Turva – Hymy

Romaniassa kuohuu – minkä sortin ”demarit” oikein ovat vallassa?

Kuva: Lehtikuva

Mielenosoitukset ovat syösseet Romanian valtataisteluun, jossa demarivetoinen hallitus ottaa mittaa kansallisliberaalista presidentistä. Mutta keitä nämä korruptiossa ryvettyneet sosialidemokraatit oikein ovat ja mitä poliittiselta linjaltaan?

Tätä pohtii Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Romania tienristeyksessä” Katalin Miklóssy, joka on Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Jean Monnet -ohjelmaa, joka tutkii EU:n itäisten jäsenmaiden kehitystä.

Sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bukarestin ja Romanian suurimpien kaupunkien kaduilla yli viikon ajan. Heidät sai liikkeelle demarivoittoisen hallituksen kiireellisenä ajama asetus, jonka myötä esimerkiksi virka-aseman väärinkäyttö ei olisi enää rikoslain alainen teko, jos aiheutettu haitta ei ylitä 200 000 leitä (noin 44 200 euroa).

– Valkokaulusrikolliset pääsisivät siis kuin koira veräjästä, jos varastavat kohtuudella, Miklóssy kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että korruptio on ollut jo presidentti Nicolae Ceausescun ajoista lähtien todellinen ongelma, vaikka viime vuosina Romania onkin saanut paljon myönteistä kansainvälistä huomiota korruptionvastaisen taistelun tehokkuudesta.

Valkokaulusrikolliset pääsisivät kuin koira veräjästä.

Miklóssy arvioi, että ihmisten sietokyvyn ylittämisestä todistaa kansallisliberaalipuolueen (PNL) Klaus Iohanniksen valinta presidentiksi 2014.

– Hänen vaaliohjelmansa kiteytyi yhteen ainoaan agendaan eli korruptionvastaiseen taisteluun. Presidentti onkin ottanut voimakkaasti kantaa mielenosoittajien puolesta vaatien hallituksen asetuksen peruuttamista.

Kiireellisen asetuksen takana on sosialidemokraattien PSD-puolueen syvälle juurtunut korruptiovyyhti. Puoluejohtaja Liviu Dragnea sai kahden vuoden ehdollisen vankilatuomion vuonna 2014 tekemästään vaalivilpistä.

Edellinen demaripääministeri, korruptiosta ja rahanpesusta syytetty Victor Ponta joutui eroamaan marraskuussa 2015, kun vihaiset ihmiset marssivat kaduille Bukarestissa tapahtuneen discopalon takia. Vallasta hänet ajoi lopulta presidentti, joka asetti asiantuntijahallituksen marraskuun 2016 vaaleihin asti.

PSD voitti nuo vaalit selvällä enemmistöllä saaden peräti 46 prosenttia annetuista äänistä. Miklóssyn mukaan ongelmaksi muodostui, kenestä pääministeri, kun Romanian lakien mukaan tuomittu henkilö ei voi toimia valtion huippuviroissa.

– Syntyi kiire väljentää rikoslakia. Nykyistä pääministeriä Sorin Grindeanua on pidetty puoluejohtajan marionettina, kunnes Dragnea ottaisi paikan lakimuutoksen myötä.

Kiistellystä asetuksesta on nyt luovuttu, mutta valtataistelu presidentin ja sosialidemokraattien välillä kärjistyy yhä.

Katalin Miklóssyn mukaan voidaan ihmetellä, keitä nämä Romanian sosialidemokraatit oikein ovat.

– Valtiososialismin romahduksen jälkeen entisten kansandemokratioiden kommunistipuolueet ottivat käyttöön lännen silmissä ”salonkikelpoisemmat” nimekkeet – ilman demokraattisen sosialismin tai sosialidemokratian sisäistettyä aatetaustaa.

Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus.

Hän vertaa itäisen Keski-Euroopan vasemmistovoimia: Ne eroavat toisistaan sen mukaan, minkä tyyppisestä kommunistisesta puolueesta ne ovat kasvaneet. Esimerkiksi Unkarissa sosialistit ovat melkeinpä uusliberalistinen puolue, kun taas Romanian demarit ovat jatkaneet sujuvasti Ceausescun-aikaista nationalistista ja länsikriittistä linjaa.

– Nykyinen PSD on EU-kriittinen ja vahvasti populistinen puolue, joka lupauksillaan nojautuu pääasiassa köyhän maaseudun ja eläkeläisten kannatukseen.

PSD pyrkii Miklóssyn mukaan keskittämään valtaa heikentämällä oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita.

Suuri kysymys muun muassa Romaniassa on, miten olla käyttämättä väärin määräenemmistön tuomaa valtaa.

– Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus. Se tarjoaa reseptin, jossa demokratian ulkokuori säilyy (vapaat vaalit, media ja kansalaisjärjestöt, monipuoluejärjestelmä), mutta vallan menettämistä ei tarvitse pelätä, Katalin Miklóssy puntaroi.

Yhdysvaltain liittovaltion hallinto on jälleen ”auki”

Kuva: Lehtikuva-AFP
Senaatin republikaanienemmistön ryhmänjohtaja Mitch McConnell oli tyytyväinen budjettiäänestyksen jälkeen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump riemuitsee Twitterissä siitä, että Yhdysvaltain liittovaltion hallinto saatiin jälleen auki. Hänen mukaansa kyseessä oli suuri voitto republikaaneille, kun demokraatit antoivat periksi.

Trump on allekirjoittanut kongressin hyväksymän väliaikaisen budjetin, joka pitää hallinnon rahahanat auki helmikuun kahdeksanteen päivään asti. Asiasta kertoo Washington Post.

Väliaikainen budjetti eteni Trumpin allekirjoitettavaksi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain senaatti ja edustajainhuone hyväksyivät budjetin äänestyksissään maanantaina. Senaatti hyväksyi budjetin äänin 81–18 ja edustajainhuone 266–150.
Yhdysvaltain liittovaltion hallinto suljettiin viikonloppuna, kun senaatti ei päässyt sopuun budjettiesityksestä.

– Olen iloinen, että pääsemme lopulta takaisin hommiin täällä, sanoi senaatin republikaanien ryhmäjohtaja Mitch McConnell edustajainhuoneen äänestyksen jälkeen Washington Postin mukaan.

Senaatin oli määrä äänestää asiasta jo varhain maanantaina paikallista aikaa, mutta äänestystä siirrettiin, kun senaatti ei löytänyt sopua sunnuntai-illan aikana.

Trump kertoo nyt haluavansa ”ison voiton etenkin Yhdysvaltojen upealle armeijalle ja rajaturvallisuudelle, mutta myös republikaaneille, demokraateille ja Dacalle”.

– Nähdään neuvottelupöydässä, Trump twiittaa.

Hallinto toimi vähennetyllä henkilöstöllä.

Sulun takia sadattuhannet hallinnon työntekijät jäivät maanantaina kotiin ilman palkkaa. Keskeiset liittovaltion toiminnot kuten armeija, poliisi, Valkoinen talo ja kongressi jatkoivat toimintaansa sulkemisen jälkeenkin, mutta vähennetyllä henkilöstöllä.

Demokraatit ja republikaanit jatkavat vielä vääntöä pitkäaikaisesta budjettiesityksestä, sillä nyt hyväksytty budjetti pitää hallinnon rahahanat auki vain helmikuun kahdeksanteen päivään asti.

Katalonian Puigdemont uhmasi uhkaavaa pidätysmääräystä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Espanjan syyttäjäviranomainen haluaa, että Katalonian syrjäytetyn aluejohtajan eurooppalainen pidätysmääräys uusitaan. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP:n mukaan oikeuslähde.

Entinen aluejohtaja Carles Puigdemont (kuvassa) on oleillut omaehtoisessa maanpaossa Belgiassa. Hän matkusti tänään Tanskaan Kööpenhaminaan uhmaten mahdollista pidätysmääräystä. Espanjalaislehti El Pais uutisoi aiemmin, että Madrid on uhannut Puigdemontia pidätysmääräyksellä, jos tämä lähtee Belgiasta.

Tanskan televisio kertoi aamulla, että toimittajat ympäröivät Puigdemontin tämän koneen laskeuduttua Kööpenhaminaan aamulla. Puigdemontin on määrä osallistua tänään Katalonia-aiheiseen keskusteluun Kööpenhaminan yliopistossa.

Espanja perui Puigdemontia ja neljää hänen ex-ministeriään koskeneen eurooppalaisen pidätysmääräyksen joulukuun alkupuolella. Puigdemont ministereineen pakeni Belgiaan, kun Espanja lakkautti Katalonian itsehallinnon alueen yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Rohingya-pakolaisten kotiuttaminen viivästyy – valmistelut yhä pahasti kesken

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Rohingya-pakolaisia odottamassa ruoka-apua pakolaisleirillä Bangladeshissa.

Rohingya-pakolaisten kotiuttaminen takaisin Myanmariin ei ala vielä tiistaina, kuten oli suunniteltu, kertovat Bangladeshin pakolaisviranomaiset. Valmistelujen kerrotaan olevan yhä pahasti kesken.

Myanmarista Bangladeshiin paenneet sadattuhannet pakolaiset pyritään kotiuttamaan kahden vuoden sisällä. Myanmarin ja Bangladeshin tekemän sopimuksen mukaan kotiutusten oli määrä alkaa tiistaina, mutta aikataulua oli jo valmiiksi pidetty liian toiveikkaana.

Viime viikolla viimeistelty sopimus koskee Bangladeshiin lokakuun 2016 jälkeen paenneita, ei Bangladeshissa jo aiemmin olleita rohingya-vähemmistön jäseniä.

Myanmaria on painostettu sallimaan turvallinen paluu rohingyoille, jotka ovat paenneet maasta armeijan toimien takia. YK on kutsunut Myanmarin armeijan operaatiota etniseksi puhdistukseksi.

Monet Bangladeshin täpötäysillä leireillä asuvista ovat sanoneet olevansa haluttomia palaamaan Rakhinen osavaltioon. Siellä heitä ja heidän kotejaan vastaan on hyökätty.

Myanmarin viranomaiset ovat rakentamassa Rakhineen väliaikaista leiriä, johon voitaisiin majoittaa 30 000 pakolaista.

Ainakin kolme kuollut pommi-iskussa eteläisessä Thaimaassa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Tutkijat perehtyvät räjähdyksen tuhoihin.

Ainakin kolme ihmistä kuoli ja reilut 20 haavoittui pommi-iskussa eteläisessä Thaimaassa Yalan kaupungissa maanantaina. Pommi oli kiinnitetty moottoripyörään, joka oli pysäköity torikojun eteen.

Poliisin mukaan moottoripyörä ehti olla pysäköitynä noin kymmenen minuuttia ennen räjähdystä. Kuolleet olivat siviilejä.

Thaimaan muslimienemmistöisessä eteläosassa on kärsitty väkivaltaisuuksista jo vuosia. Taustalla ovat kapinallisten pyrkimykset saada enemmän itsenäisyyttä buddhalaisenemmistöisessä maassa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet sekä kapinallisia että Thaimaan turvallisuusjoukkoja ihmisoikeusloukkauksista.

AVAINSANAT

Lappu luukulle – sadattuhannet liittovaltion hallinnon työntekijät jäämässä kotiin Yhdysvalloissa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Vääntö jatkuu Yhdysvaltain kongressissa.

Yhdysvaltain liittovaltion hallinto pysyy edelleen suljettuna. Senaatti lopetti neuvottelut sunnuntai-iltana ilman sopua ja maanantaiaamulle suunniteltu äänestys siirrettiin myöhemmäksi.

– Emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen suunnasta, joka sopisi molemmille osapuolille, Washington Post kertoi senaatin demokraattien ryhmänjohtaja Chuck Schumerin sanoneen sunnuntai-iltana.

Senaatin oli määrä äänestää paikallista aikaa varhain maanantaina esityksestä, jolla Yhdysvaltain liittovaltion hallinto saataisiin jälleen avattua helmikuun 8. päivään asti. Nyt äänestys on määrä järjestää paikallista aikaa maanantaina puoliltapäivin. Schumerin mukaan neuvotteluja jatketaan ennen äänestystä.

Koska sopua ei saatu aikaiseksi ennen maanantaiaamua, sadattuhannet hallinnon työntekijät ovat nyt jäämässä kotiin ilman palkkaa maanantaiaamuna.

Keskeiset liittovaltion toiminnot jatkaneet toimintaansa.

Hallinto suljettiin viikonloppuna, sillä senaatti ei päässyt sopuun budjetista.

Käytännössä siis hallinnolla ei ole enää rahaa jatkaa toimintaansa. Keskeiset liittovaltion toiminnot kuten armeija, poliisi, Valkoinen talo ja kongressi ovat jatkaneet toimintaansa sulkemisen jälkeenkin, mutta vähennetyllä henkilöstöllä.

Budjettivääntöä hiersi etenkin kysymys Daca-siirtolaisuusohjelmasta, jonka demokraatit olivat panneet ehdoksi budjettisovulle. Daca-siirtolaisuusohjelma on sallinut noin 800 000:n lapsena laittomasti maahan tulleen opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa sen.

Liittovaltion hallinto on suljettu neljä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Viimeksi näin kävi vuonna 2013, jolloin liittovaltio lomautti yli 800 000 ihmistä ilman palkkaa.

Jutun otsikkoa korjattu klo 9:16.