Tätä pohtii Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa “Romania tienristeyksessä” Katalin Miklóssy, joka on Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Jean Monnet -ohjelmaa, joka tutkii EU:n itäisten jäsenmaiden kehitystä.

Sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bukarestin ja Romanian suurimpien kaupunkien kaduilla yli viikon ajan. Heidät sai liikkeelle demarivoittoisen hallituksen kiireellisenä ajama asetus, jonka myötä esimerkiksi virka-aseman väärinkäyttö ei olisi enää rikoslain alainen teko, jos aiheutettu haitta ei ylitä 200 000 leitä (noin 44 200 euroa).

– Valkokaulusrikolliset pääsisivät siis kuin koira veräjästä, jos varastavat kohtuudella, Miklóssy kirjoittaa.

– Hänen vaaliohjelmansa kiteytyi yhteen ainoaan agendaan eli korruptionvastaiseen taisteluun. Presidentti onkin ottanut voimakkaasti kantaa mielenosoittajien puolesta vaatien hallituksen asetuksen peruuttamista.

Kiireellisen asetuksen takana on sosialidemokraattien PSD-puolueen syvälle juurtunut korruptiovyyhti. Puoluejohtaja Liviu Dragnea sai kahden vuoden ehdollisen vankilatuomion vuonna 2014 tekemästään vaalivilpistä.

Edellinen demaripääministeri, korruptiosta ja rahanpesusta syytetty Victor Ponta joutui eroamaan marraskuussa 2015, kun vihaiset ihmiset marssivat kaduille Bukarestissa tapahtuneen discopalon takia. Vallasta hänet ajoi lopulta presidentti, joka asetti asiantuntijahallituksen marraskuun 2016 vaaleihin asti.

PSD voitti nuo vaalit selvällä enemmistöllä saaden peräti 46 prosenttia annetuista äänistä. Miklóssyn mukaan ongelmaksi muodostui, kenestä pääministeri, kun Romanian lakien mukaan tuomittu henkilö ei voi toimia valtion huippuviroissa.

– Syntyi kiire väljentää rikoslakia. Nykyistä pääministeriä Sorin Grindeanua on pidetty puoluejohtajan marionettina, kunnes Dragnea ottaisi paikan lakimuutoksen myötä.

Kiistellystä asetuksesta on nyt luovuttu, mutta valtataistelu presidentin ja sosialidemokraattien välillä kärjistyy yhä.

Katalin Miklóssyn mukaan voidaan ihmetellä, keitä nämä Romanian sosialidemokraatit oikein ovat.

– Valtiososialismin romahduksen jälkeen entisten kansandemokratioiden kommunistipuolueet ottivat käyttöön lännen silmissä ”salonkikelpoisemmat” nimekkeet – ilman demokraattisen sosialismin tai sosialidemokratian sisäistettyä aatetaustaa.

Hän vertaa itäisen Keski-Euroopan vasemmistovoimia: Ne eroavat toisistaan sen mukaan, minkä tyyppisestä kommunistisesta puolueesta ne ovat kasvaneet. Esimerkiksi Unkarissa sosialistit ovat melkeinpä uusliberalistinen puolue, kun taas Romanian demarit ovat jatkaneet sujuvasti Ceausescun-aikaista nationalistista ja länsikriittistä linjaa.

– Nykyinen PSD on EU-kriittinen ja vahvasti populistinen puolue, joka lupauksillaan nojautuu pääasiassa köyhän maaseudun ja eläkeläisten kannatukseen.

PSD pyrkii Miklóssyn mukaan keskittämään valtaa heikentämällä oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita.

Suuri kysymys muun muassa Romaniassa on, miten olla käyttämättä väärin määräenemmistön tuomaa valtaa.

– Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus. Se tarjoaa reseptin, jossa demokratian ulkokuori säilyy (vapaat vaalit, media ja kansalaisjärjestöt, monipuoluejärjestelmä), mutta vallan menettämistä ei tarvitse pelätä, Katalin Miklóssy puntaroi.