Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Romaniassa kuohuu – minkä sortin ”demarit” oikein ovat vallassa?

Kuva: Lehtikuva

Mielenosoitukset ovat syösseet Romanian valtataisteluun, jossa demarivetoinen hallitus ottaa mittaa kansallisliberaalista presidentistä. Mutta keitä nämä korruptiossa ryvettyneet sosialidemokraatit oikein ovat ja mitä poliittiselta linjaltaan?

Tätä pohtii Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Romania tienristeyksessä” Katalin Miklóssy, joka on Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Jean Monnet -ohjelmaa, joka tutkii EU:n itäisten jäsenmaiden kehitystä.

Sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bukarestin ja Romanian suurimpien kaupunkien kaduilla yli viikon ajan. Heidät sai liikkeelle demarivoittoisen hallituksen kiireellisenä ajama asetus, jonka myötä esimerkiksi virka-aseman väärinkäyttö ei olisi enää rikoslain alainen teko, jos aiheutettu haitta ei ylitä 200 000 leitä (noin 44 200 euroa).

– Valkokaulusrikolliset pääsisivät siis kuin koira veräjästä, jos varastavat kohtuudella, Miklóssy kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että korruptio on ollut jo presidentti Nicolae Ceausescun ajoista lähtien todellinen ongelma, vaikka viime vuosina Romania onkin saanut paljon myönteistä kansainvälistä huomiota korruptionvastaisen taistelun tehokkuudesta.

Valkokaulusrikolliset pääsisivät kuin koira veräjästä.

Miklóssy arvioi, että ihmisten sietokyvyn ylittämisestä todistaa kansallisliberaalipuolueen (PNL) Klaus Iohanniksen valinta presidentiksi 2014.

– Hänen vaaliohjelmansa kiteytyi yhteen ainoaan agendaan eli korruptionvastaiseen taisteluun. Presidentti onkin ottanut voimakkaasti kantaa mielenosoittajien puolesta vaatien hallituksen asetuksen peruuttamista.

Kiireellisen asetuksen takana on sosialidemokraattien PSD-puolueen syvälle juurtunut korruptiovyyhti. Puoluejohtaja Liviu Dragnea sai kahden vuoden ehdollisen vankilatuomion vuonna 2014 tekemästään vaalivilpistä.

Edellinen demaripääministeri, korruptiosta ja rahanpesusta syytetty Victor Ponta joutui eroamaan marraskuussa 2015, kun vihaiset ihmiset marssivat kaduille Bukarestissa tapahtuneen discopalon takia. Vallasta hänet ajoi lopulta presidentti, joka asetti asiantuntijahallituksen marraskuun 2016 vaaleihin asti.

PSD voitti nuo vaalit selvällä enemmistöllä saaden peräti 46 prosenttia annetuista äänistä. Miklóssyn mukaan ongelmaksi muodostui, kenestä pääministeri, kun Romanian lakien mukaan tuomittu henkilö ei voi toimia valtion huippuviroissa.

– Syntyi kiire väljentää rikoslakia. Nykyistä pääministeriä Sorin Grindeanua on pidetty puoluejohtajan marionettina, kunnes Dragnea ottaisi paikan lakimuutoksen myötä.

Kiistellystä asetuksesta on nyt luovuttu, mutta valtataistelu presidentin ja sosialidemokraattien välillä kärjistyy yhä.

Katalin Miklóssyn mukaan voidaan ihmetellä, keitä nämä Romanian sosialidemokraatit oikein ovat.

– Valtiososialismin romahduksen jälkeen entisten kansandemokratioiden kommunistipuolueet ottivat käyttöön lännen silmissä ”salonkikelpoisemmat” nimekkeet – ilman demokraattisen sosialismin tai sosialidemokratian sisäistettyä aatetaustaa.

Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus.

Hän vertaa itäisen Keski-Euroopan vasemmistovoimia: Ne eroavat toisistaan sen mukaan, minkä tyyppisestä kommunistisesta puolueesta ne ovat kasvaneet. Esimerkiksi Unkarissa sosialistit ovat melkeinpä uusliberalistinen puolue, kun taas Romanian demarit ovat jatkaneet sujuvasti Ceausescun-aikaista nationalistista ja länsikriittistä linjaa.

– Nykyinen PSD on EU-kriittinen ja vahvasti populistinen puolue, joka lupauksillaan nojautuu pääasiassa köyhän maaseudun ja eläkeläisten kannatukseen.

PSD pyrkii Miklóssyn mukaan keskittämään valtaa heikentämällä oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita.

Suuri kysymys muun muassa Romaniassa on, miten olla käyttämättä väärin määräenemmistön tuomaa valtaa.

– Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus. Se tarjoaa reseptin, jossa demokratian ulkokuori säilyy (vapaat vaalit, media ja kansalaisjärjestöt, monipuoluejärjestelmä), mutta vallan menettämistä ei tarvitse pelätä, Katalin Miklóssy puntaroi.

G7-maat valmiita koventamaan Venäjä-pakotteita – myös Yhdysvallat mukana

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Tunisian presidentti Caid Essebsi (keskellä), Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat G7-maiden kokouksessa.

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmä on valmis koventamaan Venäjän-vastaisia pakotteita, jos Venäjän toimet Ukrainan suhteen antavat siihen aihetta.

Länsimaat asettivat Venäjälle pakotteita sen jälkeen kun Venäjä liitti Krimin niemimaan itseensä.

– Korostamme Venäjän vastuuta (Ukrainan) konfliktista sekä roolia, joka maalla on rauhan ja vakauden palauttamisessa — muistutamme, että pakotteiden kesto on yhteydessä siihen, että Venäjä täysin panee täytäntöön Minskin sopimusten velvoitteet ja kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia, maat sanoivat lausunnossaan kaksipäiväisen kokouksen päätteeksi.

G7-ryhmään kuuluvat Yhdysvallat, Britannia, Kanada, Ranska, Saksa, Italia ja Japani. Aiemmin G8:na tunnettuun ryhmään kuului myös Venäjä, mutta muut maat sulkivat Venäjän pois tapaamisistaan Krimin valtaamisen takia.

G7-maat ovat valmiita myös lisäämään painetta Pohjois-Koreaa vastaan, jos maa ei luovu ohjusohjelmistaan. G7-maiden mukaan Pohjois-Korea uhkaa enenevässä määrin kansainvälistä rauhaa ja vakautta.

Merkel G7-kokouksesta: ”Ilmastokeskustelut ovat hyvin vaikeat”

Kuva: LEHTIKUVA / MICHAEL KAPPELER
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump G7-maiden kokouksessa Sisiliassa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo, että G7-maiden ilmastokeskustelut ovat olleet hyvin vaikeat.

Merkelin mukaan G7-ryhmän maiden johtajilla ei ole edelleenkään käsitystä siitä, mitä Yhdysvallat aikoo Pariisin ilmastosopimuksen suhteen.

Kuusi muuta G7-maata ovat valmiit vahvistamaan sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimukseen. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tviittasi tänään, että aikoo päättää kannastaan sopimukseen ensi viikolla.

Sisilian Taorminaan kokoontuneiden talousjättien on määrä julkaista kokouksensa päätösasiakirja myöhemmin tänään kaksipäiväisen huippukokouksen päätteeksi.

Trump on suhtautunut varauksellisesti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Ennen valintaansa presidentiksi Trump luonnehti ilmastonmuutosta huijaukseksi, jonka takana on Kiina.

 

Vuonna 2015 solmitulla Pariisin ilmastosopimuksella pyritään rajoittamaan maailman hiilidioksidipäästöjä.

Yhdysvallat on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde.

Juttua on täydennetty klo 16:26.

British Airwaysilla massiivisia ongelmia – tietoliikenne takkuilee, lentoja on peruttu

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
British Airwayssin lentokone Airbus A380 lasketuu sumun läpi Lontoon Heathrown lentokentälle joulukuussa 2016.

Lentoyhtiö British Airways on joutunut perumaan lukuisia lentoja tietoliikenneongelmien takia.

Yhtiön mukaan ongelmat vaikuttavat yhtiön tietojärjestelmiin maailmanlaajuisesti. Myös British Airwaysin nettisivut ovat olleet nurin.

Kaikki lennot on toistaiseksi peruttu Lontoon Heathrown ja Gatwickin kentiltä. British Airways on kehottanut matkustajia tarkistamaan lentonsa tilanteen ennen kentälle tulemista.

BBC:n mukaan Heathrown ja Gatwickin kentät ovat ruuhkautuneet pahoin. Matkustajat ovat myös joutuneet odottamaan pitkiä aikoja saapuvissa lentokoneissa ennen kuin koneet on pystytty tyhjentämään.

Ongelmat aiheuttavat myöhästymisiä myös yhtiön lentoihin muualla maailmassa.

Diplomaatit: Yhdysvallat pohtii vielä ilmastokantaansa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Oxfam-järjestön aktivistit osoittivat mieltään G7-maiden johtajien naamarti päässään Taorminassa Sisiliassa.

G7-huippukokoukseen Sisiliaan kokoontuneet talousjätit ovat erimielisiä ilmastopolitiikan suhteen, kertovat diplomaattilähteet.

Kuusi muuta G7-maata ovat valmiita vahvistamaan sitoutumisensa Pariisin ilmastosopimukseen, mutta diplomaattien mukaan Yhdysvallat pohtii vielä kantaansa.

Erään diplomaattilähteen mukaan G7-maiden kokouksessa vallitsee ilmastopolitiikan suhteen kuusi vastaan yksi -asetelma.

Sisilian Taorminaan kokoontuneiden talousjättien on määrä julkaista kokouksensa päätösasiakirja myöhemmin tänään kaksipäiväisen huippukokouksen päätteeksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on suhtautunut varauksellisesti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Ennen valintaansa presidentiksi Trump luonnehti ilmastonmuutosta huijaukseksi, jonka takana on Kiina.

Trumpin esikunnan mukaan hänen ilmastopolitiikkansa perustuu Yhdysvaltojen edun ajamiselle.

– Hänen päätöksensä perustuu siihen mikä on parasta Yhdysvalloille, Trumpin talouspoliittinen avustaja Gary Cohn sanoi Taorminassa.

Vuonna 2015 solmitulla Pariisin ilmastosopimuksella pyritään rajoittamaan maailman hiilidioksidipäästöjä. Yhdysvallat on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde.

Juttua on täydennetty klo 15:39.

Terrorismin uhka-arviota pudotettiin Britanniassa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Terrori-iskun uhreja on muistettu St. Annin aukiolla Manchesterissa.

Terrorismin uhka-arviota on pudotettu Britanniassa kriittisestä vakavaksi. Uhka-arvion laskemisesta ilmoitti pääministeri Theresa May.

Uhka-arvio nostettiin korkeimmalle tasolleen tiistaina sen jälkeen kun Manchesterissa oli maanantai-iltana tehty pommi-isku pop-konserttiin. Iskussa kuoli 22 ja haavoittui yli sata henkeä.

Mayn mukaan terroriuhkaa analysoineet viranomaiset päättivät uhka-arvion laskusta lauantaiaamuna.

– Kuluneen 24 tunnin aikana poliisit ovat toteuttaneet merkittäviä toimia, ja kaikkiaan 11 henkeä on tällä hetkellä pidätettynä, May perusteli uhka-arvion laskua tiedotteessaan.

Poliisi pidätti lauantaiaamuna kaksi miestä Manchesterissa epäiltynä terroririkoksista.

Manchester Arenalla itsensä maanantaina räjäyttäneen Salman Abedin epäillään kuuluneen jihadistiverkostoon. Abedi räjäytti itsensä, kun yleisö oli poistumassa yhdysvaltalaistähti Ariana Granden konsertista.

Juttua on täydennetty klo 14:47.