Romaniassa kuohuu – minkä sortin ”demarit” oikein ovat vallassa?

Kuva: Lehtikuva

Mielenosoitukset ovat syösseet Romanian valtataisteluun, jossa demarivetoinen hallitus ottaa mittaa kansallisliberaalista presidentistä. Mutta keitä nämä korruptiossa ryvettyneet sosialidemokraatit oikein ovat ja mitä poliittiselta linjaltaan?

Tätä pohtii Kalevi Sorsa -säätiön julkaisussa ”Romania tienristeyksessä” Katalin Miklóssy, joka on Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän johtaa Jean Monnet -ohjelmaa, joka tutkii EU:n itäisten jäsenmaiden kehitystä.

Sadattuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bukarestin ja Romanian suurimpien kaupunkien kaduilla yli viikon ajan. Heidät sai liikkeelle demarivoittoisen hallituksen kiireellisenä ajama asetus, jonka myötä esimerkiksi virka-aseman väärinkäyttö ei olisi enää rikoslain alainen teko, jos aiheutettu haitta ei ylitä 200 000 leitä (noin 44 200 euroa).

– Valkokaulusrikolliset pääsisivät siis kuin koira veräjästä, jos varastavat kohtuudella, Miklóssy kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että korruptio on ollut jo presidentti Nicolae Ceausescun ajoista lähtien todellinen ongelma, vaikka viime vuosina Romania onkin saanut paljon myönteistä kansainvälistä huomiota korruptionvastaisen taistelun tehokkuudesta.

Valkokaulusrikolliset pääsisivät kuin koira veräjästä.

Miklóssy arvioi, että ihmisten sietokyvyn ylittämisestä todistaa kansallisliberaalipuolueen (PNL) Klaus Iohanniksen valinta presidentiksi 2014.

– Hänen vaaliohjelmansa kiteytyi yhteen ainoaan agendaan eli korruptionvastaiseen taisteluun. Presidentti onkin ottanut voimakkaasti kantaa mielenosoittajien puolesta vaatien hallituksen asetuksen peruuttamista.

Kiireellisen asetuksen takana on sosialidemokraattien PSD-puolueen syvälle juurtunut korruptiovyyhti. Puoluejohtaja Liviu Dragnea sai kahden vuoden ehdollisen vankilatuomion vuonna 2014 tekemästään vaalivilpistä.

Edellinen demaripääministeri, korruptiosta ja rahanpesusta syytetty Victor Ponta joutui eroamaan marraskuussa 2015, kun vihaiset ihmiset marssivat kaduille Bukarestissa tapahtuneen discopalon takia. Vallasta hänet ajoi lopulta presidentti, joka asetti asiantuntijahallituksen marraskuun 2016 vaaleihin asti.

PSD voitti nuo vaalit selvällä enemmistöllä saaden peräti 46 prosenttia annetuista äänistä. Miklóssyn mukaan ongelmaksi muodostui, kenestä pääministeri, kun Romanian lakien mukaan tuomittu henkilö ei voi toimia valtion huippuviroissa.

– Syntyi kiire väljentää rikoslakia. Nykyistä pääministeriä Sorin Grindeanua on pidetty puoluejohtajan marionettina, kunnes Dragnea ottaisi paikan lakimuutoksen myötä.

Kiistellystä asetuksesta on nyt luovuttu, mutta valtataistelu presidentin ja sosialidemokraattien välillä kärjistyy yhä.

Katalin Miklóssyn mukaan voidaan ihmetellä, keitä nämä Romanian sosialidemokraatit oikein ovat.

– Valtiososialismin romahduksen jälkeen entisten kansandemokratioiden kommunistipuolueet ottivat käyttöön lännen silmissä ”salonkikelpoisemmat” nimekkeet – ilman demokraattisen sosialismin tai sosialidemokratian sisäistettyä aatetaustaa.

Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus.

Hän vertaa itäisen Keski-Euroopan vasemmistovoimia: Ne eroavat toisistaan sen mukaan, minkä tyyppisestä kommunistisesta puolueesta ne ovat kasvaneet. Esimerkiksi Unkarissa sosialistit ovat melkeinpä uusliberalistinen puolue, kun taas Romanian demarit ovat jatkaneet sujuvasti Ceausescun-aikaista nationalistista ja länsikriittistä linjaa.

– Nykyinen PSD on EU-kriittinen ja vahvasti populistinen puolue, joka lupauksillaan nojautuu pääasiassa köyhän maaseudun ja eläkeläisten kannatukseen.

PSD pyrkii Miklóssyn mukaan keskittämään valtaa heikentämällä oikeusvaltiota ja demokraattisia rakenteita.

Suuri kysymys muun muassa Romaniassa on, miten olla käyttämättä väärin määräenemmistön tuomaa valtaa.

– Putinistinen malli on monelle vastustamaton kiusaus. Se tarjoaa reseptin, jossa demokratian ulkokuori säilyy (vapaat vaalit, media ja kansalaisjärjestöt, monipuoluejärjestelmä), mutta vallan menettämistä ei tarvitse pelätä, Katalin Miklóssy puntaroi.

Hänestäkö Zimbabwen johtaja Mugaben jälkeen? – erotettu varapresidentti palasi maahan

Kuva: Lehtikuva-AFP
Emmerson Mnangagwa.

Zimbabwen entinen varapresidentti Emmerson Mnangagwa on palannut maahan, kertoo uutistoimisto AFP. Presidentti Robert Mugabe erotti hänen varteenotettavaksi seuraajakseen povatun varapresidentin viime viikolla.

Mnangagwa on yksi ennakkosuosikeista Zimbabwen johtoon Mugaben seuraajaksi.

Erottaminen laukaisi tapahtumaketjun, jonka aikana maan armeija muun muassa asetti Mugaben kotiarestiin.

Zimbabwen armeija kertoo pidättäneensä syrjäytetyn presidentti Robert Mugaben hallituksen jäseniä. Armeija itse kuvailee pidättäneensä ”rikollisia”. Sen mukaan heitä on edelleen vapaalla jalalla.

Mugabe on kieltäytynyt eroamasta. Vuonna 1980 itsenäistyneellä Zimbabwella ei ole ollut muita johtajia kuin 93-vuotias Mugabe.

Tehtaili yli 150 murhaa – pelätty mafiajohtaja kuoli

Kuva: Lehtikuva

Tunnettu italialainen mafiapomo Salvatore ”Toto” Riina on kuollut, kertoo maan media. Hän oli yksi Sisilian mafian pelätyimmistä johtajista.

87-vuotias Riina sairasti syöpää ja oli ollut jonkin aikaa koomassa. Hänen kerrotaan kuolleen varhain perjantaina vankilasairaalassa Parmassa. Hänen vaimonsa ja kolme nuorinta lastaan saivat vierailla hänen luonaan torstaina.

Riina oli tuomittu 26 elinkautiseen. Hänen uskotaan määränneen yli 150 murhaa. Niistä tunnetuimpia olivat järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan taistelleiden tuomareiden Giovanni Falconen ja Paolo Borsellinon surmat vuonna 1992.

Riinan käskystä räjäytettiin myös pommeja Roomassa, Milanossa ja Firenzessä. Räjähdyksissä kuoli 10 ihmistä.

Aiemmin tänä vuonna mafiapomon nauhoitettiin sanoneen, ettei hän kadu mitään.

Riinan vanhin poika istuu elinkautista neljästä murhasta.

Merkelillä kovat paikat: Ilman sopimusta edessä on uudet vaalit

Kuva: Lehtikuva

Saksassa ei ole päästy sopuun tulevasta hallituksesta yön aikana. Asiasta uutisoi saksalaislehti Spiegel.

Neuvotteluja käytiin 15 tuntia kristillisdemokraattien, vihreiden ja liberaalipuolueen kesken, mutta yhteisymmärrystä ei löytynyt. Neuvotteluja on määrä jatkaa tänään iltapäivästä.

Eilinen oli liittokansleri Angela Merkelin asettama määräaika hallitussovun saamiselle.

Jos sopimusta ei synny, Saksa ajautuu uusiin vaaleihin.

Hankala tilanne on seurausta syyskuun vaaleista, joissa sekä Merkelin kristillisdemokraatit että toinen perinteinen valtapuolue sosiaalidemokraatit kärsivät pahan tappion.

Ranskalaisen karmein painajainen on totta – ”Emme tienneetkään, kuinka paljon rakastamme voita”

Kuva: AFP PHOTO/Loic Venance
Ja tässä se on: ranskalaisten pahin painajainen: puolityhjä voihylly.

Ranskassa kulutetaan enemmän voita asukasta kohden kuin missään muualla maailmassa. Jos marketin voihyllyt välillä ammottavat tyhjyyttään, menee se leivonnaisiaan rakastavilla ranskalaisilla vahvasti tunteisiin.
erikoistunut sosiologi Remy Lucas.

– On tietysti mahdollista korvata voi ravitsemusmielessä, mutta ajatus sitä ilman jäämisestä on todella sietämätön. Voi tekee meidät onnellisiksi, hän jatkaa.

Googlen mukaan voin valmistamista koskevat haut lisääntyivät syys-lokakuussa moninkertaisesti. Tunnetun ranskalaisen ruokareseptibloggarin Herve Palmierin videota voin valmistuksesta kotikonstein on katsottu reilussa viikossa jo kymmeniätuhansia kertoja.

– En ole pitkään aikaan tehnyt videota, joka olisi lähtenyt liikkeelle näin vauhdikkaasti, Palmieri päivitteli.

Croissant-kriisiksi nimetty voipula on piinannut ranskalaisia jo kuukausia. Taustalla on kysynnän kasvaminen erityisesti Aasiassa, jonka vuoksi voin tukkuhinta on noussut moninkertaiseksi.

Varsinaisesta raaka-ainepulasta ei välttämättä edes ole kyse. Ranskalaiset supermarketit sopivat sisäänostohinnat yleensä vuodeksi, ja koska niistä ei ole joustettu, voi on viety ulkomaille.

Joulusesonki huolettaa leipureita

Pariisilainen leipuri Dominique Eury ei ole nähnyt vastaava voikriisiä koko 44 vuotta jatkuneen uransa aikana.

– Kymmenen päivää sitten en enää saanut tarvitsemaani määrää voita ja kermaa. Tähän saakka on jotenkin pärjäilty, mutta mikä minua todella huolestuttaa, ovat joulunpyhät, Eury sanoo.

Ranskalaiseen jouluun kuuluu muun muassa suklainen jouluhalko Buche sekä loppiaisena syötävä Kuninkaiden torttu Galette des Rois. Euryn mukaan voita kuluu jouluna kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna, ja koska saatavuus on tällä hetkellä heikkoa, hän kertoo jo ryhtyneensä varastoimaan voita pyhien varalle.

Leipurikollega Arnaud Delmontelin mukaan voin kohonnut hinta on johtanut ikäviin seurauksiin. Hän kertoo itse saaneensa voita, joka on selvästi ollut pakastettua.

– Ihmiset keinottelevat ja tekevät paljon rahaa, Delmontel harmittelee.
Ajatus voin korvaamisesta leivonnassa margariinilla ei hivele neljä leipomoa omistavan ranskalaispaakarin mieltä.

– Me teemme kaiken voilla, hän toteaa.

Sosiologi Lucasin mukaan nykyinen tilanne on voihinsa tottuneille ranskalaisille uusi.

– Tähän saakka voi on ollut jotain, mitä meillä on jääkaapissa. Olemme suhtautuneet siihen itsestäänselvyytenä, koska meillä on ollut sitä toisen maailmansodan vuosia lukuun ottamatta aina.

STT-AFP, Pariisi

Keskustelua aiheesta

”Zimbabwessa tapahtui vallankaappaus” – Afrikan unioni ei hyväksy

Kuva: Lehtikuva-AFP
Armeija on näkyvästyi läsnä Zimbabwen pääkaupungin Hararen katukuvassa.

Afrikan unioni ei hyväksy Zimbabwessa tapahtunutta vallankaappausta. Unionin puheenjohtaja, Guinean presidentti Alpha Conde vaatii perustuslakiin pohjaavan järjestyksen palauttamista Zimbabween.

Conden mukaan Zimbabwen sisäiset ongelmat täytyy ratkaista poliittisesti ilman armeijan väliintuloa.

Zimbabwen presidentin Robert Mugaben, 93, valtakausi näytti keskiviikkona päättyneen. Armeija on ottanut pääkaupunki Hararen haltuunsa ja laittanut Mugaben kotiarestiin.