Kuntavaaleja myös siirrettiin koronatilanteen takia keväästä kesään. Ennakkoäänestysaikakin piteni.

Rönnholm katsoo myös, että oikeastaan vasta tällä viikolla isoissa vaalikeskusteluissa on päästä kuntavaalien keskeisiin teemoihin.

– Tässä mielessä vaalit ovat vasta alkaneet ennakkoäänestyksen loppumetreillä – eli toisaalta vaalien siirron vuoksi todella pitkäkestoiset kuntavaalit mutta loppupeleissä äärimmäisen lyhyet, Rönnholm pohtii.

– Osa puolueista on pyörittänyt omia juttujaan, kun niillä ei ole ollut muuta sanottavaa. SDP:n vaalityötä on tehty asiapohjalta hyvillä mielin ja nousujohteisesti. Puolueen 24h-lähetyksessä näkyi valtavasti iloisia kasvoja ympäri maata. Myös digiosaamisen kehitys on ollut näissä vaaleissa todella kova, Rönnholm sanoo.

Ennakkoäänestyksen jälkeen äänestysprosentti nousi peräti 32,9:ään. Vuoden 2017 kuntavaaleissa se oli 26,6 prosenttia. Nyt ennakkoäänestysaika oli koronatilanteen vuoksi kaksi viikkoa normaalin viikon sijaan. Rönnholmin mukaan on vaikea ennustaa, mihin äänestysprosentti nousee.

– Täytyy toivoa, että se kasvaisi, vaikka vaali on vasta aidosti viimeisillä viikolla keskittynyt keskeisiin kuntakysymyksiin. Ihmisten on nyt tehtävä se päätös, halutaanko tähän maahan äänestää yhteistyökykyistä ja palveluista huolta pitävää kuntapuoluetta kuten SDP vai halutaanko työreformia tarjoava orastava oikeistokoalitio valtaan myös kuntatasolla. Siihen tämä valinta kärjistyy.

– Etsitäänkö ratkaisuja neuvotellen, sopien, yhteensovittaen vai huutako jokainen tulevaisuudessa omiaan siellä valtuustosaleissa.

Monista yleispoliittisista teemoista kuntavaaleissa esiin on ponnahtanut muun muassa työehtosopimusten yleissitovuuden purkaminen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kohautti puheillaan yleissitovuudesta.

– Ay-liike vastustaa heikennyksiä työttömyysturvaan ja irtisanomissuojaan, paikallisen sopimisen lisäämistä ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamista sekä lakko-oikeuden rajoittamista. Samoin se vastustaa sisäistä devalvaatiota eli palkkojen tosiasiallista leikkaamista, josta viime kauden kilpailukykysopimus oli esimerkki. Tämä on täysin ymmärrettävää. Me emme kuitenkaan enää elä siinä maailmassa, jossa nykyiset, työntekijää suojaavat mekanismit rakennettiin, Halla-aho muun muassa sanoi.

Elinkeinoelämän taasen ei pitäisi hänen mukaansa hakea selkävoitoa eikä se Halla-ahon mukaan halua ymmärtää, että ”myös työntekijäpuolen neuvotteluasema on turvattava jollakin tavalla”.

SDP:stä on sanottu moneen kertaan tämän jälkeen, etteivät perussuomalaiset ole duunarien puolella. Vaalitenteissä Halla-ahoa on vaadittu tarkentamaan puheitaan yleissitovuudesta. Rönnholm katsoo Halla-ahon pakoilleen ja vältelleen vastausta.

— Hän selkeästi ei ymmärtänyt minkä kannanoton teki, kun vahingossa meni sanomaan, mitä he puolueessa oikeasti ajattelevat, Rönnholm näkee.

Kokoomusta SDP taasen on vaatinut julkistamaan miljardin euron säästölistansa ennen kuntavaaleja.

– Meidän vaaliviikonloppumme kanssa samaan aikaan kokoontuu Cornwallissa maailman suurimpien talousmahtien G7-kokous. Kokouksen viesti on, että kasvua tulee yhä ruokkia elvytyksellä  ja taloudellista eriarvoisuutta on vähennettävä. Samalla kun muu maailma etenee pääomien kasaantumisen ja verovälttelyn suitsimisessa ja Financial Times kuvailee kokouksen loppupäätelmiä: Länsi kääntyy sosialidemokratiaan, Suomessa käydään samoja talouskeskusteluja vuosikymmenestä toiseen. Oikeiston olisi aika tulla tälle vuosituhannelle, Rönnholm sanoo.

– Kokoomus on kamreeripuolueena pyörittänyt tarinaa, että valtion budjetin kehysylitykset ovat liian suuria ja vastuuttomia. Kuitenkin hekin tietävät, että taloutta pitää tässä tilanteessa ruokkia niin, että se aidosti lähtee käyntiin ja sen jälkeen synnyttää myös verotuloja. Sitten he ovat väittäneet, että he olisivat tuoneet julki listansa vaatimastaan miljardin sopeutustarpeesta. Minusta kuitenkin tuntuu, että Orpon (kok.) leikkauslista on vielä salaisempi kuin Tiitisen lista, eipä ole näkynyt.

Suurten kaupunkien äänestysaktiivisuudella on luonnollisesti iso merkitys vaalien valtakunnalliselle tulokselle. Rönnholm pohtii kuitenkin, että samalla kuntavaalit ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan paikalliset. Niinpä on kuntia, joissa puolueille voi tulla iso vaalivoitto ja toisessa kunnassa voi mennä heikommin.

– Vaalien tulokset ovat myös erillisiä ja kunta- ja kaupunkikohtaisia. Kussakin kunnassa kilpaillaan edellisten vaalien tulosta vastaan.

Vaalipäivän sään vaikutusta vaaleihin Rönnholm ei innostu pohtimaan.

– Kannattaa varmaan keskittyä sellaisiin asioihin, joita voi muuttaa, hän naurahtaa.

– Se on loputon spekulaatio, onko puolipilvinen sää sopiva ja milloin sataa liikaa. Toivotaan, että ne joilla on mahdollisuus mökkeillä, ovat käyneet ennakkoäänestämässä.

Mikä on SDP:n viesti vaalien loppusuoralle, vaalien äänestyspäivään?

– Valinta on joko tämä yhteistyökykyinen puolue, joka pitää huolta palveluista tai toisaalta nyt syntymässä oleva oikeistokoalitio, tiukan oikeistolainen ja työntekijöiden oikeuksille ja varmasti myös kunnallisille palveluille hyvin kylmä vaihtoehto. Siihen tämä kärjistyy, Rönnholm toistaa.

– Kävi niin tai näin ja kuka missäkin tuleekaan millekin mitalisijalle, kunnat säilyvät merkittävinä osina hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen rakentamista. Täytyy toivoa, että päästään positiivisella ja yhteistyökykyisellä otteella rakentamaan kuntia eri puolilla Suomea. Isot haasteet kuten väestörakenne tai sote-palvelujen tarve, ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset, eivät ole muuttuneet. Olisi kiva, että kuntavaaleihin osallistuttaisiin yhtä aktiivisesti kuin presidentinvaaleihin. Arjen kannalta ainakin yhtä merkitykselliset kysymykset ovat kuitenkin käsillä.

Vaalien loppuhetken näkyvä uutinen on ollut se, että Helsingin poliisi epäilee Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestaria, pormestariehdokas Anni Sinnemäkeä (vihr.) virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämän asian kommentointiin Rönnholm ei halua lähteä.

– Sen voi kuitenkin sanoa, että näiden vaalien aikana on tullut selväksi, että media käyttää entistä suurempaa valtaa tällaisten kohujen luojana ja kommentoijana. Valtaa annostella faktoja ja ajoittaa uutisointeja tulee käyttää erittäin harkiten, jotta äänestäjät pääsevät tekemään ratkaisunsa objektiivisten tosiasioiden perusteella ja voivat luottaa tiedonvälitykseen myös jatkossa, hän sanoo.