Politiikka
14.10.2022 18:00 ・ Päivitetty: 14.10.2022 15:06
”Roomalainen palloruoska osuu aina samaan kohtaan” – asiantuntija listaa kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyön haasteet
Oppositiopuolue kokoomus ja päähallituspuolue SDP ovat puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja tilanteessa, jossa keskustellaan sinipunayhteistyön mahdollisuudesta. SDP:n hallitusneuvottelujen veteraani, ammattiliitto JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö, FT Vesa Mauriala selvittää Demokraatin haastattelussa yhteistyön karikot ja mahdollisuudet.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman avasi sunnuntain Helsingin Sanomissa keskustelua tulevan hallituskauden talouspolitiikasta. Menemättä yksityiskohtiin Lindtman piti selvänä, että huhtikuun vaalien jälkeen koottava hallitus saa eteensä talousluvut, jotka pakottavat tekemään julkisen talouden sopeutuksia.
Galluppeja johtava oppositiopuolue kokoomus on ottanut Lindtmanin avauksen ilolla vastaan. Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) kutsui haastattelua rehelliseksi puheeksi ja pyysi eduskunnan torstain kyselytunnilla sopeutuskommentteja myös pääministeri Sanna Marinilta.
Vesa Mauriala ei näe SDP:n ja kokoomuksen keskinäisiä leikkauspuheita tulevaan hallituspohjaan liittyvänä tunnusteluna.
– Oman kokemukseni perusteella on täysin varmaa, että jos joku jotakin tunnustelisi, niin se ei tapahtuisi ainakaan julkisuuden kautta. Se analyysi, että julkinen puhe tulkittaisiin tunnusteluksi on väärä.
MAURIALA KOROSTAA, että puolueet pitävät luonnollisesti yhteyttä toisiinsa enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Myös SDP:llä ja keskustalla oli Sipilän hallituksen aikana keskusteluyhteys.
– Kaikki puolueet käyvät taustakeskusteluja. Olisin huolestunut, jos SDP ei sellaisia kävisi, koska porvaripuolueet käyvät niitä keskenään varmasti, Mauriala kommentoi Demokraatille.
Lisää aiheesta
Sen sijaan hän tulkitsee Lindtmanin avauksen marraskuussa julkaistavan valtiovarainministeriön (VM) julkisen talouden kestävyyttä ruotivan arvion ennakoksi. SDP valmistelee parhaillaan tulevaa talouspolitiikan linjaa avaavaa vaaliohjelmaansa.
– Kun valtiovarainministeriön arvio julkisen talouden kestävyydestä on tuloillaan, on järkevää, että kaikki varautuvat talouskeskusteluun. On hyvä, että arvio tulee nyt marraskuussa eikä helmikuussa.
Mauriala huomauttaa, että VM julkaisi Eero Heinäluoman (sd.) valtiovarainministerikaudella arvionsa vasta helmikuussa juuri ennen eduskuntavaaleja. SDP oli tuolloin jo ehtinyt julkaista omat tavoitteensa.
– Sen arvaa, että kumpi saa julkisessa keskustelussa enemmän painoarvoa. Puolueiden vaaliohjelmat vai VM:n arvio? Kyllä se on VM:n arvio.
Mauriala arvioi ministeriön sittemmin ottaneen kritiikistä onkeensa.
– Vaikka heidän tavoitteensa ei olisikaan ollut sekaantua vaalikeskusteluun, niin senhän se liian myöhään julkaistu paperi todellisuudessa teki. Nyt tämä menee oikein. VM käyttää virkarooliaan ja antaa hyvissä ajoin raamit. Puolueet voivat sitten miettiä ottavatko ne raamit annettuna vai ryhtyvätkö opponoimaan.
VM:N PAPERIN julkistusta odottaa myös vaihtoehtobudjettiaan valmisteleva kokoomus. Mauriala toivoo keskustelulta vastauksia muun muassa kysymykseen, miten tulevassa taloudenpidossa painotetaan kasvua, dynaamisia vaikutuksia, sopeuttamistoimia ja mitä verotukselle tehdään.
– Kun raportti tulee tässä vaiheessa, se palvelee tätä vaaleja edeltävää talouskeskustelua.
Jos nykyisten mittausten asetelmat toteutuisivat ja SDP aloittaisi hallitustunnustelut sinipunapohjalta kokoomuksen johdolla, millaiset kysymykset nousisivat pöydälle?
Maurialan mukaan kasvupolitiikasta kuten TKI-investoinneista luultavasti löytyisi helposti yhteinen sävel. Neuvotteluissa nousisi esiin myös kotimaisen työllisyysasteen nosto, työperäisen maahanmuuton lisääminen sekä palveluiden ja tulonsiirtojen kokonaisuus.
Suurimpien skismojen hän uskoo piilevän kotimaisen työvoiman kannustimissa.
– Siellä on kannustinkysymykset ilman muuta. Pidän itsestään selvänä, että kokoomuksen listalla tulee olemaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, asumistuen ja kotihoidontuen leikkaukset. Vähintään nämä.
”Luulisin, että tämä on maailma, joka voisi Lipposen hallituksen perintöä jatkaen olla aika sinipunainen.”
Mauriala muistuttaa jokaisen työmarkkinoille tulevan ikäluokan olleen jo kymmenen vuoden ajan työmarkkinoilta poistuvaa ikäluokkaa pienempi.
– Kotimaiset työvoimavarannot pienenevät työllisyysasteen noustessa, mutta meillä on edelleen korkea rakennetyöttömyys. Mitkä ovat oikeat keinot kotimaisen työllisyysasteen nostamiseksi? Myös palveluita tarvitaan.
Valtiovarainministeriö on jo aiemmin todennut, että julkisen talouden tasapainottaminen tulee viemään ainakin kaksi hallituskautta. Mauriala kertoo uskovansa sopeutuksista ja sinipunasta puhuttaessa “lipposlaiseen”, palveluita painottavaan ajatteluun. Kun sopeutetaan, ei leikata kuntien valtionosuuksista eikä hyvinvointialueiden rahoituksesta, koska niiden tuottamat palvelut tukevat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta.
– Jos pitää ruton ja koleran väliltä valita, niin sopeutetaan tulonsiirroista, ei palveluista. Luulisin, että tämä on maailma, joka voisi Lipposen hallituksen perintöä jatkaen olla aika sinipunainen.
Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa TE-palvelut, jotka siirtyvät 1.1. 2025 kuntien vastuulle.
Maurialan mukaan sopeutuskeskustelun piirissä pitäisi olla mukana myös yritystuet ja verotus. Yrityksiä tuetaan valtion varoista suoraan ja verojen kautta sadoilla miljoonilla euroilla.
– Jos kokoomus on hallitusvastuussa vetopuolue, on ihan päivänselvää, että koko hyvinvointivaltion tulo- ja veropolitiikasta joudutaan keskustelemaan. Sellainen kuvitelma, että kokoomus ei toisi pöytään vaikkapa laajaa sosiaaliturvan leikkauspakettia kannattaa unohtaa.
Mauriala epäilee kokoomuksen hakevan tulevissa hallitusneuvotteluissa sosiaaliturvan osauudistusta, jolla se tavoittelee säästöjä. Sosiaaliturvauudistusta pohtinut parlamentaarinen komitea ei ole tällä kaudella saanut tulosta aikaiseksi liian suurten linjaerojen vuoksi. Idea sosiaaliturvauudistuksen palastelusta on hänen mukaansa pragmaattinen.
SDP:LLÄ JA KOKOOMUKSELLA on Maurialan mukaan sosiaaliturvan rakenteesta melko yksimielinen näkemys. Kumpikaan ei aja esimerkiksi perustuloa vaan katsoo, että sosiaaliturvan tulee olla vastikkeellista ja syyperusteista. Myös vakuutuspohjaisuudella on merkittävä rooli.
– Tästä periaatteesta olemme kokoomuksen kanssa yksimielisempiä kuin esimerkiksi keskustan tai vasemmistoliiton tai vihreiden kanssa. Rakennekysymyksessä SDP ja kokoomus löytävät toisensa.
– Mutta kun ryhdytään keskustelemaan etuuksien tasosta ja mitä etuuksia ylipäätään on, siinä on usein kuilun kokoinen ero. Samoin luonnollisesti verokannoista ja kokonaisveroasteesta on eri näkemystä.
Mauriala pitää todennäköisenä, että kokoomus tuo hallitusneuvotteluihin paljon rajumpia sosiaaliturvaleikkauksia kuin se suostuu julkisessa keskustelussa myöntämään.
– Nythän kokoomus pyrkii vaalien alla suojaamaan tilannettaan luomalla sumuverhoa. Halutaan olla ärsyttämättä ketään kätkemällä monet todelliset tavoitteet.
”Kokoomuksen kanssa kipupisteet tulevat tälle osastolle.”
Kannustin on usein kokoomuslaisessa ajattelussa yhtä kuin leikkaus.
– Ay-liikkeen näkökulmasta tämä roomalainen palloruoska eli kannustin osuu aina samaan kohtaan, noin 1500-2500 euroa kuussa bruttona tienaavaan työntekijään, joka joutuu esimerkiksi osa-aikaisen työn, kausityöttömyyden tai lomautusten vuoksi tukeutumaan ajoittain sosiaaliturvaan.
MAURIALA TULKITSEE kokoomuksen ajavan esimerkiksi yleisellä kaikkia koskevalla ansioturvalla todellisuudessa ansioturvan tason leikkausta ja heikennystä palkansaajien järjestäytymiseen.
– En usko, että kokoomuksessa on ajateltu laittaa yleiseen ansioturvaan senttiäkään lisää rahaa. Jos ansioturvan piiriin kuuluvien ihmisten määrää laajennetaan, etuuden taso laskee, jos rahoitusta ei lisätä.
Jos SDP miettii, että seuraava hallitus tehdään sinipunapohjalta, puolueen pitäisi Maurialan mukaan olla valmis käymään keskustelut kannustimista ja sosiaaliturvasta.
– Silloin on kymmeniä tällaisia kysymyksiä pöydässä. Ne pitäisi sitten jotenkin ratkaista. Ja kokoomuksen on oltava valmis neuvottelemaan veropohjasta ja kokonaisveroasteesta. Uusi hallitus ei selviä veroja laskemalla.
Mauriala pitää silti sinipunaa varteenotettavana hallituspohjana. Yhteinen linja suuresta kuvasta, eli Suomen pitämisestä talouden kasvu-uralla, on mahdollista löytää.
– Kaikkien kanssa joutuu tekemään kompromisseja. Kokoomuksen kanssa kipupisteet tulevat tälle osastolle.
Kokoomusta ja SDP:tä saattaa lähentää myös kysymys työperäisestä maahanmuutosta, joka juontuu väestörakenteen vanhenemisesta.
– Uskoisin, että kaikilla puolueille on perussuomalaisia lukuunottamatta aika lailla yhteinen näkemys siitä, että Suomi tulee tarvitsemaan merkittävästi maahanmuuttajia, jotka työllistyvät Suomeen.
– Demarit ja ay-liike painottavat työntekijän suojelua, varsinkin haavoittuvassa asemassa olevan maahanmuuttajatyöntekijän suojelua. Mutta siitä, että tarvitaanko maahanmuuttajatyövoimaa, siitä tuskin vallitsee erimielisyyttä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Politiikka
13.10.2022 14:39
Kokoomus ryöpytti hallitusta velkaantumisesta – Marin: ”Te olette tukeneet kaikkia näitä toimia”