Äänessä oli etenkin SAK:n puheenjohtajanakin aikoinaan toiminut kansanedustaja Lauri Lyly.

Lyly totesi medialle, että työmarkkinoilla olisi nyt sopimisen aika.

– Tässä on revitty nyt vuosi työmarkkinoita hajalle ja nyt olisi se aika, jolloin pitäisi koota. Työmarkkinat ovat olleet tähän hallitukseen asti yksi sellainen alue, jossa on yritetty hakea kasvun avaimia. Nyt tällä hetkellä vain revitään ja jarrutetaan kasvun elementtejä rikkomalla työmarkkinasuhteet. Työmarkkinat ovat osa ratkaisua saada kasvua aikaiseksi.

HALLITUKSEN työmarkkinatoimet ovat vieneet työllisyyttä Lylyn mukaan väärään suuntaan.

Lyly mainitsi SDP:stä lähteneitä esityksiä, joilla työmarkkoinoita olisi voitu tasapainottaa. Hän nosti esiin ammattiliittojen kanneoikeuden, alipalkkauksen kriminalisoinnin, raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumisen, työntekijöiden edustuksen yhtiöiden hallituksissa sekä työntekijöiden edustajan tulkintaetuoikeuden ristiriitatilanteissa.

– Ennen kaikkea nyt tarvittaisiin sopimista. Nyt keskeisenä osana, kun työmarkkinakierros on tulossa, eväät siitä, että saadaan asiallinen työmarkkinakierros, on romutettu monelta osin. Nyt hallituksen pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja katsoa, miten tästä saadaan leivottua sellainen työmarkkinakierros, joka on tasapainoinen. Löytyisikö kokoavia sopimusratkaisua, jolla saataisiin kasvua aikaiseksi ja jolla voitaisiin miettiä, miten tuottavuutta vietäisiin työpaikoilla eteenpäin.

LYLY sanoi myös, että hallitus on tehnyt väärää politiikkaa osaamiseen liittyen. Hän mainitsi esimerkkinä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen. Lylyn mukaan on luotava uusi aikuiskoulutustuki.

Lyly lupasi, että syksyn aikana, jolloin työmarkkinakierros on käynnissä, SDP:ltä kuullaan lisää työelämään liittyviä esityksiä.

Demokraatti kysyi Lylyltä tiedotustilaisuuden jälkeen, millaista työmarkkinaratkaisua konkreettisesti toivotaan ja pitää hallituksen mennä mukaan sopimaan.

Lyly toteaa, että työmarkkinaosapuolten pitäisi hakea pitkän aikavälin raameja ja hallituksen sekä molempien työmarkkinaosapuolten pitäisi olla kuviossa mukana.

– (Pitäisi) katsoa, mikä on meidän toimintamalli jatkossa ja sitä kautta ruveta rakentamaan. Tupojahan ei tehdä.

Lyly puhuu siis “raamista”.

Raamisopimus?

– Raamisopimus olisi tavallaan ehkä semmoinen, jota tässä pitäisi kolmikantaisesti löytää.

Se tulisi tavallaan liittokierroksen ohelle?

– Liittokierrosta tukemaan tavallaan, puitteet liittokierroksen tukemiseen. Sopimuksen pitäisi tuottaa ostovoimaa, tuottavuutta ja kasvua.

SDP jakoi Rovaniemellä medialle jo nyt omia ratkaisujaan työmarkkinoille.

Listassa lukee muun muassa “solmitaan työmarkkinaosapuolten kanssa laaja kasvu- ja vakaussopimus seuraaville lähivuosille, varmistetaan sujuva työehtosopimusneuvottelukierros.

Lue SDP:n lista alta:

SDP:n ratkaisuja työmarkkinoille:

– Perutaan hallituksen kiristykset maahanmuuttoon eli 3/6 kk ja ulos maasta -laki sekä kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan kiristykset.

– Edistetään ikääntyneiden vapaaehtoista työllisyyttä ja torjutaan ikäsyrjintää, sillä jopa puolet eläkkeelle jäävistä palkansaajista haluaisi jatkaa työelämässä. Keinoina mm. työeläkkeen kertymän jatkaminen 75 ikävuoteen asti ja ikääntyneiden verokannustin.

– Pyritään vähentämään vastentahtoisen osa-aikatyön määrä 100 000 työntekijästä puoleen määrittelemällä pääsäännöksi työsuhteen kokoaikaisuus, lisäämällä työntekijöiden oikeutta saada lisätyötä ja palauttamalla työttömyysturvan suojaosa ja tekemällä sen suuruudesta suhdannetilanteeseen sidottu.

– Parannetaan ylivelkaantuneiden kannustimia työntekoon lyhentämällä ulosottoaikaa, joka Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin pitkä. Työn tarjonnan kannustin on sitä pienempi, mitä ankarampi perintäjärjestelmä velalliselle on.

– Luodaan uudistettu aikuiskoulutustuki koulutustason nostamiseen ja työvoimapula-alojen työvoimatarpeeseen vastaamiseksi sekä suunnitellaan ja toteutetaan kokeilu, jossa aikuisten koulutusta suunnataan voimakkaammin työvoimatarpeen mukaan työllistymisen edistämiseksi.

– Vakautetaan työmarkkinat tukemaan kasvua. Solmitaan työmarkkinaosapuolten kanssa laaja kasvu- ja vakaussopimus seuraaville lähivuosille, varmistetaan sujuva työehtosopimusneuvottelukierros, sovitaan yhteisistä lisätoimenpiteistä kasvun vauhdittamiseksi sekä tasapainottavista toimista hallituksen työrauha- ja paikallisen sopimisen esityksiin, ja otetaan syksyn työsopimuslain kehittämishankkeeseen aidosti kolmikantainen ote, jossa hallitus asettaa tavoitteet ja työmarkkinaosapuolet sopivat keinoista.

– Tuetaan työmarkkinoiden dynamiikkaa eli työntekijöiden siirtymistä työstä työhön. Keinoina työsuhteen päättämisen salliminen työntekijän aloitteesta myös määräaikaisissa työsuhteissa, varautumalla siirtymisiin työuran keskivaiheilla tehtävillä urakatsauksilla, muutosturvan parantaminen, kilpailukieltolainsäädännön muuttaminen, yritystoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen esimerkiksi junaratojen ja pääväylien varrella.

– Tehostetaan kunnista vuoden 2025 alusta TE-alueille siirtyviä työvoimapalveluita tekoälyllä tavoittelemalla 2 päivän nopeutusta keskimääräiseen työpaikan täyttymiseen, parantamalla osa-aikatyössä olevien mahdollisuuksia saada työvoimapalveluja sekä vähentämällä osa-aikatyön vastaanottamiseen sisältyvää byrokratiaa työttömälle mm. laajentamalla työnantajan ilmoittamia tietoja tulorekisteriin.

– Parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon. Suomessa on noin 65 000 osatyökykyistä henkilöä, joiden työntekomahdollisuuksia on parannettava sekä inhimilliseltä että työvoiman saatavuuden kannalta. Keinoina uusien TE-alueiden ja valtion yhteistyössä muodostettava osatyökykyisten työllistymiseen keskittyvä palveluyhtiö, osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistäminen julkisten hankintojen yhteydessä sekä osatyökykyisille kohdennetun työtulotuen hyödyntäminen.

– Sujuvoitetaan ja nopeutetaan sairauslomalta työelämään palaamista tehostamalla kuntoutukseen ohjaamista, lisäämällä sairausvakuutuslakiin osasairauspäivärahaan oikeuttava osatyökyvyttömyyden käsite (työkyvyn alenema vähintään 40 %) ja lieventämällä osasairauspäivärahan ehtoja, velvoitetaan työnantaja tukemaan työhön palaamista ja työn muokkaamista ja edistämällä työttömille kohdennettujen terveystarkastusten yleistymistä työkyvyn parantamiseksi.