Mallinnuksessa arvioitiin neljän eri lämpenemisskenaarion vaikutuksia viljelyolosuhteisiin eri puolilla maapalloa.

Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset keskittyvät selkeästi päiväntasaajan seudulle, eli trooppisille ja subtrooppisille alueille, kuten Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Intiaan, kertoo Nature Food -tiedelehdessä julkaistun tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Sara Heikonen Aalto-yliopistosta.

Heikonen huomauttaa tiedotteessa, että näillä alueilla ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat elinolosuhteita jo monin tavoin.

Tutkimuksen mukaan muutokset sademäärässä, kuivuudessa ja lämpötilassa vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä kasveja eri alueilla on mahdollista kasvattaa. Jo kahden asteen lämpeneminen vähentäisi viljelykasvien valikoimaa yli puolella maailman pelloista.

-  Jos lämpeneminen jää 1,5-2 asteeseen, vaikutukset pysyvät vielä monin paikoin hallittavina. Sen sijaan 3-4 asteen nousu muuttaa tilannetta suuresti, ja haavoittuvimmilla alueilla vaikutukset voivat olla hyvin vakavia, Heikonen sanoo.

TUTKIMUKSEN mukaan osa nykyisistä viljelyalueista saattaa muuttua sellaisiksi, joissa yksikään tutkituista 30 ruokakasvista ei ole aiemmin kasvanut. Tämä uhkaa vakavasti neljän maailman tärkeimmän peruselintarvikkeen eli riisin, vehnän, maissin ja soijan viljelyä.

Erityisen haavoittuvia ovat kuitenkin matalan tulotason alueiden ruokaturvan kannalta keskeiset trooppiset juurikasvit, kuten jamssi, sekä viljat ja palkokasvit.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lähes kaikki viljelykasvit ovat Heikosen mukaan vaarassa, jos lämpeneminen ylittää 3 astetta. Monimuotoisuuden väheneminen heikentää Heikosen mukaan ruokaturvaa.

-  Jos haluamme turvata tulevaisuuden ruokajärjestelmämme ovat sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen välttämättömiä, Heikonen sanoo.

Tähän tarvitaan tutkijoiden mukaan niin paikallisia keinoja kuin kansainvälistä tukea, esimerkiksi kauppasopimuksia ja rahoitusta sopeutumistoimiin.

TUTKIMUKSEN mukaan viljelyolosuhteet voivat parantua viileämmillä alueilla, kuten Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikan eteläosissa. Se voi tarkoittaa uusia mahdollisuuksia myös Suomessa.

-  Esimerkiksi maissi ja palkokasvit voisivat menestyä Suomessa nykyistä paremmin. Myös lauhkean ilmaston hedelmien, kuten päärynän, viljely saattaa yleistyä pohjoisemmassa, Heikonen arvioi.

Vaikka viileämpien alueiden ruoantuotannon monimuotoisuus voi lisääntyä, ilmastonmuutoksen muut vaikutukset voivat myös vaikeuttaa maataloutta, sanoo professori Matti Kummu.

Kummun mukaan tutkimuksessa ei huomioitu kaikkia tekijöitä, kuten esimerkiksi mahdollisia uusia tuholaisia tai sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä.

-  Tilanne ei siis välttämättä ole niin positiivinen kuin miltä se voi vaikuttaa, Kummu sanoo tiedotteessa.

Maiju Ylipiessa / STT