Jos niin sanottu asuntokupla eli asuntojen hintojen yliarvostus osoittautuisi Ruotsissa todeksi, voisi asuntojen hintojen laskusta seurata kielteinen ketjureaktio taloudessa. Siinä tapauksessa kulutus vähenisi, yrityksille tulisi ongelmia, työttömyys kasvaisi ja pankeille aiheutuisi luottotappioita.

Tällaiset uhkakuvat ovat osaltaan huoli myös Suomelle.

– Jos riskit toteutuisivat Ruotsissa, ne voisivat eri kanavia pitkin vaikuttaa välillisesti myös Suomeen. Keskeisimmät vaikutukset tulisivat todennäköisesti pohjoismaisten pankkikonsernien kautta sekä Suomen ja Ruotsin välisen kaupan heikentymisestä, arvioi vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri Suomen Pankista.

EU:n finanssimarkkinoita seuraava Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi syksyllä varoituksen Suomelle, Ruotsille ja kuudelle muulle EU-maalle asuntomarkkinoiden ja velkaantumisen riskeistä.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus pitää silti Ruotsille annettuja nuhteita Suomea vakavampina.

– Kyllä Ruotsin kohdalla äänenpaino oli vakavampi. Ruotsin tilanne vaikuttaa selvästi uhkaavammalta ja huolestuttavammalta, hän arvioi.

Niin kutsuttu velkaantumisaste kertoo, kuinka paljon maan kotitalouksilla on lainavelkoja suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin.

Luku oli viime vuonna Suomessa 125 prosenttia ja Ruotsissa 176 prosenttia. Velkojen määrä ylitti siis selvästi käytettävissä olevien vuositulojen määrän molemmissa maissa.

Vuosituhannen alkuun verrattuna velkakuorma on kasvanut tuntuvasti. Vuonna 2000 kotitalouksien velkaantumisaste oli Suomessa 68 prosenttia ja Ruotsissa 110 prosenttia.

Tilastokeskus kokosi vertailukelpoiset luvut STT:lle omista lähteistään sekä Ruotsin tilastoviranomaisen SCB:n tiedoista.

Matias Åberg