Ruotsilan torstaina Ylen A-studiossa esittämiä arvioita on moitiskellut muun muassa opetusministeri Anders Adlercreutz (rp.).

– Tästä tuli just pari päivää sitten Center for Strategic and International Studiesin (CSIS) tutkimus, viisinkertaisesti enemmän on äärivasemmisto murhannut ihmisiä tänä vuonna kuin äärioikeisto, Ruotsila sanoi televisiossa.

Ruotsila myös totesi äärioikeiston murhanneen aikaisemmin enemmän ihmisiä, mutta sanoi tilanteen sittemmin muuttuneen.

Ministeri Adlercreutz katsoo X:ssä Ruotsilan tulkitsevan CSIS:n tutkimusta ”hyvin subjektiivisesti”.

Tutkimuksen mukaan äärivasemmistolaisia terroritekoja, tai suunniteltuja iskuja, joita ei ole ehditty toteuttaa, on tapahtunut tänä vuonna viisi ja äärioikeistolaisia yksi. Esimerkiksi vuonna 2024 suhde oli toisinpäin luvuin 14-3 ja vuonna 2023 29-1.

Äärivasemmiston iskuja näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan tänä vuonna enemmän ensimmäistä kertaa 30 vuoteen. Kaikissa tapauksissa ihmisiä ei ole kuollut ja osa CSIS:n tilastoimista iskuista on jäänyt toteuttamatta, joten kyse ei siis ole pelkästään murhista, kuten Ruotsila A-studiossa sanoi.

Demokraatti soitti Ruotsilalle ja pyysi lisäperusteluja hänen arvioilleen.

RUOTSILAN MUKAAN hänen puheensa käänteestä, jossa äärivasemmistosta on tullut -oikeistoa suurempi uhka, eivät ole ennenaikaisia.

– Ne luvut ovat ihan selviä, ei niitä voi subjektiivisesti tarkastella. Tieteellisten tutkimusten tulokset ovat mitä ovat, Ruotsila sanoo.

– Tämä vuosi on ensimmäinen vuosi, jolloin on enemmän äärivasemmistolaisia terroritekoja kuin äärioikeistolaisia. Tuossa tutkimuksessa laskettiin yksi äärioikeistolainen ja viisi äärivasemmistolaista. Sen jälkeenhän niitä on tapahtunut kaksi lisää ja äärivasemmistolaisia iskuja on seitsenkertaisesti, hän jatkaa.

Ruotsila viittaa ABC-televisionkanavan asemalle Sacramentossa syyskuun lopulla tapahtuneeseen hyökkäykseen, jonka epäillyn tekijän FBI on pidättänyt, ja Dallasissa maahanmuuttoviraston (Immigration and Customs Enforcement) tiloihin kohdistuneeseen ammuskeluun, jonka tekijä surmasi myös itsensä.

– Molemmissa tapauksissa löydettiin todisteet siitä, mikä heidän tarkoituksensa oli.

FBI löysi Sacramenton ampujan kotoa viittauksia poliittiseen motivaatioon ja Trumpin vastustamiseen. Dallasin ampuja pyrki viranomaisten mukaan tappamaan maahanmuuttoviranomaisia.

Silti suorasta yhteydestä järjestäytyneeseen äärivasemmistoon ei ole toistaiseksi ollut viitteitä.

TÄMÄN VUODEN terrorismitilastoista ei Ruotsilankaan mielestä voi sanoa vielä mitään lopullista.

Hän perustaa näkemyksensä käänteestä myös tutkimuksiin, joissa on selvitetty muun muassa vasemmistolaisten suhtautumista poliittiseen väkivaltaan. Ruotsilan mukaan suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi.

– Ei nyt tavalliset demokraatit lähde ampumaan ihmisiä, mutta anarkistisesta äärivasemmistosta löytyy tällaisia henkilöitä.

Muun muassa kyselytutkimuksia tekevä YouGov on kartoittanut Maga-aktivisti Charlie Kirkin murhan jälkeen yhdysvaltalaisten asenteita poliittiseen väkivaltaan.

Amerikkalaisista 72 prosenttia tuomitsi syyskuun 10. päivä julkaistussa kyselyssä poliittisen väkivallan kaikissa tilanteissa, 11 prosenttia katsoi sen olevan joissakin olosuhteissa oikeutettua.

Neljäsosa itsensä hyvin liberaaleiksi luokitelleista vastaajista piti poliittista väkivaltaa joissakin tilanteissa oikeutettuna. Liberaalien parissa osuus oli 17 prosenttia ja maltillisten 9 prosenttia.

Konservatiiveiksi tunnustautuneista piti poliittista väkivaltaa joissakin tilanteissa oikeutettuna 6 prosenttia ja hyvin konservatiiveista 3 prosenttia.

Mikä mielestäsi selittää sen, että äärioikeistolaisia terroritekoja ei näyttäisi tapahtuneen tänä vuonna kovin montaa?

– Koska Trump on vallassa.

– Jos tilastoja katsoo pitkältä ajalta, aina kun on republikaani vallassa, tulee äärivasemmistolaisia terroritekoja. Sitten kun on demokraatti vallassa, niin äärioikeistolaisia. Sama trendi näkyy äärioikeistolaisten järjestöjen jäsenmäärissä. Se romahtaa aina, kun republikaani valitaan presidentiksi ja lisääntyy, kun demokraatti valitaan.