Suomessa tänään vierailleen tuoreen puolustusministerin Pål Jonsonin mukaan kyseeseen voisivat tulla muun muassa itsenäisesti liikkuvat Archer-haupitsit tai RBS 70 -ilmatorjuntaohjukset, jotka tunnetaan Suomessa Ilmatorjuntaohjus 05 -nimellä.

-  Saamme näinä päivinä puolustusvoimilta selvityksen, jossa he arvioivat sitä, mitkä asejärjestelmät voisivat tulla kyseeseen, Jonson kertoi STT:lle.

Jonsonin mukaan Ukrainan auttaminen ei ole pelkkää solidaarisuutta vaan myös Ruotsin oman edun mukaista, koska Ukrainan puolustaminen on koko Euroopan puolustamista.

Hänen mukaansa Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun tuoreet väitteet, joiden mukaan Ukraina muka valmistuisi käyttämään niin kutsuttua likaista pommia, ovat paitsi perusteettomia myös linjassa Venäjän aiempien eskalaatiotoimien kuten liikekannallepanon ja Ukrainan alueiden laittoman liittämisen kanssa.

-  Tämä on vakavin turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopalle sitten toisen maailmansodan. Venäjä uhkaa koko turvallisuusjärjestystä, Jonson luonnehtii.

JONSON teki vasta vajaan viikon kestäneen ministeriuransa ensivisiitin Suomeen, kuten myös ulkoministeri Tobias Billström viime perjantaina. Jonson tapasi Helsingissä suomalaiskollegansa Antti Kaikkosen (kesk.)

-  Yhteistyömme perustuu luottamukseen, toistemme kunnioitukseen ja ymmärrykseen, Jonson sanoi lehdistötilaisuudessa.

Kaikkonen muisteli tavanneensa Jonsonin edeltäjän, sosiaalidemokraattien Peter Hultqvistin yli 60 kertaa kolmen vuoden aikana, joten ensitapaamista Jonsonin kanssa saattoi Kaikkosen mukaan kuvata ”hyväksi aluksi”.

Maltillista kokoomusta edustava Jonson kertoi olevansa vakuuttunut, että Ruotsin ja Suomen tekemä kahdenkeskinen yhteistyö tekee molemmista maista paremmin varustautuneita liittymään Natoon. Jonson muistutti puolueensa puhuneen Natoon liittymisen puolesta jo parikymmentä vuotta.

-  Se on suurin yksittäinen teko, jonka voimme tehdä lisätäksemme turvallisuutta ja vakautta lähialueellamme, Jonson arvioi myöhemmin STT:lle.

Hänen mukaansa Ruotsin oman puolustuksen yhteensovittaminen Natoon tulee leimaamaan maan uude hallituksen koko kautta.

-  Kyseessä on suurin muutos Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan puoleen vuosisataan, Jonson muistutti.

SUOMI ja Ruotsi lähtevät Nato-jäsenyyteen osin hyvin erilaisista lähtökohdista. Ruotsissa oli vallassa porvarihallitus myös 2009, kun yleinen asevelvollisuus päätettiin lakkauttaa – tai kuten asia ilmaistiin, ”laittaa lepäämään” – rauhanaikana. Oliko se virhe?

– No se oli arvio, joka tehtiin niissä ympäröivissä olosuhteissa, Jonson muotoilee.

Pelkkää rauhaa ja yhteistyötä ei maailmanmeno tuolloinkaan ollut, olihan Venäjän ja Georgian sodasta kulunut vasta alle vuosi. Joka tapauksessa kutsunnat ja rajoitettu asevelvollisuus päätettiin Ruotsissa ottaa uudelleen käyttöön vasta vuonna 2017. Nyt tavoitteena on kouluttaa vuosittain 8  000 varusmiestä vuoteen 2024 mennessä – eli noin kolmasosa Suomen vastaavasta tasosta.

Puolustusministeri Jonson pitää asevelvollisuuden uudelleen käynnistämistä hyvänä asiana, koska pinta-alaltaan suuri Ruotsin tarvitsee koulutettuja varusmiehiä ja reserviä.

Sotilaalliseen maanpuolustukseen ollaan panostamassa Ruotsissa lisää rahaa, ministerin mukaan varustaminen on voimakkainta sitten 1950-luvun. Syykin on selvä.

-  Leikkaukset maanpuolustukseen menivät aivan liian pitkälle. Meillä on oltava vahvempi puolustus, Jonson myöntää.

Ruotsin puolustusvoimilla on ollut kuitenkin ongelmia sekä henkilökunnan rekrytoinnissa että jo palkatuista kiinni pitämisessä. Jonson myöntää, että puolustusvoimien henkilöstöpuoli on kovan haasteen edessä, kun samaan aikaan pitäisi kasvaa kansallisesti ja perustaa uusia joukko-osastoja sekä lähettää lähemmäs 200 ruotsalaisupseeria töihin Natoon.

NATON kahden prosentin puolustusmenojen tavoite suhteessa bruttokansantuotteeseen on Ruotsilla tähtäimessä vuonna 2026 – eli vuotta myöhemmin kuin maltillinen kokoomus vaaliohjelmassaan lupasi.

Ruotsissa pyritään Jonsonin mukaan ulko- ja erityisesti puolustuspolitiikan osalta jatkuvuuteen sekä hallitus- ja oppositiorajan ylittävään yhteisymmärrykseen. Puolustuksen nykyisestä tavoitetasosta sovittiin joulukuun 2020 puolustusselonteossa (försvarsberedning). Jonsonin mukaan keväällä on edessä tarkastuspiste, jolloin tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

Ensi syksynä laadittaneen ministerin mukaan seuraava uusi selonteko, joka pääaiheena on Ruotsin sotilaallisen ja siviilipuolustuksen integroiminen Natoon.

Jonson on ollut kansanedustaja vuodesta 2016 lähtien ja toiminut aiemmin maltillisen kokoomuksen puolustusasioista vastaavana edustajana sekä puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Hän on väitellyt sotatieteiden tohtoriksi Lontoon King’s Collegessa ja suorittanut varusmiespalveluksensa rannikkojääkärinä.

STT – Niilo Simojoki, Kaisu Suopanki

Juttua muokattu 24.10. klo 17.59: täydennetty kauttaaltaan Jonsonin haastattelulla ja tiedotustilaisuuden annilla.