Suomalaisia politiikan toimittajia Tukholmassa tavanneen Tegnellin mukaan Ruotsissa ei parhaillaan tapahdu kovin paljon mikä on yllättävää muiden maiden koronatilanteeseen nähden. Epidemian uudet aallot koskettavat Ruotsia yleensä melko myöhään.

– Näin oli myös viime syksynä, kun tautitapaukset alkoivat Ruotsissa kasvaa paljon myöhemmin kuin muualla Euroopassa. Tällä kertaa olemme vielä enemmän myöhässä. Minulla ei ole tähän kovin hyvää selitystä. Koronan sairastaneiden määrä on suurin piirteen samanlainen kuin esimerkiksi Belgiassa. Ihmisiä on rokotettu suunnilleen sama määrä. Ehkä Ruotsissa noudatetaan vähän paremmin ohjeita etäisyyksien pitämisestä, Tegnell sanoi.

Ruotsissa kasvomaskeja näkee huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Tegnellin mukaan näyttöjä maskien hyödyistä ei ole riittävästi.

– Olemme suositelleet kasvomaskien käyttöä liikenteessä, jossa turvavälien pitäminen on vaikeaa. Muuten emme ole sitä suositelleet eikä sillä näytä olleen kovin suurta merkitystä.

Tegnellin mukaan maskeja voi käyttää täydentävänä keinona erityisen huonossa epidemiatilanteessa, jossa tartuntamääriä ei saada aisoihin turvaväleillä ja etätyösuosituksilla.

Ruotsi on ottamassa joulukuun alussa käyttöön koronapassin sisätiloissa järjestettäviin tapahtumiin, joihin osallistuu yli 100 henkilöä. Täysi-ikäisille tarkoitettu passi on käytännössä rokotustodistus. Toisin kuin Suomessa negatiivinen koronatesti tai todistus sairastetusta koronasta ei riitä passin saamiseen. Tegnellin mukaan rokotukset ovat tehokkaita vakavan sairastumisen estämisessä, mutta tartuntaa tai koronan levittämistä ne eivät täysin estä.

Koronaan on kuollut tähän mennessä yli 15 000 ruotsalaista. Suomessa kuolleita on huomattavasti vähemmän, runsaat 1200. Tegnell tunnistaa puutteita erityisesti tavassa, jolla Ruotsissa hoidettiin pandemiaa sen alkuvaiheissa.

– Ruotsalaisessa järjestelmässä on tiettyjä heikkouksia. Yksi heikkous on terveydenhuoltojärjestelmän varautuminen ainakin tarvikkeiden osalta. Suomessa varautumista ja varastoja ylläpidetään lainsäädännön nojalla. Samantyyppisen järjestelmän tarpeesta tullaan varmasti keskustelemaan Ruotsissa.

Myös epidemian suitsimiseen tarkoitetussa lainsäädännössä on Tegnellin mukaan parantamisen varaa. Heikkouksia on havaittu myös ruotsalaisessa vanhustenhuollossa. Ruotsin hoivakodeissa menehtyi epidemian ensimmäisen vuoden aikana koronaan yli 3000 vanhusta.

– En usko, että kovin moni maa on koonnut samoihin paikkoihin niin suurta määrää sairaita ja vanhoja ihmisiä, Tegnell kommentoi hoivakoteja.

Kuntien pyörittämissä hoivakodeissa on kärsitty asiantuntemuksen puutteesta.

– Pandemian myötä olemme ymmärtäneet tämän puutteen merkityksen. On suuren keskustelun aihe miten haavoittuvimpien ryhmien turvallisuutta lisätään.

Ruotsin hallituksen asettama koronakomissio on todennut, että neljällä kymmenestä hoivakodin työntekijästä on puutteellinen koulutus. Vakituista henkilökuntaa on myös liian vähän. Kansanterveysvirasto piti esillä vanhusten suojaamista jo epidemian alkuvaiheessa. Silti vierailukieltojen määrääminen hoivakoteihin myöhästyi komission mukaan useilla kuukausilla.

Kysymykseen siitä kuinka kauan koronavirus on vielä keskuudessamme, Tegnell vastasi ytimekkäästi.

– Ikuisesti.

– Virukset eivät siirry eläimistä ihmisiin kovin usein. Joskus kuten Sarsin tapauksessa, virukset katoavat, koska ne eivät ole sopeutuneet ihmisiin riittävän hyvin. Kun virus on sopeutunut ihmiseen erittäin hyvin kuten Covid-19, siitä eroon pääseminen on hyvin hyvin vaikeaa.