Hallinto-oikeuden mukaan poliisilla ei ollut riittäviä perusteita Koraanin polttamisen kieltämiseen. Poliisi perusteli päätöstään tuolloin sillä, että aiemmat Koraanin polttotapaukset olivat saaneet aikaan voimakkaita reaktioita maailmalla ja lisänneet Ruotsiin kohdistuvia uhkia.

Äärioikeistolainen Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin suurlähetystön lähellä Tukholmassa tammikuussa, mikä johti Ruotsin ja Turkin suhteiden huononemiseen ja osaltaan siihen, ettei Turkki ole vieläkään suostunut ratifioimaan Ruotsin jäsenyyttä Natossa.