Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät – Nordic-In -organisaation pääsihteeri, Tukholmassa työskentelevä SDP:n entinen puoluesihteeri Reijo Paananen sanoo Demokraatille maanantaiaamuna Ruotsin eilisistä parlamenttivaaleista, että sosialidemokraattien tulos, tällä hetkellä 28,4 %, on ”huomattavasti enemmän kuin ennustettiin, mutta vähemmän toki kuin edelliskerralla”.

Vuoden 2014 vaaleissa demarit nappasi suurimman puolueen paikan hieman yli 30 % äänisaaliilla. Paananen ei julista vielä blokkipolitiikan varmaa kuolemaa.

– Tuleeko sitten blokkipolitiikan vaihdos, se riippuu aika pitkälti keskustasta ja osin ehkä liberaaleista, haluavatko ne, että maahan tulee vahva hallitus vai haluavatko ne että mennään tällaisella vähemmistöhallituksella jolla ollaan menty neljä vuotta.

Ruotsidemokraatit kasvatti äänimääräänsä vaaleissa absoluuttisesti eniten. Puolue näyttää kasvaneen sitä enemmän mitä pidempään puolue on pidetty eristyksessä. Suomessa perussuomalaiset nostettiin hallitusvastuuseen, mikä johti parissa vuodessa puolueen hajoamiseen.

– Tällä hetkellä näyttää tämän vaalituloksen jälkeen, että ruotsidemokraatit on paitsiossa. Mitä se tarkoittaa parlamentin työskentelyyn, se on mielenkiintoinen (asia). (Ruotsin pääministeri) Stefan Löfven on itse sanonut, että täytyy pohtia tarkkaan, annetaanko ruotsidemokraateille parlamentissa näkyviä paikkoja. Mutta valtakunnan päivittäiseen politiikkaan he eivät tule pääsemään mukaan, mutta voi olla, että parlamentti toimii niin, että siellä myös heidän osuutensa otetaan käyttöön vähään samaan tapaan kuin Suomessa. Silloin ratkaisee jokaisen puolueen koko, eikä se ollaanko enemmistössä vai vähemmistössä.

Vielä vuoden 2010 vaaleissa yli 30% äänistä saanut moderaatit eli sikäläinen kokoomuspuolue puolestaan putosi alle 20 % rajan. Silti sekin julistautui vaalien voittajaksi blokkiajattelun pohjalta, koska istuva hallitus sai vähemmän ääniä kuin porvaripuoli.

– Aina voi sanoa olevansa voittaja, jos saa enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa, se on totta. Mutta fakta on se, että demarit on suurin puolue yli 28 % kannatuksella ja muut tulevat noin kymmenen prosenttiyksikköä sen jälkeen. Minusta lopputulos on se, kuinka paljon paikkoja parlamentissa on, se ratkaisee voittajan.

Paanasen mukaan moderaattien miinusmerkkinen tulos oppositioasemasta tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei kansa ostanut sen antamia tarjouksia.

– Moderaatit tarjoaa kalliimpaa asumista, heikompaa työsuhdeturvaa ja sen vastineeksi pienempiä veroja. Se ei vain näyttänyt nyt toimivan.

Vaalitulos tekee joka tapauksessa hallitusneuvotteluista vaikeat. Paanasen mukaan ripeää ratkaisua on turha odottaa.

– Saadaanko tällä tuloksella jotakin kasaan, veikkaan että saadaan. Kyllä Ruotsissakin on ruma sana ”konsensus” löydetty, mutta kyllä tässä pari kuukautta varmasti menee, että asia ratkeaa.

Vaalien tiettyä tasaisuutta kuvastaa sekin, että seuraavaksi jännitetään laskematta olevien postiäänten jakautumista. Viime vaaleissa annettiin postitse noin 200 000 ääntä. Punavihreän blokin ja porvariblokin välinen ero on sunnuntai-illan alustavan vaalituloksen mukaan vain 30 000 ääntä.

– Silloin kun todellakin puhutaan siitä, että blokkien välillä on yksi paikka eroa tällä hetkellä, niin sitä (lopullista tulosta) ei voi arvioida vielä.

Paananen arvioi ennen vaaleja kirjoituksessaan, että turvallisuudentunne ratkaisee vaalit. Kävikö näin?

– Pidän edelleen kiinni arviosta. Ihmiset näkevät sen, että yksittäisiä tapauksia ja että yhteiskunta ei ole niin vakaa kuin aiemmin nimenomaan turvallisuuden näkökulmasta. Nyt haettiin ehkä sellaista kokonaisvaltaista ratkaisua, joka ei lähde vain ja ainoastaan siitä, että mikä on se fyysinen turvallisuus vaan haettiin kokonaisuutta, mikä on ihmisen elämän kokonaisuus.

Reijo Paananen ei usko, että Ruotsin vaalit vaikuttavat suuresti Suomen tuleviin eduskuntavaaleihin.

– Luulen, että Suomen vaalit käydään ihan puhtaasti suomalaisista lähtökohdista. Siellä on hallitus, joka on heikentänyt työelämän tasavertaisia mahdollisuuksia tai mahdollisuuksia, siihen, että myös työntekijöillä olisi jonkinlaisia vaikutusmahdollisuuksia. Varmasti tullaan pohtimaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ratkaisuja. En usko, että huhtikuuhun asti Ruotsin vaalit näyttävät minkäänlaista osviittaa Suomen tuloksesta.