– Minua pyydettiin muutama päivä aiemmin, mutta halusin pari kolme päivää miettimisaikaa, koska asun Suomessa. Siinä on tiettyjä käytännön asioita, joita halusin ensin selvitellä, Forsström sanoi STT:lle.

Mietinnän tulos oli kuitenkin melko selvä jo ennalta. Forsström sanoo olevansa nimityksestä hämmentyneen onnellinen. Ensimmäisen suomalaisen akatemiajäsenen asema on myös tärkeä asia.

– Se on fantastisen hauskaa, ja minusta on niin tärkeää, että meidät, jotka kirjoitamme Suomessa ruotsiksi, nähdään osana ruotsin kielen piiriä. On hienoa, että akatemia näin vahvistaa sen, että meidät nähdään siinä.

– Hän korvaa Katarina Frostensonin akatemian 18. tuolilla. Se on minusta hyvä idea – suuri lyyrikko korvaa toisen suuren lyyrikon, sanoi akatemian pysyvä sihteeri Anders Olsson uutistoimisto TT:lle.

Olssonin mukaan suomenruotsalaisen kirjailijan valitsemisessa ei ole mitään varjopuolia.

– Kirjallisuudessa tärkeintä on kieli, ruotsin kieli. Ja hän on niin fantastinen runoilija. Me emme tee eroa, kansallisuus ei ole tässä ratkaiseva asia.

Olsson torjuu epäilyt, että Forsströmin valinnan taustalla olisi se, että viime aikoina skandaalinkäryiseksi käyneeseen akatemiaan olisi vaikeaa saada ruotsalaisia jäseniä.

– Sen voin sanoa, ettei siinä ole mitään perää.

Olssonin mukaan on selvää, että akatemian tulee edelleen valita lisää naisjäseniä.

– Naisten edustusta on vahvistettava. Sen olen monesti sanonut, ja siitä pidän kiinni.

Forsströmin odotetaan tulevan akatemian jäseneksi juhlakokouksessa 20. joulukuuta. Olsson toivoo, että siihen mennessä akatemiaan on ehditty valita lisää uusia jäseniä.

Forsström on vastaanottanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja.

Hän on saanut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, Edith Södergran -palkinnon, Ruotsin akatemian Suomi-palkinnon, Gerard Bonnierin runopalkinnon, Ruotsin akatemian Bellman-palkinnon, De Nio -akatemian suuren kirjallisuuspalkinnon sekä Werner Aspenström -palkinnon.

Porvoossa syntynyt Forsström työskenteli pitkään kustannustoimittajana mutta siirtyi vuonna 1992 vapaaksi kirjailijaksi.

Hänen uusin runoteoksensa on nimeltään Anteckningar ja kuvaa surua lapsenlapsen leukemiakuoleman jälkeen.

STT–NINA TÖRNUDD