– Keskustan olemassaolon oikeutuksen kimppuun hyökättiin ennennäkemättömällä voimalla, myös valheilla. Meitä haastettiin koko Suomessa. Tulimme, hymyilimme ja voitimme moiset väitteet, Saarikko totesi.

– Tunnen suurta ylpeyttä, kun voimme yhdessä todeta – selvisimme kunnialla. Näytimme, miten väellämme on sinniä ja voimaa. Näytimme uskoa ja halua puolustaa sekä kehittää kotiseutuja kaikkialla Suomessa, hän jatkoi.

Keskusta korjasi kuntavaaleista 14,9 prosentin kannatuksen ja jätti niukasti taakseen neljänneksi sijoittuneen perussuomalaiset.

– Meillä on ideologia, aate, periaatteet. Niiden ytimessä on tämä: Me uskomme kotiseutujen Suomeen, paikalliseen Suomeen, joka on yhteenlaskettuna enemmän kuin osiensa summa.

Saarikko otti puheessaan kantaa myös Afganistanin tilanteeseen.

– Maailma tulee taas lähelle ja niin surullisella tavalla, että tekee mieli puristaa omat lapset syliin ja toivoa, etteivät he koskaan joutuisi kokemaan mitään sellaista.

– Emme voi sulkea silmiämme ja sydämiämme humanitaariselta kriisiltä. Se ei ole meidän ihmiskuvamme, se ei ole meidän maailmankuvamme.

Hän sanoi, että sotien ja kriisien kovimman hinnan maksavat aina lapset, naiset ja äidit.

Saarikon mukaan Euroopan Unionilla ja koko länsimaisella arvoyhteisöllä on vakava itsetutkiskelun paikka.

– Afganistan saattaa merkitä rauhanponnisteluissa uuden ajan alkua. Sellaisen puheen uskottavuus, jossa rauhaa rakennetaan jollekin alueelle ulkopuolisten taholta voimakeinoin, on mennyt. Tässä, uuden ajan rauhantyössä Suomella voi jälleen kerran kokoaan suurempi rooli.

Saarikko sanoi, ettei demokratia ole tuontitavaraa.

– Afganistanissa ei ole voittajia. Afganistanissa ei ollut valtiota eikä kansakuntaa. Kansakunnan rakenteita ei voi tuoda paikalle helikoptereilla eikä sotilastukikohdilla. Kansainvälisen yhteistyön kyky kuulla kritiikin esittäjiä kuluneiden vuosikymmenten aikana oli heikko, niilläkin hetkillä, kun kritiikkiä esittivät pitkän linjan ammattidiplomaatit. Me, koko kansainvälinen yhteisö, olimme liian kiireisiä toisaalla.

Saarikon mukaan Afganistan on kipeä muistutus myös kaikille eurooppalaisille ja suomalaisille.

– Maa ilman ihmisten välistä luottamusta ja tulevaisuudenuskoa sekä luottamusta instituutioihin, ei ole toimiva kansakunta. Siksi luottamusta instituutioihin ei pidä horjuttaa. Siksi instituutioiden kykyä palvella kansakunnan etua tulee aina olla valmis kehittämään.

– Selvää on, että ensisijaisesti ihmisiä pitää auttaa lähellä omia juuriaan. Jos kävisi niin, Afganistanista tai muusta kriisistä johtuen, että suuret väkimäärät lähtevät liikkeelle, pakenevat kotiseudultaan, meidän on onnistuttava Eurooppana paremmin kuin vuonna 2015.

Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruoholan haastattelussa ennen puhettaan Saarikko kysyi myös Afganistanin operaatioon liittyyen, ”olimmeko edes samalla asialla kaikki”.

Hän sanoi, että suomalaiset sitoutuivat rauhanturvaamiseen ja rakentamaan kehitysyhteistyörahoilla yhteiskuntaa naiset ja lapset huomioiden ja jossa arki olisi sujuvaa.

– Amerikan suhtautuminen vaikuttaa nyt hiukan toisenlaiselta.

Puheessaan Saarikko käsitteli myös ympäristöä ja ilmastoa. Hän kutsui keskustaa Suomen ensimmäiseksi vihreäksi puolueeksi tukenaan eräs tähän viittaava vanha puoluekokouksen vuoden 1994 kannanotto.

– Näimme jo tuolloin talouskasvun ja ilmastotyön yhteyden. Näimme Suomen mahdollisuudet olla edelläkävijä kasvihuonepäästöjen torjunnassa.

– Tätä taustaa vasten voin vakuuttaa, että emme tule jäämään ilmastonmuutoksessa historian väärälle puolelle. Väitän päinvastoin: keskustan vahtivuorolla on tehty suuria, ehkä merkittävimpiä muutoksia ilmaston ja ympäristön hyväksi.

Saarikon mukaan keskustan arvomaailma lähtee kestävästä kuluttajuudesta, säästäväisyydestä ja kohtuullisuudesta.

– Keskusta kannattaa toimenpiteitä, joilla tehdään kertakäyttöelektroniikan halpatuonti saastuttavista maista Suomeen ja Eurooppaan kannattamattomaksi. Tässä on työmaata kaikille Suomen edustajille Euroopan parlamentissa.

Saarikon mukaan keskustan lähtökohtana päästövähennysten toteuttamisessa ovat kasvu ja työllisyys.

– Voimme vähentää päästöjä ja samalla luoda työtä suomalaisiin perheisiin, koko Suomessa. Ilmastonmuutoksen torjunta ja talouskasvu, ne ovat viehkeitä yhdessä kuin nuori pari.

Seuraavassa hän lähetti ilmiselvästi terveisiä hallituskumppani vihreiden suuntaan vaikkei kohdettaan suoraan nimennytkään:

– Viime aikoina olemme kuulleet puheenvuoroja, joissa ilmastonmuutoksen torjunnan jarruna ovatkin kuulemma suomalaiset maanviljelijät. Tämän haluan haastaa. Harvassa ammatissa ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät yhtä selvästi kuin kuivasta kesästä kärsivän viljelijän heinäpellon laidalla.

– Maanviljelijät ja metsänomistajat kyllä tietävät mitä tekevät. He ovat minun ajattelussani kunniapaikalla ilmastonmuutoksen ratkaisijana, eivät syytettyjen penkillä tai jarrumiehiksi leimattuina.

Saarikon mukaan viljelijät ja metsänomistajat edustavat sitä ryhmää yhteiskunnassa, jotka siivoavat muiden aiheuttamia päästöjä.

– He ratkaisevat hiiltä sitomalla aikamme kohtalonkysymystä – samalla kun tuottavat ruoan meidän jokaisen pöytään.

– Tätä työtä yhteiskunnan pitää tukea. Myös monet kuluttajat ja yritykset ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta hyvittää päästöjä tukemalla hiilensidontaa.

Saarikon mukaan hiilensidonnan vahvistamiseksi on luotava hiilensidontamarkkinoiden pelisäännöt kansallisesti että kansainvälisesti.

– Valjastamalla markkinat sitomaan hiiltä ohjataan rahoitusta esimerkiksi peltomaan hiiltä sitovaan käsittelyyn, metsitykseen tai uusien hiiltä kaappaavien teknologioiden käyttöönottoon.

Saarikon mukaan keskusta katsoo, että kiireellisin toimenpide on tukea toimivan vapaaehtoisen hiilensidontamarkkinan syntymistä.

– Suomessa lainsäädäntöä on myös uudistettava ripeästi siten, että se tunnistaa vapaaehtoiset hiilikompensaatiot eikä rinnasta niitä esimerkiksi arpajaisiin.

Saarikko ehdotti, että Suomessa kehitettäisiin Ilmastorahastoa niin, että se toimisi alustana hiilipörssille, jonka kautta voitaisiin myös rahoittaa hiilensidontaa.

– Myöhemmin hiilipörssi voisi olla osa kansainvälistä päästökauppaa. Aion myös valtiovarainministerinä edistää päästöjen hinnoittelua kansainvälisesti.

Saarikon mukaan hallituksen syksyn budjettiriihen tärkein asia on varmistaa, että työpaikoille löytyy työntekijöitä.

Tähän liittyen hän tarjosi neljä ehdotusta.

– Ensimmäiseksi opiskelijat. Niille, joilla voimia ja halua on, pitää olla mahdollisuus työhön opiskeluiden lomassa. Korotetaan siis tulorajoja opintotuen kyljessä. Toimi olisi määräaikainen kasvun vauhdittaja. Lisätyö ei saisi hidastaa opintojen etenemistä. Saamani ensimmäiset selvitykset myös osoittavat, että tulorajojen nosto todennäköisesti myös vahvistaisi julkista taloutta.

Toiseksi hän nosti esiin työperäisen maahanmuuton lisäämisen ja totesi näkevänsä isoja mahdollisuuksia myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjyydessä.

Kolmanneksi hän haluaisi muuttaa eläkeläisten verotusta reilummaksi heille, jotka vastaanottavat työtä eläkkeen oheen.

Nejänneksi Saarikko kyseli,  miten rajalliset terveydenhuollon voimavarat kohdennetaan jatkossa, kun korona jää keskuuteemme? Tästäkin hän odottaa budjettiriihessä päätöksiä osana valtiovarainministeri, kansliapäällikkö Juha Majasen johdolla tehtävää selvitystä avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamisesta.

Neljänteen ehdotukseen Saarikko otti kantaa myös Laura Ruoholan haastattelussa.

Hän sanoi olevansa valmis pohdiskelemaan, missä vaiheessa on syytä muuttaa toimintatapaa koronajäljityksessä.

– Tällä hetkellä se kuormittaa terveydenhuollon henkilöstöä valtavalla tavalla. Me olemme kohdistaneet siihen nimenomaan terveydenhuollon ammattilaisia. Se on pois jostain muusta. Omat katseeni kääntyvät vähitellen jo hoitovelkaan, joka tältä korona-ajalta kaikkien muiden sairauksien ja murheiden kanssa jää. Keskustan tavoite on vastuullinen ja avoin yhteiskunta, joka etenee rokotteiden kautta, Saarikko sanoi.