– Minulle suomalaisten yhteiseksi projektiksi ei riitä se, että Orpon-Purran hallitus perustelee kipeitä talouden päätöksiä sillä, että Suomi ei saa päätyä Euroopan unionin alijäämämenettelyyn, hän sanoi hallituksen talouspolitiikasta.

Saarikon mukaan viime vuosina kohdatuille kriiseille ei voi mitään, mutta talouden kasvuun voidaan yrittää vaikuttaa. Sen eväät hän näkee teknologiassa, energiassa, metsässä ja taitavissa ihmisissä.

Saarikko on pettynyt siihen, ettei presidentti Sauli Niinistön perintöön talouden kuntoon saattamisesta yhdessä ole haluttu tarttua.

– Tätä on esittänyt myös Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn. Tämän raamin sisälle kyllä mahtuu paljon politiikkaa, mahdollisuutta kohdentaa menoja, tuloja ja veroja juuri kulloisenkin hallituksen tahdon mukaan.

Saarikko toivoo sekä vasemmiston että oikeiston tarttuvan tähän tarjoukseen.

SAARIKON mukaan Suomen pohja on kestävä kansanvalta, sovinto, oikeusvaltio ja sen keskeiset instituutiot. Saarikon mukaan olemme tulleet aikaan, jossa näitä ei voi pitää itsestään selvänä.

– Sananvapaus on laaja, jokaisen kansalaisen kiistämätön oikeus. Sen nimissä ei juuri kiellettyjä aiheita ei ole. Meistä jokaisella on kuitenkin vastuu miettiä, miten tuon vapautensa käyttää.

– Olemme tulleet aikaan, jossa poliitikot ovat ryhtyneet vakiintuneiden instituutioiden romuttajiksi. Tätä kavahdan.

Saarikko sanoi kääntävänsä katseensa perussuomalaisten suuntaan. Hän listasi puheessaan tukun puolueen edustajien lausuntoja.

– Puhemies syyttää Yleisradiota mädännäiseksi, kehitysministeri pelkää väestömuutoksen myötä vieraan vallan päätymistä Suomen johtoon. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja julkinuhtelee ja uhkailee potkuilla virkamiehiä, jotka ovat väärää mieltä. Elinkeinoministeri kutsuu palkansaajien liikettä ay-mafiaksi ja oikeusministeri sysää sivuun väärämieliset syyttäjät. Kansanedustaja antaisi kenkää apulaisoikeuskanslerille.

– Puolueen varapuheenjohtaja eroaa kirkosta, koska se on ”lipereihin sonnustautuneiden sateenkaarivasemmistolaisten ketkujen yhteisö”. Puoluesihteeri perustelee lapsiperheisiin osuvia leikkauksia sillä, että samalla ne vaikuttavat onneksi maahanmuuttajiin.

Saarikon mukaan kyse on halpamaisista heitoista, jotka voi sivuuttaa yksittäisinä huomiona, joilla kerätään hetken suosiota.

– Mutta samalla, kuin vaivihkaa järjestelmällisesti romutetaan ihmisten luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin. Meidän itsemme rakentamiin. Pääministeripuolue kokoomus kuittaa hallituskumppaniltaan tämän kaiken. Ihmettelen. Ihmetelen, hän sanoi.

Saarikon mukaan puheenvuoroilla raivataan tilaa sellaiselle yhteiskuntanäkemykselle, jollaista ei ole Suomessa toviin nähty.

– Instituutioiden ja avoimen yhteiskunnan puolustaminen, sivistynyt tapa keskustella ja rohkeus nähdä maailman muutos ei ole wokea tai vasemmistolaista. Se ei ole hyssyttelyä. Ei ole noloa puolustaa yhteiskunnan peruspilareita.

PUHEESSAAN Saarikko nosti esiin myös sosiaalisen median, jonka vaikutuksista on hänen mielestään puhuttava suoraan.

– Tarvitaan avoin yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä tuhoa älylaitteet ja some-sovellukset tekevät ihmissuhteille, kasvurauhalle, mielenterveydelle ja minäkuvalle. Syntyvyydellekin. Kännykän vangiksi päätynyt kansakunta voi huonosti. Maailmalla asiasta jo puhutaan avoimesti ja pohditaan ikärajojen asettamista. Kamppailemme toki tässä kaikessa kansainvälisten jättiyritysten kanssa, mutta se ei ole syy luovuttaa, hän sanoi.

Saarikko huomautti, että suomalaisten arjen suositukseksi on rakennettu jo ruokaympyrän mukainen lautasmalli.

– Ei sitä kukaan joka päivä noudata, mutta kaikki edes tietävät, mikä oikeasti olisi hyvästä. Tarvittaisiinko vastaavat suositukset myös siitä, mikä älylaitteiden käytön määrä on hyvästä ja mihin tilanteeseen ne sopivat? Kyllä, tarvittaisiin.