Saarikko sanoi, että valtion taloudellinen liikkumavara on koronakriisin kaventama.

Hänen mukaansa kasvun vauhdittamiseksi tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kuitenkin saatava kohti sovittua neljää prosenttia bruttokansantuotteesta. Saarikko kertoi, että aikoo ehdottaa hallitukselle muun muassa tutkimus- ja tuotekehitysmenojen lisäämistä noin 300 miljoonalla eurolla vuodelle 2023 suhteessa edelliseen kehykseen. Lisäksi hän haluaa kannustaa yrityksiä tutkimukseen ja tuotekehitykseen 100 miljoonan euron verokannustimilla.

Saarikko vertasi keskenään toipumista Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisestä finanssikriisistä ja toisaalta reilun 10 vuoden takaista finanssikriisiä, jonka jälkeen ei päästy kasvu-uralle. Hän kysyi, mistä nyt löytyisi taloudelle ”uusi Sampo”.

Saarikko sanoi, että Ukrainan sodan seurauksena huoltovarmuus sekä kotimaisen ruuan ja energian saanti nousivat yhdessä yössä tärkeysjärjestyksen kärkeen.

-  Entistä paremmin meidän on onnistuttava yhdessä yhdistämään tämä kriisin hoito, talouden rakenteiden uudistaminen ja kasvupotentiaalin vahvistaminen. En sano, että siitä tulee helppoa.

Talouden uudistuminen ja velkakestävyys ovat Saarikon mukaan entistä tärkeämpiä muuttuneessa tilanteessa. Venäjän hyökkäyksen aiheuttamiin lyhyen aikavälin menotarpeisiin otetaan kantaa tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa. Se annetaan näillä näkymin eduskunnalle viimeistään toukokuussa.

Saarikon mukaan sanomattakin on selvää, että Puolustusvoimat on esittänyt lisämenoja, joihin hän kertoi suhtautuvansa vakavasti ja myönteisesti.