”Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia” – Hallitus satsaa vanhoihin rattaisiin

Kuva: Kuvankäsitely: Arja Jokiaho

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ministeriön tavoitteena on saada Suomen liikenteeseen vähintään 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Luku on suuri, ja ilman valtion merkittävää panosta siihen tuskin päästään.

Kevään puoliväliriihessä hallitus päätti sadan miljoonan euron lisärahoituksesta vähäpäästöisen liikenteen kehittämiseen.

– Parlamentaarisen työryhmän työ on vielä kesken. Elokuussa julkaistaan väliraportti, jossa linjataan ehdotuksia päästövähennystoimiksi. Raportissa otetaan kantaa myös tämän kehysrahan jakoon, Berner kertoo.

Sähköautojen yleistymisen esteenä on muun muassa autojen korkea hinta sekä latausinfrastruktuurin puute. Norja on asettanut tavoitteekseen pyrkiä eroon fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myymisestä vuoteen 2025 mennessä.

Ranska puolestaan ilmoitti kesäkuussa, että se aikoo lopettaa bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Myös Saksassa on keskusteltu asiasta.

Bernerin mukaan Suomen hallitus ei ole pohtinut esittävänsä fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myynnin kieltämistä. Henkilökohtaisena mielipiteenään hän toteaa, että täyskielto on hyvin voimakas toimenpide.

– Pitäisin tavoiteltavana sitä, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin, kuten toimintaympäristön muutoksilla tai mahdollisella taloudellisilla ja toiminnallisilla eduilla, Berner toteaa.

Energia- ja ilmastostrategiassa ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.

Myöskään kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mielestä Suomelle ei olisi edullista olla erityisen aktiivisesti tekemässä täyskieltoa.

Hän kuitenkin korostaa, että Suomen ainoa mielekäs tavoite on varautua sellaiseen maailmaan, jossa polttomoottoria ei hyväksytä tai sallita. Tämä estäisi biodieselin, etanolin ja biokaasunkin käytön.

– Se ei olisi välttämättä Suomen etujen mukaista, mutta viisas varautuu vaaraan. Energia- ja ilmastostrategiassa ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.

Liikenteeseen ja logistiikkaan erikoistunut VTT:n johtava tutkija Pekka Leviäkangas korostaa, että valtiolla on ”äärettömän” suuri rooli pohdittaessa tulevia vaihtoehtoja. Suomella on hänen mukaansa kyky siirtyä sähköautoihin Euroopan mittapuulla nopeasti.

– Kysymys on siitä, kuinka isoja liikkeitä uskalletaan ja halutaan tehdä. Suomen olisi syytä ryhtyä toimeen.

– Mutta onko Suomessa tahtoa ja onko se rationaalista, siitä on varmasti monta mielipidettä. Yhteiskuntana Suomi on kuitenkin joustava, joten voimme toteuttaa monenlaisia asioita, jos vain haluamme.

Looginen idea on se, että nykyinen polttoaineinfrastruktuuri on myös latausverkoston pohja.

Keskustelu sähköautoista sai uusia kierroksia heinäkuussa, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) esitti pakollisia sähköautojen pikalatauspisteitä valtateiden huoltoasemille. Myös sähköautoa itsekin käyttäneen Harakan mukaan latauspisteiden harvuuteen täytyy löytyä ratkaisut.

– Looginen idea on se, että nykyinen polttoaineinfrastruktuuri on myös latausverkoston pohja.

Hän muistuttaa, että sähköautojen kehityksessä tulisi olla tavoitteena teknologia, joka tuo sähköautot aidosti mahdollisimman lähelle polttomoottoriautojen käyttömukavuutta.

– Meitä sähköautoilijoita jurppii se, että ajaessa täytyy käyttää aikaa lataamiseen vaikkapa Helsingin ja Mikkelin välisellä matkalla. Minua naurattaakin se ajatus, että sähköautoilija olisi joku elämäntapaintiaani, jolla ei olisi kiire paikasta toiseen, vaan hänellä olisi aikaa hakea latauksensa kaupunkikeskustoista ostosten, viihtymisen ja kulttuurielämysten lomassa.

Sähköautoilu ei ole ainoa vaihtoehto autoilun hiilijalanjäljen poistamiselle. Ilmastovaikutuksia vähentäisivät tehokkaasti myös biokaasulla toimivat kulkuvälineet. Biokaasun puolesta puhuu etenkin keskusta.

Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia.

Keskustalaisena tunnettu tietokirjailija Juha Kuisma totesi Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla, että ”todellinen tulevaisuuden investointipolku on biokaasussa”.

Harakka on Kuisman kanssa täysin eri linjoilla.

– Se ei ole kiinni siitä, mikä olisi Suomelle sopivin vaihtoehto tai helpointa toteuttaa. Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia, jolloin meidän tehtävämme on miettiä millä tavalla voimme siitä hyötyä sen lisäksi, että se auttaa leikkaamaan liikennepäästöjä, Harakka perustelee.

– Keskustelusta unohtuu usein, että on kaksi eri asiaa. Ensinnä kysymys siitä, mitä käyttövoimaa Suomessa halutaan hyödyntää. Toiseksi se, että mitkä ovat maailman miljardimarkkinoita.

Harakan mukaan Suomen kannattaisi pyrkiä valjastamaan maassa jo oleva sähköautotuotantoon liittyvä osaaminen ja pyrkiä johtavaksi tekijäksi maailmalla tulevina vuosina räjähdysmaisesti kasvavalla alalla.

– Koska sähköautot ovat vielä monille liian kalliita, osana päästövähennysohjelmaa on tuettava moottorien muuntamista biokaasulle. Se ei kuitenkaan ole maailmanlaajuinen ratkaisu.

Myös Leviäkankaan mukaan maailman iso trendi näyttää siirtyvän kohti sähköautoja.

– Kaikki suuret autonvalmistajat ovat panostamassa akku- ja sähköteknologiaan. Biopolttoaine on jäämässä isossa trendissä marginaaliin.

Muutospakko on ymmärretty.

Sähköautoja on tällä hetkellä Suomessa kuitenkin hyvin vähän. Kuluvan vuoden aikana Suomessa myytyjen täyssähköautojen määrä tulee liikkumaan vain joissakin sadoissa. Leviäkangas kuitenkin näkee, että muutospakko on ymmärretty.

– Jotain pitää tehdä, jotta hiilijalanjälkeä voi pienentää myöskin liikkumisessa. Vaihtoehdot ovat kuitenkin auki.

Puhtaampiin vaihtoehtoihin siirryttäessä on tärkeää huomioida myös liikenteestä saatavat käyttövoimaan perustuvat verotulot.

– Verokertymä, joka meille tällä hetkellä tulee tieliikenteestä, on hirveän iso osa valtion verotuloja. Puhutaan useista prosenttiyksiköistä. Siirryttäessä sähköautoiluun yhdeksi vaikeimmista kysymyksistä ratkaista nousee se, että millä lovi paikataan, Leviäkangas toteaa.

– Luontevin ratkaisu on se, että verotus siirtyy jollakin tavalla sähköautoilun puolelle. Uskon, että verotus tulee siirtymään etenkin auton käyttöön.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että autoilusta maksettaisiin kilometripohjaisia liikkumismaksuja tai sitten energian käyttöä verotetaan.

Timo Harakka puolestaan toteaa, että verokysymyksessä on kyse kaikkia haittaveroja koskevasta perusongelmasta. Kun veroilla pyritään ohjaamaan kohti puhtaampia vaihtoehtoja, verotuotto supistuu, jos haittavero on menestyksekäs kuten pitäisi.

– Sähköautojen osalta tämä ei ole merkittävä tekijä. Tarvittavat verot kerätään toisin keinoin, kun ympäristöystävällinen ohjaushoukutus on saatu voimaan, kuten on toivottukin.

Kansanedustaja älähtää oikeuden ratkaisusta: ”Yleinen asevelvollisuus on vaarassa”

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) vaatii, että puolustusministeriö ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin poistaakseen Jehovan todistajien vapautuksen asepalveluksen ja siviilipalveluksen suorittamisesta.

Helsingin hovioikeus on hylännyt tänään syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että

Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta. Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

Kärnän mukaan tällainen ratkaisukäytäntö tarkoittaa, että koko yleinen asevelvollisuus on vaarassa.

Kärnä toteaa, että Jehovan todistajien erityisaseman poistaminen on perusteltua, sillä kenenkään vakaumus ei voi olla toisen vakaumusta arvokkaampi.

”Samassa yhteydessä kun Jehovan todistajien vapautus poistetaan, voisi olla paikallaan tarkastella myös naisten asevelvollisuutta. Kaikkia kansalaisia ei tarvitse kouluttaa sotilaiksi, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta olisi perusteltua, että kaikki osaavat toimia yhteiskuntaa hyödyttäen kriisitilanteissa.”

Keskustelua aiheesta

Sipilä vihjaili Ahvenanmaasta – ”Suomi kyllä ottaisi lisäpaikan vastaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ota vielä kantaa siihen, annettaisiinko Suomelle tuleva Euroopan parlamentin lisäpaikka Ahvenanmaalle.

Sipilä kirjoitti perjantaina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa pitävänsä huolen siitä, että parlamentin lisäpaikan jakamisessa ”kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä”. Brysselissä Sipilä kertoi, että keskustelua paikan täyttämisestä ei ole vielä aloitettu, vaan se käydään kun paikkajaosta on päätetty.

EU-johtajien odotetaan näyttävän tänään vihreää valoa sille, että Suomi ja useat muut jäsenmaat saavat lisäpaikkoja EU-parlamenttiin. Suomelle olisi tulossa yksi paikka nykyisen 13 mepin lisäksi.

Kokous on epävirallinen, mutta EU-johtajilta odotetaan poliittista ratkaisua siitä, mitä Britannialta vapautuville paikoille Euroopan parlamentissa tehdään. Virallisesti päätökset tehdään myöhemmin.

Suomi olisi halunnut jättää Britannialta vapautuvat paikat kokonaan täyttämättä. Päätös parlamentin paikkaluvusta vaatii kaikkien maiden yksimielisen päätöksen, ja halutessaan Suomi voisi estää sovun.

Britannialla on tällä hetkellä 73 paikkaa, joista 27 oltaisiin jakamassa jäljelle jäävien maiden kesken. Parlamentti on pienentymässä nykyisestä 751 mepistä 705 meppiin.

Sipilän mukaan Suomi ottaa lisäpaikan kyllä vastaan, jos sellaisen saa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

”Pidän järkyttävänä” – Liki 400 000 ulosottoa liittyy sote-maksuihin

Kansanedustajat Satu Taavitsainen (sd.) ja Maria Tolppanen (sd.) ovat perustaneet eduskuntaan Ulosottoon joutuneiden tukijat Eduskunnassa -ryhmän. He kertovat haluavansa parantaa ulosottoon joutuneiden asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä. Tilapäinen rahapula, sairastuminen taikka työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen.

– Pidän järkyttävänä sitä, että vuodessa lähes 400 000 ulosotto-asiaa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Asiakasmaksujen taso on yksi tärkein sote-uudistuksen asia. Tasoa pitää tuntuvasti laskea tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Sote-maksujen vuoksi ulosotossa olevat tulee armahtaa ja aloittaa sote-uudistuksen jälkeinen aika puhtaalta pöydältä, sanoo ryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä pitää epäeettisenä kuntien ja kuntayhtymien tapaa myydä laskujaan kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Kenenkään rahat eivät riitä, jos velka kasvaa perintäyhtiöiden takia kaksin- tai kolminkertaiseksi.”

– Satoja tuhansia eläkeläisiä, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja jopa alaikäisiä lapsia on härskisti toimivien perintäyhtiöiden armoilla, jotka myyvät näiden pienten ihmisten velkoja toisilleen, perivät velkoja moneen kertaan, dokumentteja veloista ei löydy eivätkä velat vanhene säädetyssä ajassa. Tähän toimintaan pitää saada muutos, sanoo Taavitsainen.

–  Ylipäätään haluamme, että ulosottoon joutuneiden ihmisten velkataakkaa ei kasvateta keinotekoisesti ylimääräisillä kuluilla ja koroilla. Suomalainen maksaa velkansa, mutta kenenkään rahat eivät riitä, jos varsinainen velka kasvaa esimerkiksi perintäyhtiöiden toimien takia kaksin- tai kolminkertaiseksi, toteaa ryhmän varapuheenjohtaja Maria Tolppanen.

Ulosottoon joutuneiden tukiryhmä aikoo järjestää yleisötilaisuuksia ja koulutusta, seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä lakialoitteita. Ryhmä toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa.

Keskustelua aiheesta

Järjestö vaatii terveyspalveluihin tasa-arvoa – ”Asiakasmaksut eivät saa olla este”

Kuva: lehtikuva / milla takala

Työttömien keskusjärjestö vaatii kuntia tulkitsemaan asiakasmaksulakia työttömien ja vähävaraisten hyväksi. Asiakasmaksulain 11:sta pykälän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätyn maksun voi alentaa tai jättää perimättä, jos henkilöllä ei ole maksukykyä.

Käytännöt lain tulkinnassa kuitenkin vaihtelevat keskusjärjestön mukaan suuresti kunnissa ja kuntayhtymissä. Useimmiten alennusta asiakasmaksuihin ei sen mukaan saada, vaan kunnissa kehotetaan hakemaan maksuihin toimeentulotukea, vaikka se on lain mukaan viimesijainen taloudellinen tuki asiakkaalle.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) vaatii kuntia ottamaan asiakasmaksulain 11§ tulkinnan käsittelyyn kuntapolitiikassa ja tekemään lain sovellusohjeet siten, että asiakkaan etu toteutuu.

– Me, jotka työttömien parissa olemme, pidämme tätä maksuasiaa tärkeimpänä sote-uudistuksen asiana. Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta. Eli on ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole työttömille esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa, Taavitsainen sanoo.

Hän vaatii kuntia myös lopettamaan maksamattomien asiakasmaksujen myymisen kansainvälisille perintäyhtiöille.

”Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.”

– Vuosittain liki 400 000 ulosotto-asiaa tulee valtakunnan voudille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä on järkyttävä tilanne. Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia.

Kelan selvitysten mukaan sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta kesäkuussa 2017. Keskimääräinen laskun hinta oli 70 euroa. Lisäksi toimeentulotuen saajille itselleen on maksettu tämän lisäksi maksusitoumuksena esimerkiksi lääkkeitä ja muita terveydenhoitomenoja.

Työttömien keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen työntekijät ovat todenneet, että työttömät jättävät menemättä terveyspalveluihin, erityisesti suun terveydenhuoltoon, koska heillä ei ole varaa maksaa maksuja. Myös lääkkeitä jätetään ostamatta vähävaraisuuden vuoksi.

Keskustelua aiheesta

”Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä” – SDP:n Lindtman tyrmää kokoomuskritiikin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tyrmää kokoomuksesta esitetyn kritiikin, jonka mukaan SDP politikoisi kansalaisten turvallisuuden kustannuksella. Muun muassa kansanedustajat Arto Satonen (kok.) ja Kari Tolvanen (kok.) ovat kutsuneet SDP:n toimintaa puhemiesneuvoston työjärjestystä koskevassa käsittelyssä erittäin valitettavaksi poliittisten irtopisteiden keräämiseksi vakavan asian kustannuksella.

SDP esitti työjärjestykseen lisäystä, jonka mukaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäväksi tulisi Supon kokonaisvalvonta. Hallituspuolueissa esityksen on väitetty tulleen puskasta.

Lindtman muistuttaa, että keskustelua supon parlamentaarisesta valvonnasta on käyty jo kymmenen vuotta.

– Tämä ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Sitä on esimerkiksi meiltä edustaja Mika Kari vuonna 2013 esittänyt, Lindtman sanoo.

Heti kun tiedustelulakien uudistaminen käynnistyi, SDP viestitti Lindtmanin mukaan hallitukselle ja silloiselle sisäministerille, että supon valvonta on ratkaistava samassa yhteydessä.

– Viime syksynä SDP lausui kirjallisesti, että edellytämme supon kokonaisvalvonnan kirjaamista eduskunnan työjärjestykseen. Tuula Haatainen on ottanut tämän viime vuonna erikseen esille puhemiesneuvostossa. Keskustelua on käyty jo vuosien ajan ja SDP on johdonmukaisesti viestittänyt, että tämä asia pitää ratkaista tiedustelulakien yhteydessä.

Lindtmanin mukaan laajat uudet oikeudet, joita supo on tiedustelulakien myötä saamassa, tarvitsevat vastapainokseen vahvaa parlamentaarista valvontaa.

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia oikeuksia.

Puhemiesneuvoston äänestyksellä hyväksymä työjärjestys, joka määrittää supoa valvovan tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät, jättää SDP:n mukaan supon kokonaistoiminnan harmaalle alueelle. Valiokunta olisi saamassa oikeudet valvoa vain tiedustelua.

”On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on.”

– Supon tehtäväksi esitetään laissa myös sellaista toimintojen havaitseminen, estäminen ja paljastaminen, jotka uhkaavat turvallisuutta. Supon tehtävänä on myös ylläpitää yleistä valmiutta yhteiskuntaa uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi, Lindtman listaa valiokunnan tehtävänannon ulkopuolelle jääviä asioita.

Supon päällikkö on saamassa oikeuden päättää ulkomailla tapahtuvasta tiedustelusta sekä Suomen kansalaisen vakoilusta ulkomailla. Päällikölle on tulossa myös valta päättää ulkomaisten tiedustelupalveluiden oikeuksista supon operaatioiden yhteydessä kotimaassa.

– On kaikkien etu, että sekä eduskunnassa että supossa tiedetään kenellä kokonaisvastuu supon valvonnasta on. Supon valvonta ei saa jäädä harmaalle alueelle.

Lindtmanin mukaan tiedustelulakien edellyttämiä perustuslain muutoksia on käytännössä hyvin vaikea saada läpi kiireellisenä tai normaalissa säätämisjärjestyksessä ilman suurimman oppositiopuolue SDP:n apua. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan myös normaalissa säätämisjärjestyksessä lopulta kahden kolmasosan määräenemmistö.

– SDP:n lähtökohta on ollut se, että tässä haetaan yhteisymmärrystä yli hallitus-oppositio-rajojen. Kaikki muut polut ovat kyllä vaikeita ja riskinä on, että Suomeen ei saada riittävän ajantaisia tiedustelulakeja, Lindtman sanoo.