Politiikka

”Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia” – Hallitus satsaa vanhoihin rattaisiin

Kuvankäsitely: Arja Jokiaho
Kuvankäsitely: Arja Jokiaho
Kuvankäsitely: Arja Jokiaho

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ministeriön tavoitteena on saada Suomen liikenteeseen vähintään 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Luku on suuri, ja ilman valtion merkittävää panosta siihen tuskin päästään.

Kevään puoliväliriihessä hallitus päätti sadan miljoonan euron lisärahoituksesta vähäpäästöisen liikenteen kehittämiseen.

– Parlamentaarisen työryhmän työ on vielä kesken. Elokuussa julkaistaan väliraportti, jossa linjataan ehdotuksia päästövähennystoimiksi. Raportissa otetaan kantaa myös tämän kehysrahan jakoon, Berner kertoo.

Sähköautojen yleistymisen esteenä on muun muassa autojen korkea hinta sekä latausinfrastruktuurin puute. Norja on asettanut tavoitteekseen pyrkiä eroon fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myymisestä vuoteen 2025 mennessä.

Ranska puolestaan ilmoitti kesäkuussa, että se aikoo lopettaa bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Myös Saksassa on keskusteltu asiasta.

Bernerin mukaan Suomen hallitus ei ole pohtinut esittävänsä fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myynnin kieltämistä. Henkilökohtaisena mielipiteenään hän toteaa, että täyskielto on hyvin voimakas toimenpide.

– Pitäisin tavoiteltavana sitä, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin, kuten toimintaympäristön muutoksilla tai mahdollisella taloudellisilla ja toiminnallisilla eduilla, Berner toteaa.

Energia- ja ilmastostrategiassa ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.

Myöskään kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mielestä Suomelle ei olisi edullista olla erityisen aktiivisesti tekemässä täyskieltoa.

Hän kuitenkin korostaa, että Suomen ainoa mielekäs tavoite on varautua sellaiseen maailmaan, jossa polttomoottoria ei hyväksytä tai sallita. Tämä estäisi biodieselin, etanolin ja biokaasunkin käytön.

– Se ei olisi välttämättä Suomen etujen mukaista, mutta viisas varautuu vaaraan. Energia- ja ilmastostrategiassa ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.

Liikenteeseen ja logistiikkaan erikoistunut VTT:n johtava tutkija Pekka Leviäkangas korostaa, että valtiolla on ”äärettömän” suuri rooli pohdittaessa tulevia vaihtoehtoja. Suomella on hänen mukaansa kyky siirtyä sähköautoihin Euroopan mittapuulla nopeasti.

– Kysymys on siitä, kuinka isoja liikkeitä uskalletaan ja halutaan tehdä. Suomen olisi syytä ryhtyä toimeen.

– Mutta onko Suomessa tahtoa ja onko se rationaalista, siitä on varmasti monta mielipidettä. Yhteiskuntana Suomi on kuitenkin joustava, joten voimme toteuttaa monenlaisia asioita, jos vain haluamme.

Looginen idea on se, että nykyinen polttoaineinfrastruktuuri on myös latausverkoston pohja.

Keskustelu sähköautoista sai uusia kierroksia heinäkuussa, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) esitti pakollisia sähköautojen pikalatauspisteitä valtateiden huoltoasemille. Myös sähköautoa itsekin käyttäneen Harakan mukaan latauspisteiden harvuuteen täytyy löytyä ratkaisut.

– Looginen idea on se, että nykyinen polttoaineinfrastruktuuri on myös latausverkoston pohja.

Hän muistuttaa, että sähköautojen kehityksessä tulisi olla tavoitteena teknologia, joka tuo sähköautot aidosti mahdollisimman lähelle polttomoottoriautojen käyttömukavuutta.

– Meitä sähköautoilijoita jurppii se, että ajaessa täytyy käyttää aikaa lataamiseen vaikkapa Helsingin ja Mikkelin välisellä matkalla. Minua naurattaakin se ajatus, että sähköautoilija olisi joku elämäntapaintiaani, jolla ei olisi kiire paikasta toiseen, vaan hänellä olisi aikaa hakea latauksensa kaupunkikeskustoista ostosten, viihtymisen ja kulttuurielämysten lomassa.

Sähköautoilu ei ole ainoa vaihtoehto autoilun hiilijalanjäljen poistamiselle. Ilmastovaikutuksia vähentäisivät tehokkaasti myös biokaasulla toimivat kulkuvälineet. Biokaasun puolesta puhuu etenkin keskusta.

Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia.

Keskustalaisena tunnettu tietokirjailija Juha Kuisma totesi Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla, että ”todellinen tulevaisuuden investointipolku on biokaasussa”.

Harakka on Kuisman kanssa täysin eri linjoilla.

– Se ei ole kiinni siitä, mikä olisi Suomelle sopivin vaihtoehto tai helpointa toteuttaa. Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia, jolloin meidän tehtävämme on miettiä millä tavalla voimme siitä hyötyä sen lisäksi, että se auttaa leikkaamaan liikennepäästöjä, Harakka perustelee.

– Keskustelusta unohtuu usein, että on kaksi eri asiaa. Ensinnä kysymys siitä, mitä käyttövoimaa Suomessa halutaan hyödyntää. Toiseksi se, että mitkä ovat maailman miljardimarkkinoita.

Harakan mukaan Suomen kannattaisi pyrkiä valjastamaan maassa jo oleva sähköautotuotantoon liittyvä osaaminen ja pyrkiä johtavaksi tekijäksi maailmalla tulevina vuosina räjähdysmaisesti kasvavalla alalla.

– Koska sähköautot ovat vielä monille liian kalliita, osana päästövähennysohjelmaa on tuettava moottorien muuntamista biokaasulle. Se ei kuitenkaan ole maailmanlaajuinen ratkaisu.

Myös Leviäkankaan mukaan maailman iso trendi näyttää siirtyvän kohti sähköautoja.

– Kaikki suuret autonvalmistajat ovat panostamassa akku- ja sähköteknologiaan. Biopolttoaine on jäämässä isossa trendissä marginaaliin.

Muutospakko on ymmärretty.

Sähköautoja on tällä hetkellä Suomessa kuitenkin hyvin vähän. Kuluvan vuoden aikana Suomessa myytyjen täyssähköautojen määrä tulee liikkumaan vain joissakin sadoissa. Leviäkangas kuitenkin näkee, että muutospakko on ymmärretty.

– Jotain pitää tehdä, jotta hiilijalanjälkeä voi pienentää myöskin liikkumisessa. Vaihtoehdot ovat kuitenkin auki.

Puhtaampiin vaihtoehtoihin siirryttäessä on tärkeää huomioida myös liikenteestä saatavat käyttövoimaan perustuvat verotulot.

– Verokertymä, joka meille tällä hetkellä tulee tieliikenteestä, on hirveän iso osa valtion verotuloja. Puhutaan useista prosenttiyksiköistä. Siirryttäessä sähköautoiluun yhdeksi vaikeimmista kysymyksistä ratkaista nousee se, että millä lovi paikataan, Leviäkangas toteaa.

– Luontevin ratkaisu on se, että verotus siirtyy jollakin tavalla sähköautoilun puolelle. Uskon, että verotus tulee siirtymään etenkin auton käyttöön.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että autoilusta maksettaisiin kilometripohjaisia liikkumismaksuja tai sitten energian käyttöä verotetaan.

Timo Harakka puolestaan toteaa, että verokysymyksessä on kyse kaikkia haittaveroja koskevasta perusongelmasta. Kun veroilla pyritään ohjaamaan kohti puhtaampia vaihtoehtoja, verotuotto supistuu, jos haittavero on menestyksekäs kuten pitäisi.

– Sähköautojen osalta tämä ei ole merkittävä tekijä. Tarvittavat verot kerätään toisin keinoin, kun ympäristöystävällinen ohjaushoukutus on saatu voimaan, kuten on toivottukin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat