tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia” – Hallitus satsaa vanhoihin rattaisiin

Kuva: Kuvankäsitely: Arja Jokiaho

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ministeriön tavoitteena on saada Suomen liikenteeseen vähintään 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Luku on suuri, ja ilman valtion merkittävää panosta siihen tuskin päästään.

Kevään puoliväliriihessä hallitus päätti sadan miljoonan euron lisärahoituksesta vähäpäästöisen liikenteen kehittämiseen.

– Parlamentaarisen työryhmän työ on vielä kesken. Elokuussa julkaistaan väliraportti, jossa linjataan ehdotuksia päästövähennystoimiksi. Raportissa otetaan kantaa myös tämän kehysrahan jakoon, Berner kertoo.

Sähköautojen yleistymisen esteenä on muun muassa autojen korkea hinta sekä latausinfrastruktuurin puute. Norja on asettanut tavoitteekseen pyrkiä eroon fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myymisestä vuoteen 2025 mennessä.

Ranska puolestaan ilmoitti kesäkuussa, että se aikoo lopettaa bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Myös Saksassa on keskusteltu asiasta.

Bernerin mukaan Suomen hallitus ei ole pohtinut esittävänsä fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myynnin kieltämistä. Henkilökohtaisena mielipiteenään hän toteaa, että täyskielto on hyvin voimakas toimenpide.

– Pitäisin tavoiteltavana sitä, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin, kuten toimintaympäristön muutoksilla tai mahdollisella taloudellisilla ja toiminnallisilla eduilla, Berner toteaa.

Energia- ja ilmastostrategiassa ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.

Myöskään kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mielestä Suomelle ei olisi edullista olla erityisen aktiivisesti tekemässä täyskieltoa.

Hän kuitenkin korostaa, että Suomen ainoa mielekäs tavoite on varautua sellaiseen maailmaan, jossa polttomoottoria ei hyväksytä tai sallita. Tämä estäisi biodieselin, etanolin ja biokaasunkin käytön.

– Se ei olisi välttämättä Suomen etujen mukaista, mutta viisas varautuu vaaraan. Energia- ja ilmastostrategiassa ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.

Liikenteeseen ja logistiikkaan erikoistunut VTT:n johtava tutkija Pekka Leviäkangas korostaa, että valtiolla on ”äärettömän” suuri rooli pohdittaessa tulevia vaihtoehtoja. Suomella on hänen mukaansa kyky siirtyä sähköautoihin Euroopan mittapuulla nopeasti.

– Kysymys on siitä, kuinka isoja liikkeitä uskalletaan ja halutaan tehdä. Suomen olisi syytä ryhtyä toimeen.

– Mutta onko Suomessa tahtoa ja onko se rationaalista, siitä on varmasti monta mielipidettä. Yhteiskuntana Suomi on kuitenkin joustava, joten voimme toteuttaa monenlaisia asioita, jos vain haluamme.

Looginen idea on se, että nykyinen polttoaineinfrastruktuuri on myös latausverkoston pohja.

Keskustelu sähköautoista sai uusia kierroksia heinäkuussa, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) esitti pakollisia sähköautojen pikalatauspisteitä valtateiden huoltoasemille. Myös sähköautoa itsekin käyttäneen Harakan mukaan latauspisteiden harvuuteen täytyy löytyä ratkaisut.

– Looginen idea on se, että nykyinen polttoaineinfrastruktuuri on myös latausverkoston pohja.

Hän muistuttaa, että sähköautojen kehityksessä tulisi olla tavoitteena teknologia, joka tuo sähköautot aidosti mahdollisimman lähelle polttomoottoriautojen käyttömukavuutta.

– Meitä sähköautoilijoita jurppii se, että ajaessa täytyy käyttää aikaa lataamiseen vaikkapa Helsingin ja Mikkelin välisellä matkalla. Minua naurattaakin se ajatus, että sähköautoilija olisi joku elämäntapaintiaani, jolla ei olisi kiire paikasta toiseen, vaan hänellä olisi aikaa hakea latauksensa kaupunkikeskustoista ostosten, viihtymisen ja kulttuurielämysten lomassa.

Sähköautoilu ei ole ainoa vaihtoehto autoilun hiilijalanjäljen poistamiselle. Ilmastovaikutuksia vähentäisivät tehokkaasti myös biokaasulla toimivat kulkuvälineet. Biokaasun puolesta puhuu etenkin keskusta.

Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia.

Keskustalaisena tunnettu tietokirjailija Juha Kuisma totesi Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla, että ”todellinen tulevaisuuden investointipolku on biokaasussa”.

Harakka on Kuisman kanssa täysin eri linjoilla.

– Se ei ole kiinni siitä, mikä olisi Suomelle sopivin vaihtoehto tai helpointa toteuttaa. Sähköautoilu on maailmalla voittava teknologia, jolloin meidän tehtävämme on miettiä millä tavalla voimme siitä hyötyä sen lisäksi, että se auttaa leikkaamaan liikennepäästöjä, Harakka perustelee.

– Keskustelusta unohtuu usein, että on kaksi eri asiaa. Ensinnä kysymys siitä, mitä käyttövoimaa Suomessa halutaan hyödyntää. Toiseksi se, että mitkä ovat maailman miljardimarkkinoita.

Harakan mukaan Suomen kannattaisi pyrkiä valjastamaan maassa jo oleva sähköautotuotantoon liittyvä osaaminen ja pyrkiä johtavaksi tekijäksi maailmalla tulevina vuosina räjähdysmaisesti kasvavalla alalla.

– Koska sähköautot ovat vielä monille liian kalliita, osana päästövähennysohjelmaa on tuettava moottorien muuntamista biokaasulle. Se ei kuitenkaan ole maailmanlaajuinen ratkaisu.

Myös Leviäkankaan mukaan maailman iso trendi näyttää siirtyvän kohti sähköautoja.

– Kaikki suuret autonvalmistajat ovat panostamassa akku- ja sähköteknologiaan. Biopolttoaine on jäämässä isossa trendissä marginaaliin.

Muutospakko on ymmärretty.

Sähköautoja on tällä hetkellä Suomessa kuitenkin hyvin vähän. Kuluvan vuoden aikana Suomessa myytyjen täyssähköautojen määrä tulee liikkumaan vain joissakin sadoissa. Leviäkangas kuitenkin näkee, että muutospakko on ymmärretty.

– Jotain pitää tehdä, jotta hiilijalanjälkeä voi pienentää myöskin liikkumisessa. Vaihtoehdot ovat kuitenkin auki.

Puhtaampiin vaihtoehtoihin siirryttäessä on tärkeää huomioida myös liikenteestä saatavat käyttövoimaan perustuvat verotulot.

– Verokertymä, joka meille tällä hetkellä tulee tieliikenteestä, on hirveän iso osa valtion verotuloja. Puhutaan useista prosenttiyksiköistä. Siirryttäessä sähköautoiluun yhdeksi vaikeimmista kysymyksistä ratkaista nousee se, että millä lovi paikataan, Leviäkangas toteaa.

– Luontevin ratkaisu on se, että verotus siirtyy jollakin tavalla sähköautoilun puolelle. Uskon, että verotus tulee siirtymään etenkin auton käyttöön.

Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että autoilusta maksettaisiin kilometripohjaisia liikkumismaksuja tai sitten energian käyttöä verotetaan.

Timo Harakka puolestaan toteaa, että verokysymyksessä on kyse kaikkia haittaveroja koskevasta perusongelmasta. Kun veroilla pyritään ohjaamaan kohti puhtaampia vaihtoehtoja, verotuotto supistuu, jos haittavero on menestyksekäs kuten pitäisi.

– Sähköautojen osalta tämä ei ole merkittävä tekijä. Tarvittavat verot kerätään toisin keinoin, kun ympäristöystävällinen ohjaushoukutus on saatu voimaan, kuten on toivottukin.

SDP:n Haatainen: ”Pula osaajista ei saa muodostua sudenkuopaksi talouden orastavalle nousulle”

Turussa Tuula Haatainen tutustui Turun aikuiskoulutuskeskuksen Artukaisen toimipaikkaan, josta oppilaat työllistyvät ensisijaisesti Turun telakan tai sen alihankkijoiden palvelukseen.

SDP:n presidenttiehdokkuutta tavoittelevan, kansanedustaja Tuula Haataisen mukaan aikuiskoulutukseen panostaminen on lähitulevaisuuden keskeinen koulutuspoliittinen asia. Hänen mukaansa kouluista valmistuvat ikäluokat eivät riitä täyttämään työmarkkinoiden tarpeita. Siksi nyt pitää panostaa järjestelmällisesti kaikkien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.

Pula osaajista ei saa muodostua sudenkuopaksi talouden orastavalle nousulle, hän korostaa.

”Oppimispolun tulee jatkossa mahdollistaa kehittymisen läpi aikuisiän, sillä harvalla meistä työura kestää samassa työssä koko uran. Mielestäni julkisesti tuetun aikuiskoulutuksen on keskityttävä koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja työelämän murrostilanteissa pärjäämiseen.”

Haataisen mukaan tällä hetkellä aikuiskoulutuksen saamat resurssit ovat liian vähäiset ja siihen tulisi budjetissa varata lisää rahaa.

”Osaaminen luo yhteiskunnallista osallisuutta ja parantaa elämänlaatua monin tavoin, tästä syystä elinikäisen oppimisen on oltava kaikkien oikeus.”

Keskustelua aiheesta

Kokoomuslaisen mitta täyttyi: ”On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä vaatii, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan luopumisesta on tehtävä päätös jo syksyn budjettiriihessä.

Mäkelä korostaa, että yrityksille työntekijätarve on välitön.

“Olemme tilanteessa, jossa yrityksillä on pulaa osaavista työntekijöistä. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinta on ammattiyhdistysliikkeen puolustama asia, joka ainoastaan jähmettää suomalaisia työmarkkinoita. Uudistus olisi osoitus kansainvälisille yrityksille, että meillä suomalaisilla olisi halua tehdä maastamme joustava ja kilpailukykyinen.”

Mäkelä ihmettelee ammattiyhdistysliikkeen kantoja. Syyttävä sormi osuu ainakin SAK:hon ja sen puheenjohtajaan Jarkko Elorantaan.

“On käsittämätöntä, että talouskasvua hidastetaan menneen maailman rajoitteilla. Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto olivat syntyessään yksi kansainvälisyyden suurimpia äänenkantajia. Nyt ne ovat protektionismin suurimpia moottoreita ja rajojen rakentajia. Suomi menestyy osaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn myötä”, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta

Keskustakonkari ministeri Niinistön keskustalaisten puolueiden yhdistymisestä: ”Kaunis ajatus, mutta…”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Keskustakonkari Timo Laaninen pitää kuolleena syntyneenä ministeri Jussi Niinistön (uv) ajatusta alkioilaisen perillisten yhdistymisestä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (uv) esitteli tiistaina Helsingin asema-aukiolla ajatuksiaan entisten ja nykyisten enemmän tai vähemmän keskustalaisten yhdistymisestä.

– Perussuomalaiset, perussuomalaisista irronneet sininen tulevaisuus ja keskustapuolue voisivat joskus tulevaisuudessa liittyä yhteen ja muodostaa Suomen suurimman puolueen, Niinistö  visioi Iltalehdessä.

Keskustan pitkäaikainen vaikuttaja, ex-puoluesihteeri Timo Laaninen pitää Niinistön ajatusta kauniina, mutta samaan hengenvetoon hän lisää, ettei ajatus tule koskaan toteutumaan.

– Keskustan perinteessä on kyllä tämä populistinen perinne pykäläläisyys. Laaninen kertoo.

Seppo Kääriäinen (kesk.) puolestaan nimeää väitöskirjassaan pykäläläisyyden ”yhteiskunnan eliitin toimien oikeuden- ja lainmukaisuuden vartioimiseksi”. Eli herrat tuli haukkua tarpeen vaatiessa maan rakoon.

Laaninen ei kuitenkaan halua sulkea keskustan ovia niiltä, jotka ovat kyllästyneet erillisiin organisaatioihin.

– He voivat liittyä suoraan keskustan riveihin, Laaninen sanoo.

Aikaa on kulunut hänen mielestään liikaa siitä, kun Veikko Vennamo erosi maalaisliitto-keskustasta ja perusti SMP:n.

Hän pitää Jussi Niinistön puheita epätoivon osoituksena sinisen puolueen perustamisvaikeuksista.

– Lähtökuopissa jo haaveillaan tällaisesta, Laaninen sanoo.

Muutenkin hänen mielestään puoluefuusiot Suomessa ovat olleet harvinaisia. Esimerkkinä onnistumisesta hän pitää SDP:n ja TPSL:n yhdistymistä vuonna 1973, vaikkei sekään sujunut soraäänittä.

Myös Liberaalinen kansanpuolue liittyi aikoinaan suurella ryminällä keskustan jäsenjärjestöksi Paavo Väyrysen ollessa puheenjohtajana.

– Keskusta ei siitä voimaa saanut, vaan joutui lähinnä maksamaan LKP:n velat, Laaninen hymähtää.

 

Berner taipui keskustelemaan kuljetusliittojen kanssa ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva
Helsingin rautatieasemalla oli näin tyhjää viime maanantaina.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) tapaa kuljetusliittojen puheenjohtajat ensi viikolla, liikenneministeriö tiedottaa. Berner sanoo pitävänsä tärkeänä, että rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä.

Kuljetusliittoihin kuuluu seitsemän kuljetusalan liittoa. Kuljetusliitot esittivät alkuviikosta tekemässä kannanotossaan, että Bernerin esittämä uudistus romuttaa kansallisen kilpailukyvyn ja aiheuttaa tappioita Suomen vientiteollisuudelle.

Veturimiesten liitto pysäytti junat alkuviikosta vastalauseen Bernerin toimille.

Yle: Niinistö kuittaili Salossa Huhtasaarelle – ”Kaikkikko on mennyt päin mäntyä?”

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Presidentti Sauli Niinistö Sauli Niinistö aiheutti melkoisen tungoksen Pakkahuoneen torilla Uudessakaupungissa tänään.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili keskiviikkona Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa. Tehdasvierailun jälkeen presidentti tapasi kansalaisia ja toimittajia Uudenkaupungin Pakkahuoneen torilla. Yleisradio kirjoittaa verkkosivuillaan tapaamisesta.

– Yle kysyi torilla Niinistöltä, mitä hän vastaa arvosteluun, jota hän on saanut osakseen jo presidenttikisan tässä vaiheessa. Niinistön toimintaa presidenttinä on moitittu sekä perussuomalaisten että SDP:n suunnalta.

– Tämä alku näyttää nyt siltä, että olen tehnyt kaiken päin seiniä, jos heiltä kysytään.

– Vastailen, kun tulee aika vastata, Niinistö kuittasi.

Perussuomalaiset, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kärjessä, ovat arvostelleet Niinistöä puuttumisesta puolueen sisäisiin asioihin, kun hän kommentoi perussuomalaisten poliitikkojen saamia rikostuomioita Jussi Halla-ahon puheenjohtajavalinnan jälkeen.

Niinistö totesi kesäkuussa, etteivät ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta tuomitut perussuomalaiset ole hänen mielestään osoittaneet tehokasta katumista.

Halla-aholla itsellään on korkeimman oikeuden tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Tuula Haatainen on puolestaan arvostellut Niinistöä siitä, että toiminta YK:ssa ja globaalit kysymykset kuten köyhyyden vähentäminen ovat jääneet vähemmän huomiolle kuin Tarja Halosen kaudella, Yle muistuttaa