Tämä taasen kertoo siitä, että työnjako terveydenhuollon organisaatioissa ei toimi.

Liiton puheenjohtaja Nina Hahtela toteaa Demokraatille, että kysymyksessä on lopulta myös potilasturvallisuuskysymys. Jos työnkuvat eivät ole selkeät, virheitä voi tapahtua.

Sairaanhoitajien tekemiä lääkäreille kuuluvia töitä ovat muun muassa lähetteet, lääkelistojen päivittäminen ja laboratoriotulosten tulkinta.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kommentoi eilen Sairaanhoitajaliiton kyselyn tuloksia Demokraatille. Myllymäki muistutti, että toisaalta sairaanhoitajat ovat myös halunneet laajentaa työnkuvaansa.

– Esimerkiksi sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on sen sijaan osoitus hallitusta tehtävien vaihtumisesta. Sairaanhoitajilla on siihen pätevä koulutus, konsultaation mahdollisuus ja palkkaus on sovittu.

– Ei tavoitteena ole hankkia lisää tehtäviä sairaanhoitajille. Silloin kun asia on hoidettu niin, että henkilöillä on asianmukainen koulutus ja osaaminen on turvattu, tehtävien jakaminen onihan eri asia kuin että ne vain kasautuvat ja hallitsemattomasti jäävät sairaanhoitajien vastuulle, Hahtela sanoo.

Hahtelan mukaan sairaanhoitajille kasautuu helposti tehtäviä, joita muut eivät hoida. Niitä tulee niin lääkärien toimintakentästä kuin osastonsihteerien ja lähihoitajien sekä yhtä lailla vaikkapa laitoshuoltajan pyykkien pesemisen ja siivoamisen tehtävistä lähtien.

Kun esimerkiksi laitoshuoltajia on ulkoistettu ja heidän työtehtävänsä on mitoitettu tarkkaan, tämä on lisännyt sairaanhoitajien työtaakkaa.

– Tiedän, että sairaanhoitajat monesti ovat niitä henkilöitä, että jos kukaan muu ei asiaa hoida, he helposti lähtevät hoitamaan. Työyksiköissä täytyisi käydä vakavia keskusteluja sitkä, mitkä ovat oikeudet ja vastuut, ettei liian kiltisti ajatella, että jonkin täytyy asia hoitaa. Räikeimmät esimerkit ovat sellaisia, että kun kerta kaikkiaan ei ole lääkäriä saatavilla, on jouduttu aivan liian suuriin saappaisiin ottamaan vastuuta. Kyllähän tämä oikeasti on johtamiskysymys, Nina Hahtela sanoo.

Kysely paljasti esimerkiksi erään pienen paikkakunnan tilanteen, jossa eläkkeelle siirtyneen lääkärin tilalle ei ollut saatu uutta. Sairaanhoitaja oli joutunut tämän vuoksi täysin kohtuuttomaan tilanteeseen. Paikkakunnan sairaanhoitaja suorastaan pyysi apua lähettämissään kyselyvastauksissa.

Liiton tiedotustilaisuudessa Valviran edustaja oli Hahtelan mukaan antanut ymmärtää, että asiaan on puututtava eli kyseessä on siis valvontatapaus.

Nina Hahtelan mukaan kyselynkin esilletuomaa tilannetta olisi syytä pohtia myös valtion tasolla, sosiaali- ja terveysministeriössä. Käytännössä kysymys olisi siitä, miten eri ammattien tehtävänjakoja voitaisiin pohtia ja säädellä, ettei se olisi niin paljon yksittäisten työyksiköiden omissa käsissä.

Tällä hetkellä myös sote-uudistus aiheuttaa Sairaanhoitajaliitossa huolta. Silläkin voi olla vaikutusta eri ammattiryhmien tehtävänkuviin.

Hahtelan mukaan on olemassa pelko, että kilpailutilanne luo painetta hillitä palkkakustannuksia. Tämä taasen voi lisätä painetta siihen, että se jolla on pienempi palkkataso, hoitaa myös hänelle kuulumattomia tehtäviä eli esimerkiksi sairaanhoitajat lääkärien tehtäviä.

– Meillä on huoli siitä, paljonko sairaanhoitaja voi ja pystyy olemaan potilaan hoidossa, jos tilanne on tämä (kuin kyselykin osoitti). Meneekö hänen työaikansa muuhun kuin siihen, että hän tuo potilaalle arvoa ja aikaa. Eikä ole taloudellisestikaan järkevää, jos koulutettu henkilö tekee muita tehtäviä kuin voisi osaamisensa perusteella tehdä. Roskien vieminen, siivoaminen ja jopa lumenluonti ei ole sairaanhoitajille järkevää työajan käyttöä.

Sairaanhoitajaliiton kysely lähetettiin noin 10 000 välittömässä potilastyössä toimivalle sairaanhoitajalle. Kyselyyn vastasi 1671 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa.