Kolme neljästä (74 %) potilastyötä tekevästä sairaanhoitajasta kertoo tekevänsä vähintään muutaman kerran kuukaudessa töitä, joiden katsotaan kuuluvan lääkärille. Lääkäreille kuuluvia töitä ovat muun muassa lähetteet, lääkelistojen päivittäminen ja laboratoriotulosten tulkinta.

Lääkärin töiden lisäksi yli puolet kertoi tekevänsä viikoittain laitoshuoltajan tehtäviä, joista vastaajat mainitsivat muun muassa siivoamisen, pyykkien pesemisen ja roskien viennin.

– Olemme vaarallisella ja kestämättömällä tiellä, kun sairaanhoitajat tekevät vääriä töitä. Se on kaikki pois varsinaisesta potilastyöstä. Lisäksi se, kenen työpanosta käytetään mihinkin tehtävään, on merkittävä taloudellinen kysymys. Järkevää työnjakoa pitäisi miettiä organisaatioissa etenkin nyt sote-uudistuksen kynnyksellä, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa.

– On mielenkiintoista, että nykykäytännöt ovat ongelma, kun samaan aikaan sairaanhoitajat haluavat laajennettua toimenkuvaa, Myllymäki sanoo.

– Jos talon tavat on ohjeistettu eli jos on esimerkiksi poliklinikalla ohje, että sairaanhoitajien tehtäviin kuuluu haastatella potilas ja kirjata lääkkeet ja reseptit, en ymmärrä mikä on ongelma. Sairaanhoitajat ovat koko ajan ajaneet oikeutta määrätä lääkkeitä, päättää hoidosta ja esimerkiksi laatia röntgenlähetteitä, hän jatkaa.

Tosin Lääkäriliitossakin myönnetään, että paikka paikoin ammattiryhmien työnjaot ja vastuut eivät ole riittävän selvät.

– Se on johtamisen ja selkeän vastuuttamisen haaste. Nämä pitäisi joka työpaikalla käydä läpi. Näitä asioita ei voi sen enempää ministeriöstä kuin ammattijärjestöstä oikoa. Se on esimiesten asia työpaikoilla, vastaavan lääkärin kanssa pitää käydä asiat läpi.

Sairaanhoitajaliiton kysely lähetettiin noin 10 000 välittömässä potilastyössä toimivalle sairaanhoitajalle. Kyselyyn vastasi 1671 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa.

Myllymäki kiinnittää huomiota vähäiseen, noin 17%:n vastausprosenttiin ja hivenen hämmästelee Sairaanhoitajaliiton tiedotteen otsikkoa, jonka mukaan “kolme neljästä sairaanhoitajasa tekee lääkärin töitä”.

– Sinänsä mainioita havaintoja kyllä, joista osa ei ole uusia, hän kommentoi kyselyä.

Myllymäki nostaa kyselyn avoimista vastauksista esiin tapauksen, jossa terveysasemalla ei saatu lääkäriä lainkaan, kun siellä palvellut lääkäri jäi eläkkeelle.

– Tämä on meille tuttu asia, pienillä asemilla on huimia ongelmia saada rekrytoitua terveyskeskuslääkäreitä. Se on kyllä varmasti ihan totta, että siellä hoitajat jäävät hyvin ahtaisiin paikkoihin ja joutuvat ottamaan liian suurta vastuuta potilaiden hoidosta, Myllymäki näkee.

Hän toteaa myös, että nykyisin terveydenhuolto on pitkälti tiimityötä, jossa vastuuta annetaan myös potilaille tietyissä rajoissa. Myös lääkärit ja sairaanhoitajat tekevät paljon yhteistyötä. Kokeneet sairaanhoitajat tietävät Myllymäen mukaan rajansa ja osaavat kysyä lääkäreiltä neuvoa niissä asioissa, joissa sitä tarvitaan. Kokeneet sairaanhoitajat ovat toisaalta myös korvaamaton apu etenkin työnsä alkupuolella oleville lääkäreille.

– Tiedämme lääkärit kuin sairaanhoitajatkin, että myös yksilöitten osaamisen välillä on eroja. Jos ajattelemme vaikkapa kokenutta anestesiahoitajaa tai kätilöä, hän hoitaa hyvin paljon asioita itsenäisesti, mutta he tietävät tasan tarkkaan, milloin kysyvät lääkärin paikalle. Mutta varmasti on työpaikkoja, joissa rajanvedot eivät ole riittävän selkeät.