Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

SAK ikääntyneiden työllisyyden parantamisesta: ”Päätepisteenä ei saa olla työttömien toimeentulon heikentäminen”

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Palkansaajakeskusjärjestö SAK pitää hallituksen budjettiriihessä sopimia työvoimapolitiikan lisämäärärahoja erittäin tervetulleina. Määrärahat mahdollistavat työttömien yksilöllisen työnhaun tukemisen.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

SAK on valmis hallituksen esittämiin työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi. Sellaiseen prosessiin SAK ei kuitenkaan voi sitoutua, jonka päätepisteenä olisi ikääntyneiden työttömien toimeentulon heikentäminen.

SAK:n mielestä työllisyyden vahvistamisessa pitää painottaa keinoja, joilla tarjotaan ihmisille mahdollisuuksia työllistymiseen. Monelta osin budjettiriihen päätökset vastaavat tätä lähtökohtaa.

– Budjettiriihen panostukset osaamiseen, työttömien työnhaun tukemiseen ja palkkatukeen ovat oikean suuntaisia. Myös elvytyksen jatkaminen ja siitä seuraava julkisen talouden velkaantuminen on tässä tilanteessa perusteltua, koska sillä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa tiedotteessa.

Budjettiriihessä sovittu neuvottelutoimeksianto työmarkkinajärjestöille sisältää mittavia odotuksia ikääntyneiden työllisyyden parantamisesta. Käytännössä hallitus vaikuttaa SAK:n mielestä tavoittelevan työttömyysturvan lisäpäivien lyhentämistä tai poistamista.

– SAK ei hyväksy sellaista lähtökohtaa, että työllisyyttä parannettaisiin heikentämällä sosiaaliturvaa ja leikkaamalla työttömien toimeentulosta. Lähdemme neuvotteluihin hakemaan keinoja, joilla vahvistetaan ikääntyneiden työkykyä, työssä jaksamista, osaamista ja työsuhdeturvaa.

”Irtisanovan työnantajan omavastuun toteutusta voidaan kehittää.”

Sosiaaliturvan ohella pitää SAK:n mielestä arvioida myös irtisanomisesta työnantajalle koituvia kustannuksia ja työntekijöiden työsuhdeturvaa. Irtisanomiset aiheuttavat monia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia työnsä menettävissä kotitalouksissa, paikallisyhteisöissä ja kokonaisilla talousalueilla.

Keskusjärjestö korostaa, että irtisanomisten kielteisten seurauksien välttämiseksi on varmistuttava riittävän velvoittavasta yritysten yhteiskuntavastuusta. Työttömyysturvan lisäpäiviin sisältyy nykyään irtisanovan työnantajan omavastuumaksu, joka osaltaan hillitsee irtisanomisten kohdentumista heikommin työllistyviin iäkkäisiin työntekijöihin.

– Irtisanovan työnantajan omavastuusta on tärkeä pitää kiinni vastaisuudessakin, mutta sen toteutustapaa voidaan kehittää, Eloranta ehdottaa.

Paikallisesta sopimisesta budjettiriihessä sovittiin selvitys- ja työryhmätyön jatkamisesta. SAK korostaa, että työehtosopimukset ovat työntekijöiden turva ja tasapuolisen neuvotteluasetelman tae.

– Paikallista sopimista pitää edistää työ- ja virkaehtoehtosopimusten puitteissa hallitusohjelman mukaisesti. Järjestäytymättömiä yrityksiä ei voi asettaa parempaan asemaan kuin järjestäytyneitä, eikä työehtosopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen ohittaminen käy. Ammattiliittoon kuuluvien työntekijöiden oikeutta valita kaikille työpaikoille luottamusmies on lainsäädännössä syytä täsmentää.

SAK on pitkään ehdottanut karenssien kohtuullistamista.

SAK kiittää budjettiriihen päätöstä merkittävästä lisämäärärahasta TE-toimistoille ja inhimillisestä suhtautumista työttömyysturvan karensseihin. Lisäpanostukset työvoimapalveluihin mahdollistavat työttömän henkilökohtaisen neuvonnan lisäämisen ja sen myötä suunnitelmallisen ja tuloksekkaan työnhaun.

– Karenssien kohtuullistaminen ja huomautusten käyttöönotto tukevat ihmisten työnhakua kohti myönteistä lopputulosta eli työllistymistä. SAK on pitkään ehdottanut karenssien kohtuullistamista. Nykyiset kohtuuttoman ankarat karenssit ennemminkin rajoittavat työttömän järkevää toimintaa, Eloranta huomauttaa.

Hallitus teki myös päätöksen pohjoismaisen työnhakumallin käyttöönotosta. SAK on edelleen huolissaan, miten työttömien vaihtelevat tilanteet ja yksilölliset tarpeet voidaan huomioida työnhakumallissa. Kategorinen työnhakuvelvoite kohtelee työttömiä työnhakijoita eri tavoin, riippuen ammattialasta, työkyvystä ja asuinpaikasta.

Eloranta pitää karenssien kohtuullistamisen lisäksi tärkeänä, että työttömille asetetaan aidosti yksilöllinen työnhakutavoite. Jatkovalmistelussa tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei työnhakijoille synny kohtuuttomia velvoitteita.

”Työvoiman osuus teollisuuden kustannuksista on vain murto-osa.”

Koronakriisi on vaikuttanut epätasaisesti talouden toimialoihin – esimerkiksi paperin kysyntä on pudonnut Euroopassa kriisin myötä jopa 30 prosenttia.

SAK pitää tärkeinä budjettiriihessä tehtyjä päätöksiä suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi. Sähköveron alennus Euroopan unionin asettamaan minimiin, päästökauppakompensaation uudistaminen sekä väylämaksujen puolittaminen tukevat kotimaisen teollisuuden uudistumista ja työllisyyttä.

– Työvoiman osuus kaikista teollisuuden kustannuksista on vain murto-osa. On hyvä, että hallitus vaikuttaa päätöksillään muihin keskeisiin kustannuksia aiheuttaviin tekijöihin, kuten logistiikan ja energian hintaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
17.9.2020
Työtöntä kannattaakin auttaa eikä rangaista – uusi malli ei ota heiltä, joilla ei ole otettavaa
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE