SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan puheet työttömyysturvan leikkauksista sopivat nykyiseen talousnäkymään erityisen huonosti.

– Suomalaiset ovat huolissaan tulevaisuudesta. He pelkäävät lomautuksia ja irtisanomisia. Jo nyt useimpien työnsä menettäneiden ansioturva jää alle 1 500 euroon kuukaudessa. Tässä tilanteessa Orpon leikkauspuheet vain lisäävät huolta ja epävarmuutta, hän toteaa tiedotteessa.

Kokoomus esittää vaihtoehtobudjetissaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolittamista 400 päivästä 200 päivään. Sen lisäksi puolue heikentäisi pitkään työttöminä olleiden turvaa porrastamalla maksettavan ansioturvan määrän. Kokoomus myös pidentäisi työssäoloehdon 6 kuukaudesta 12 kuukauteen, lisäisi työttömyysajan alun omavastuupäivien määrää viidestä seitsemään, heikentäisi työttömyysturvan tasoa korottavaa indeksiä ja lopettaisi eläkkeen kertymisen työttömyysturvasta.

– Käytännössä kokoomus haluaa romuttaa koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Kokoomuksen esitys olisi julma varsinkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja vaikeasti työllistyville ihmisille, Eloranta arvioi.

Hän muistuttaa, että työttömyyden pitkittyminen johtuu usein ihmisen työkykyyn tai osaamiseen liittyvistä ongelmista tai yksinkertaisesti siitä, että sopivaa työtä ei löydy. Kokoomuksen esittämä raju toimeentulon leikkaaminen ei Elorannan mukaan näitä ongelmia poista, vaan ajaa päinvastoin työttömät ja heidän perheensä entistä ahtaammalle ja lisää riippuvuutta muusta sosiaaliturvasta.

– Samaan aikaan kokoomus esittää yhteensä miljardin euron suuruisia veronkevennyksiä kaikissa tuloluokissa, Eloranta hämmästelee.

TYÖVOIMAPALVELUJA on viime vuosina uudistettu useilla eri toimilla. Tänä vuonna voimaan tullut pohjoismainen työvoimapalvelumalli kiristää selvästi työttömien työnhakuvelvoitteita, mutta myös lisää heille tarjottavia palveluja. Tämän merkittävän muutoksen toimeenpano on vasta alussa.

– On selvää, että monet työttömät tarvitsevat tukea työnhakuun ja koulutusta ammattitaidon päivittämiseksi tai uuden ammatin hankkimiseksi. Nyt tarvitaan näitä toimia, ei kokoomuksen tarjoilemaa kurjistamisen tietä.

Kokoomus esittää varjobudjetissaan paikallisen sopimisen lisäämistä. SAK ei vastusta paikallista sopimista, mutta se ei saa johtaa työehtojen heikentämiseen. Järjestö huomauttaa, että tälläkin hetkellä työpaikalla sopiminen on aina mahdollista, kun sovitaan työlainsäädäntöä tai työehtosopimuksia paremmin. Huonommin voidaan sen sijaan sopia vain, jos siihen on annettu valtuutus joko laissa tai työehtosopimuksella.

Kokoomuksen esittämä jopa 25 000 työpaikan työllisyysvaikutus tarkoittaa SAK:n mukaan, että puolueen malli leikkaisi työntekijöiden työehtoja paikallisesti sopien.

– Paikallisen sopimisen ei pidä tarkoittaa työehtojen polkemista, vaan aitoa yrityskohtaisten työolojen huomioimista yhdessä sopien. Paras tapa edistää sitä on lisätä luottamusta työpaikoilla ja työmarkkinoilla.

KOKOOMUS haluaa, että paikallisesti sopimusosapuolena voisi olla myös liittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu. Jos työehtosopimuksessa olevaa oikeutta sopia paikallisesti halutaan laajentaa järjestäytymättömiin yrityksiin, pitää niillä olla samat velvollisuudet kuin työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä eli sopijaosapuolena voi olla vain luottamusmies, SAK painottaa.

– Työehtosopimuksiin perustuvilla työehdoilla varmistetaan reilu työelämä ja yritysten tasapuolinen kilpailu. Paikallisen sopimisen laajentaminen kokoomuksen esittämällä tavalla heikentää sekä työelämän laatua että yritysten asemaa.