SAK:n jäsenliitot tavoittelevat kymmenen prosentin palkankorotusta, eilen kerrottiin. Kyseessä olisi sekalinja, jossa tavoitteena on ensimmäiselle vuodelle 6 prosenttia tai vähintään 150 euroa lisää kuukausipalkkaa. Toiselle vuodelle tavoitteena on 4 prosenttia tai vähintään 100 euroa lisää kuukausipalkkaa.

Eilen perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kertoi pitävänsä palkankorotusvaadetta “provokaationa”.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei halunnut tänään kommentoida toimittajille palkankorotusvaatimuksia.

– Jätän sen sinne työmarkkinapuolelle.

Hän ei myöskään halunnut arvioida vaadittujen korotusten vaikutuksia kansantaloudelle.

– En arvioi.

Työmarkkinaneuvottelujen vaikeuden tasoakaan hän ei halunnut puntaroida.

HYVINVOINTIALUEIDEN palkkakustannusten on arvioitu olevan tänä vuonna 10,8 miljardia euroa.

Tulevista kustannuksista ei vielä tietoa ole, mutta tämän vuoden kulujen pohjalta karkeasti arvioituna ja palkkaohjelmilla höystettynä, SAK:n esittämät palkankorotukset maksaisivat alueille kahdessa vuodessa runsaat 1,2 miljardia euroa.

Purra ei kommentoi tätäkään.

– Työmarkkinapöydässä neuvotellaan palkankorotuksista.

– Yleisesti ottaen tietenkin sen voin sanoa, kun ostovoimasta puhutaan, niin kaikki tietenkin tavoittelevat ostovoimaa. Nythän se on onneksi palkansaajilla nousussa pitkän tarpomisen jälkeen. Vuonna 2022-2023 taisivat reaaliansiot olla kovimmassa pudotuksessa. Myös inflaatio on selvästi hidastunut tällä hetkellä.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) tyytyi toteamaan SAK:n palkkavaateesta vain sen, että toivoo, että ratkaisut saadaan aikaiseksi.

– Toivon, että prosessit menisivät sujuvasti, ettei tulisi työtaistelutoimia, koska talous ei sitä kaipaa. Tietenkin se on työnantajien ja palkansaajien välinen homma neuvotella työehtosopimukset. Toivottavasti ne ovat kuitenkin sellaisia, että ne edistävät kilpailukykyä ja työllisyyttä ja vahvistavat ostovoimaa. Siitähän niissä neuvotteluissa on kyse, Orpo sanoi tänään medialle eduskunnassa.

Orpo ei halunnut arvioida, millaiset vaikutukset kymmenen prosentin korotuksella olisi valtiontalouteen ja esimerkiksi hyvinvointialueille.

– Nämä ovat neuvottelukysymyksiä. Jokainen voi sitä itse pohtia.

– Totta kai näillä on vaikutus julkiseen talouteen, mutta antaa nyt työmarkkinajärjestöjen neuvotella.

Orpo sanoi, että on vaikea arvioida, kuinka vaikeat työmarkkinaneuvottelut ovat edessä.

– Varmaan ne taas aikansa ottavat.