Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Toimituksen kommentit

Jos ay-liikkeen palkkavaade toteutuu, tällaisen laskun rahapulassa olevat hyvinvointialueet saavat käsiinsä

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Toimituksen kommentit

Simo Alastalo

Demokraatin politiikan toimittaja.

Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen (vas.), Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n järjestämässä mediatilaisuudessa Helsingissä 13. marraskuuta.

Käynnissä oleva työmarkkinakierros politisoituu lähestyvien kunta- ja aluevaalien vuoksi hyvää vauhtia. Demokraatti arvioi “tupakka-aski-metodilla” mitä ay-liikkeen vaatimat palkankorotukset tarkoittaisivat hyvinvointialueiden taloudelle.

Simo Alastalo

Demokraatti

SAK:n keskiviikon ilmoitus yhteisestä palkankorotustavoitteesta (6%+4% tai vähintään 150 ja 100 euroa) seuraaville kahdelle vuodelle on palkkaohjelmien kautta suorassa yhteydessä hyvinvointialueiden ylikireiksi mitoitettuihin alijäämätavoitteisiin, joilla Petteri Orpon (kok.) hallitus pyrkii suitsimaan sote-menojen kasvua.

Valtiovarainministeriö edellyttää, että hyvinvointialueet hoitavat alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoite sisältää myös kolme vuoden aikaikkunan sisällä syntyvän mahdollisen uuden alijäämän, jota kerryttävät muun muassa parhaillaan neuvoteltavat palkkaratkaisut.

Mikäli SAK:n keskiviikkona esittelemästä tavoitteesta tulisi yleinen linja, sote-sopimukseen ja hyvinvointialan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (HVTES) sisältyvät viisivuotiset palkkaohjelmat toisivat 6 ja 4 prosentin korotusten päälle molempina vuosina noin 0,8 prosentin suuruisen lisäkorotuksen.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ja valtiovarainministeriö eivät pyynnöistä huolimatta suostuneet julkisesti arvioimaan, paljonko SAK:n vaatima korotustaso tulisi alueille maksamaan, joten kokeilimme itse.

Lopputuloksena on nyt jo melko todennäköisiltä näyttäviä alueiden yhdistämisiä.

HYVINVOINTIALUEIDEN palkkakustannusten on arvioitu olevan tänä vuonna 10,8 miljardia euroa. Tulevista kustannuksista ei vielä tietoa ole, mutta tämän vuoden kulujen pohjalta karkeasti arvioituna ja palkkaohjelmilla höystettynä, SAK:n esittämät palkankorotukset maksaisivat alueille kahdessa vuodessa runsaat 1,2 miljardia euroa. Vertailun vuoksi alueiden tämän vuoden alijäämän on arvioitu olevan yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.

Lisää aiheesta

Alueet, jotka eivät kykenee alijäämäänsä vuoden 2026 loppuun mennessä hoitamaan, uhkaavat joutua arviointimenettelyyn. Lopputuloksena on nyt jo melko todennäköisiltä näyttäviä alueiden yhdistämisiä.

Hoitajille sovittelulautakunnassa vuonna 2022 muotoiltua palkkaohjelmaa voi pitkästä aikaa pitää aika uskottavana yrityksenä parantaa naisvaltaisten matalapalkkalojen tasa-arvoa. Kun sote-alan sopimus tulevana keväänä päättyy, ohjelman jatko on varmasti neuvottelupöydässä. Luultavasti ohjelmasta luopuminen tulisi poliittisesti liian kalliiksi, joten sitä jatketaan viisivuotisen määräajan loppuun saakka.

MYÖS SAK on korotustavoitteineen oikealla asialla. Vaikka taloustilanne on epävarma, palkansaajien ostovoima on heikentynyt. SAK ei voi mitään sille, että sen palkkaratkaisuilla on suora kytkös sote-sektorin kriisiin ja julkisen talouden alennustilaan.

Toisin sanoen utopistisen alijäämätavoitteen voi ennakoida karkaavan tavoittamattomiin yhä useammalta hyvinvointialueelta.

Palkkojen politisoituminen alkoi jo samana päivänä, kun SAK tavoitteensa julkisti. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä nimitti korotustavoitetta provokaatioksi. Mäkelän mukaan mikään kunta- tai sote-alue ei kestäisi SAK:n korotuslinjaa.

TEOLLISUUSLIITON puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi Demokraatin haastattelussa vuonna 2022 liittonsa roolia myös julkisen sektorin palkankorotusten neuvottelijana.

– Tarkoittaako tämä sitä, että Teollisuusliittoa aletaan kohta hallituksen ja työnantajien taholta painostaa äärimaltillisiin palkankorotuksiin, jotta kunta-alalla säilyy palkanmaksukyky. Näillä inflaatioluvuilla se ei ole helppoa, jos yritämme jotenkin säilyttää ostovoiman. Tilanne on kestämätön, jos emme voisi neuvotella niin hyvää sopimusta kuin alallemme tarvittaisiin, Aalto sanoi.

Hyvinvointialueet aloittivat vuodenvaihteessa 2023, mutta Aallon lausunto vaikuttaisi muutettavat muuttaen olevan edelleen ajankohtainen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE