– Eli työtuomioistuin arvioisi, ovatko poliittisluonteiset lakot oikeassa suhteessa tavoiteltuun tulokseen, Eloranta sanoi tiistaina SAK:n tiedotustilaisuudessa.

SAK:n mallissa tukilakot ovat lähtökohtaisesti laillisia, jos pääriita on laillinen. Tukilakkojen suhteellisuus voidaan arvioida työtuomioistuimessa. Arvioinnissa on otettava huomioon yhteys pääriitaan, aito painostusvaikutus ja yrityksen toimintaedellytysten riittävä turvaaminen. Pakettiin kuuluisi, että lakkojen ilmoitusaikoja on lyhennettävä ja vuokratyövoiman käyttö lakkotilanteissa on kiellettävä.

Niin kutsutut vallankumouslakot voisi kuitenkin kieltää.

Malli on osa SAK:n kompromissiesityksiä hallitukselle.

Millaisista lakoista siis on kyse?

– Puhtaasti poliittinen lakko, että me ei vaikka tykätä pääministeristä ja me rupeamme lakkoilemaan sen takia. Kun nythän on selkeästi, että siellä on työntekijöiden toimeentulo, sosiaaliturva, jotka ovat poliittisluonteisia, jotka nauttivat myös ILO:n säännösten suojaa. Mutta tällaiset puhtaasti pääministerin ulosheittämiseen tai siitä, ettei me pidetä siitä, että siirrytään vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, sellaisia vastaan ei voisi lainkaan lakkoilla.

Onko se helppo kirjoittaa lakiin?

– Ei se mahdotonta ole. Tämä on kuitenkin kansainvälisessä oikeudessa tämä jako olemassa esimerkiksi ILO:n käytännössä.

Paljonko tällaisia lakkoja on Suomessa, millaiseen ongelmaan laki vastaisi?

– Emme tiedä tulevaisuudesta, ei meillä poliittisiakaan lakkoja ole juurikaan ollut ennen kuin tämä hallitus aloitti. Poliittisten lakkojen suuri määrä on hallituksen itsensä aiheuttama ongelma.

SAK:N tämän päivän ”kompromissilistassa” on myös kohta paikallisesta sopimisesta. Siinä lukee: ”Paikallisen sopimisen osapuolten on määräydyttävä työehtosopimuksen mukaan. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä tai noudatettavaa työehtosopimusta, voi sopijaosapuolena olla luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä.”

SAK on ilmeisesti muuttanut tässä kantaansa?

– Emme ole aiemmin hyväksyneet tätä luottamusvaltuutettua tai koko työyhteisöä. Tämä on aika pitkälti siihen, mitä hallitus itsekin tällä hetkellä hakee.

Tähänkin hallituksen vastaus oli kuitenkin ”ei”?

– Tämä on lopulta kokonaisuus. Tämä ei ole heidän mielestään sellainen kokonaisuus, jota kannattaa katsoa.

SAK esitteli tänään listaa, mistä asioista se on valmis neuvottelemaan:

• Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia on lievennettävä pienipalkkaisille, lapsiperheille ja ikääntyneille työttömille. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtämällä päivärahan porrastusta myöhemmäksi, palauttamalla lapsikorotukset osittain ja helpottamalla ikääntyneiden mahdollisuuksia uusia ansiopäivärahaoikeutensa.
• Paikallisen sopimisen osapuolten on määräydyttävä työehtosopimuksen mukaan. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä tai noudatettavaa työehtosopimusta, voi sopijaosapuolena olla luottamusvaltuutettu tai koko henkilöstö yhdessä. Lakiin olisi kuitenkin vahvistettava oikeus valita luottamusmies kaikilla työpaikoilla ja että luottamusmies on ensisijainen sopijaosapuoli.
• Jos oikeus paikalliseen sopimiseen laajenee järjestäytymättömiin yrityksiin, on sinne asetettava myös velvollisuuksia. Paikalliseen sopimiseen on säädettävä yleinen kohtuullisuussäännös, jonka mukaan yksinomaan työntekijöiden etuja heikentävä paikallinen sopimus on mitätön. Säännöstä olisi sovellettava vähintään silloin, kun paikallisen sopimuksen neuvottelevana osapuolena ei ole valtakunnallisen työntekijöiden yhdistyksen edustaja.
• Aikuiskoulutustukea ei lakkauteta, vaan uudistetaan tukea niin, että se tukee kansallisia tavoitteitamme osaamistason nostossa. Tukea kohdennetaan vähemmän koulutetuille työntekijöille, joilla on toisen asteen tutkinto tai tätä matalampi koulutustaso. Kehitetään tukea niin, että se tukee entistä paremmin työn ohessa tapahtuvaa opiskelua. Vuonna 2020 voimaan tullut muutos ohjaa jo tähän vahvasti.
• Poliittisluonteiset lakot olisivat sallittuja, mutta työtuomioistuimen suhteellisuusarvioinnin kohteena. Tukilakot ovat lähtökohtaisesti laillisia, jos pääriita on laillinen. Tukilakkojen suhteellisuus voidaan arvioida työtuomioistuimessa. Arvioinnissa on otettava huomioon yhteys pääriitaan, aito painostusvaikutus ja yrityksen toimintaedellytysten riittävä turvaaminen. Lakkojen ilmoitusaikoja on lyhennettävä ja vuokratyövoiman käyttö lakkotilanteissa on kiellettävä.