Uutistoimisto Bloomberg kertoi tänään, että valtio harkitsee Postin pörssiin viemistä vielä tämän vuoden aikana. Valtio on aiemmin kertonut, että Postin pörssiin listaamisen mahdollisuutta tutkitaan. Valtioneuvoston omistajaohjausosaston päällikkö Maija Strandberg sanoi STT:lle perjantaina, että pörssilistauksen harkinta on edelleen kesken. Demokraatti haastatteli Niemistä aiheesta jo aikaisemmin.

Nieminen muistuttaa, että lakia on muutettu siten, että valtion omistusosuuden Postista pitää olla vähintään 33,4 prosenttia, kun aiemmin vaatimus oli 50,1 prosenttia.

– Mitä se tarkoittaisi, jos valtio jäisi vähemmistöosuudella omistajaksi ja siellä voisi olla kansainvälisiä sijoittajia ja ulkomaista omistusta? Siinä menetettäisiin yhteiskuntana aika paljon, Nieminen sanoo.

– Puolustusvaliokuntakin on moneen kertaan lausunnoissaan painottanut, että Posti ja se infra, mikä sillä on, on ihan olennainen, jos joku kriisitilanne tulee.

– Käytin heille esimerkkinä sitä, että vaikka Suomessa ovat sähköverkot ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistuksessa, niin aika moni tällä hetkellä on sitä mieltä, että sellaista perusinfraa ei olisi ikinä pitänyt laittaa yksityiseen omistukseen. Posti on ihan samalla tavalla sitä tärkeää perusinfraa.

SUURIN osa ammattiliitoista sorvasi sopimuksensa jo viime talven ja kevään aikana, mutta Pau aloittaa urakan nyt syksyllä. Paun ja Palvelualojen työnantajat Paltan väliset työehtosopimukset ovat katkolla nyt lokakuussa ja tammikuussa 2026.

– En ennakoi tästä mitään erityisen vaikeaa sopimuskierrosta, Nieminen arvioi.

Nieminen arvioi, että Postissa tehdyt muutokset henkilöstöpolitiikkaan ja johdon ajattelutavan muutos vuoden 2019 isojen työtaisteluiden jälkeen sekä henkilövaihdokset ovat suotuisa yhtälö sujuvalle kierrokselle.

– Haluan uskoa, että siellä nähdään arvo hyvälle yhteiselle tekemiselle ja että siellä halutaan tehdä asioita eri tavalla kuin ehkä joskus aiemmin, hän luonnehtii.

Rauhallista kierrosta Nieminen povaa myös siksi, että Postin pörssiin listaamisen mahdollisuus on ilmassa. Listaamishankkeelle ei tekisi hyvää, jos ala olisi kovin rauhattomassa tilassa, Nieminen toteaa.

HAASTATTELUN aikaan osapuolet eivät vielä olleet tuoneet esityksiään pöytään, joten yksityiskohtia Nieminen ei kommentoi. Hän kuitenkin arvelee, että yhteinen sävel löytynee yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista.

Moni liitto joutui tes-neuvotteluissaan vääntämään sopimuksiinsa kirjaukset, joilla lainsäädäntöön tulossa olevia heikennyksiä väistellään. Liitot esimerkiksi vaativat irtisanomisperusteisiin painavan ja asiallisen syyn, koska laista sana painava on katoamassa.

– Meillä on jo työehtosopimuksissa paljon sellaista tavaraa, mitä lainsäädäntöpöydässä ollaan heikentämässä. Meidän siis ei tarvitse niitä sinne viedä tes-esityksinä. Siellä on esimerkiksi painava syy. Me tietysti lähdemme siitää, että ne ovat siellä jatkossakin, Nieminen kertoo.

Samoin määräaikaisille työsopimuksille Paun sopimukset vaativat perustetta, kun vastaava vaatimus enintään vuoden mittaisten määräaikaisuuksien kohdalta on poistumassa laista. Lomautusilmoitusajat ovat lyhenemässä, mutta Paun sopimuksiin ajat on jo valmiiksi kirjattu pidemmiksi.

Vaikka Paun ei tarvitse rukata tes-tekstejä hallituksen toimien takia, ei muutosesityksistä ole Niemisen mukaan pulaa.

– Paun valtuustoseminaari käsitteli elokuussa ammattiosastoilta tulleita tekstiesityksiä. Niitä oli 55, eli jäsenistöllä kyllä on toiveita siitä, millä tavoilla työehtosopimusta olisi hyvä parantaa.

POSTIALA on elänyt isoa murrosta jo ainakin runsaat kymmenen vuotta. Digitalisaatio on syönyt perinteisen kirjepostin määrää, joka laskee vuosittain kuin lehmän häntä. Kun postinjakaja lähtee reitille, on hänellä yhä useammin vähemmän kirjepostia, mutta toisaalta melkoisesti aiempaa enemmän paketteja mukanaan, Nieminen kuvailee.

– Vaikka pakettimarkkina on kasvanut voimakkaasti, alan työntekijämäärä ei pysy tasaisena, vaan tulee alaspäin, koska perinteisen postin puoli on niin paljon pakettipuolta työvoimavaltaisempi, Nieminen sanoo.

Digitalisaatiota ei voi – eikä pidäkään – pysäyttää, mutta Nieminen toivoo vastuullisuutta tapaan, jolla sitä yhteiskunnassa edistetään. Vaikka hän on liittojohtajana luonnollisesti huolissaan kirjepostin vähenemisen vaikutuksista jäsenistölle, häntä huolettaa vielä enemmän ihmiset, joilla ei ole digiosaamista.

Hän nostaa tapetille hallituksen ajaman Digi ensin -hankkeen, jonka tavoitteena on, Suomessa siirrytään vastaanottamaan viranomaisten lähettämät päätökset ja muut tiedoksiannot ensisijaisesti digitaalisesti. Suomi.fi-viestit tulevat ensi vuoden alusta automaattisesti käyttöön kaikille viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin tunnistautuville.

– Mietin, mitä se tarkoittaa heille, joilla digiosaamista ei ole tai joilla sitä vaikka tällä hetkellä on, mutta muutaman kuukauden päästä esimerkiksi muistisairauden takia ei olekaan.

Nieminen toivoo, että valtio toimisi vastuullisesti myös murrosalalla työskentelevien suhteen. Hän on jo pitkään toivonut tukimuotoja, joiden voimin ihmiset pääsisivät työllistymään uudelleen postialalta, josta työpaikat katoavat.

– Aikuiskoulutustuen poisto oli tosi iso isku. Postiala on juuri sellainen, jossa moni on aloittanut peruskoulu- tai lukiopohjalta ja aikuiskoulutustukea on käytetty paljon.

Haastattelu on ilmestynyt Demokraatin aikakauslehdessä 16/2025.