Hallituksen ja ay-liikkeen suhteiden viileyttä kuvannee se, että SAK käytti torstain tiedotteessaan esityksistä kiinalaiseen halpatavarakauppaan viittaavaa temulaki-nimitystä.

Esityksiä avannut työministeri Matias Marttinen (kok.) totesi iltapäivän tiedotustilaisuudessa paketin olevan osa hallituksen suurempaa pyrkimystä uudistaa suomalaisia työmarkkinoita. Marttisen mukaan työmarkkinoilla ei ole tehty kuluneen 20 vuoden aikana juuri minkäänlaisia uudistuksia.

– Tarve tämän kaltaisille rakenteellisille uudistuksille kenties suurempi kuin mitä se on koskaan ollut, Marttinen totesi tiedotustilaisuudessa.

LAKIESITYSTEN keskeinen tavoite on hallituksen mukaan helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten työllistämistä. Jos eduskunta lait hyväksyy, määräaikaisen työntekijän saisi palkata ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi niin, että vuoteen voi sisältyä korkeintaan kolme lyhyempää määräaikaista sopimusta.

– On päivänselvä asia, että Suomessa ei pidä olla mitään sijaa perhe- ja raskausvapaasyrjinnälle, Marttinen sanoi.

Lakiesityksiin on Marttisen mukaan matkan varrella tehty täsmennyksiä, joilla syrjintään pyritään puuttumaan. Hän nosti esiin keinoista työnantajan työntarjoamisvelvollisuuden, jota ei voi kiertää pienillä työnkuvan muutoksilla. Velvollisuuden kesto määräytyy sopimuksen pituuden mukaan. Esimerkiksi vuoden mittaisen määräaikaisuuden jälkeen se olisi neljän kuukauden mittainen.

– Eikö tämä ole vahva keino, jolla voidaan myös näihin tilanteisiin vastata, Marttinen kysyi.

Todistustaakka siitä, ettei syrjintää ole tapahtunut olisi jatkossa työnantajalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on samaan aikaan täsmentämässä tasa-arvolakia niin, että perhe- ja raskausvapaasyrjintään voitaisiin jatkossa puuttua paremmin.

RASKAUSSYRJINNÄN ohella palkansaajaliikettä on huolettanut määräaikaisten sopimusten ketjuttamisen lisääntyminen. Käytännössä sopimuksia ketjutetaan nykyisenkin lain puitteissa. Ongelmaan on kiinnitetty erityistä huomiota hoiva-alalla.

Työntekijälle tulisi hallituksen esityksen mukaan tarjota vuoden mittaisen määräaikaisuuden päätteeksi vakituista työtä, jos tarve työlle on edelleen olemassa. Marttisen mukaan tällä estetään ketjuttamista.

– Jos on niin, että työnantajalla on edelleen tarve sille työlle, niin lähtökohtaisesti hänen tulee tarjota sitä työtä juuri tälle henkilölle, joka on ollut jo töissä tällä määräaikaisella työsuhteella. Tämä nimenomaan torjuu ketjuttamista.

Ketjuttaminen julkisella hoito- ja hoiva-alalla ei Marttisen mukaan liity tänään esiteltyyn hallituksen lakiesitykseen vaan kyse on huonosta johtamisesta.

Marttinen kertoi keskustelleensa aiheesta hoitoalan edustajien ja liittojohtajien kanssa. Lakiesitys vastaa hänen mukaansa enimmäkseen yksityisen puolen tarpeisiin.

– En yhtään väheksy sitä, että meillä tällä hetkellä esiintyy julkisella sektorilla aivan liikaa ketjuttamista. En väheksy myöskään yhtään sitä huolta, mitä erityisesti hoiva-alan työntekijöillä tähän tilanteeseen liittyen on.

– Olen sanonut myös julkisesti, kun olen kiertänyt muun muassa Superin ja Tehyn tilaisuuksia, että meillä on Suomessa erittäin paljon erittäin huonoa johtamista. Siitähän tämä kertoo, että tarjotaan niissä tilanteissa, kun on aidosti jatkuvaa tarvetta työlle ja työntekijöille, niin tarjotaan jatkuvasti lyhyitä, määräaikaisia työsuhteita, Marttinen sanoi.

MINISTERI kertoi kutsuvansa julkisen sektorin työnantajien edustajia keskustelemaan tavoista, joilla julkisen sektorin tilannetta kehitettäisiin.

– Mielestäni olemme pystyneet vastaamaan näihin huoliin hyvin määrätietoisesti tässä ehdotuksessa mikä on nyt meillä valmisteltu.

Hallitus esityksellään lyhentämässä myös työnantajan lomautusilmoituksen ajan kahdesta viikosta viikkoon. Nykyinen 4-6 kuukauden mittainen takaisinottovelvollisuus ollaan poistamassa alle 50 hengen yrityksistä kokonaan.

Mikäli asiat sujuvat eduskunnassa hallituksen toivomassa aikataulussa, uudet lait tulisivat voimaan jo huhtikuun alussa.