SAK:n mukaan esitys jatkaa Orpo-Purran hallituksen ideologista työlainsäädännön heikennysten sarjaa.

– Tämä työelämän ”temulaki” tuo lisää epävarmuutta Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään. Ja kuten muutkin nykyisen hallituksen tekemät työelämäheikennykset, se samalla pönkittää työnantajien asemaa ja valtaa, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo kannanotossa.

Hallitus esittää, että määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä.

– Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta. Lisäksi ilman perustetta solmittu vuoden määräaikaisuus voitaisiin heti alkuun pätkiä kolmeen osaan.

– Pätkätöiden lisääminen lakiteitse on karhunpalvelus etenkin naisille ja lisää epätasa-arvoa ja syrjintää työelämässä. Hallituksen linja on käsittämätön senkin vuoksi, ettei määräaikaisten työntekijöiden aseman heikennyksillä ole osoitettavissa myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai tuottavuuteen. Tämäkin todetaan hallituksen omassa esityksessä.

AKAVAN mukaan lakiuudistus pitäisi jättää toteuttamatta, koska se heikentäisi palkansaajien asemaa ja loisi syrjivää työelämää lisäämällä raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

– Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on yleistä jo nyt syrjinnän kiellosta huolimatta, ja uusi laki lisäisi sitä yhä. Määräaikaisuudet ovat yleisiä naisilla ja työuraansa aloittavilla. Syrjivä työelämä heikentää halua perustaa perhe, ja yhdessä yleisen epävarmuuden ja hallituksen muiden palkansaajien asemaa heikentävien päätösten kanssa vaikutus voi näkyä väestötasollakin, Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra sanoo tiedotteessa.

Akavan erityisasiantuntija Miia Kannisto muistuttaa, että jos määräaikaisten työsopimusten käyttöä helpotetaan merkittävästi, toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset eivät jatkossa enää olisi ensisijainen työsuhdemuoto.

– Tämä uhkaa heikentää työmarkkinoiden vakautta ja lisätä epävarmuutta. Irtisanoutumisoikeus määräaikaisesta työsuhteesta tulisi rajata vain työntekijöihin. Mielestämme hallituksen esitykseen sisältyvä muutos toisi enemmän haittoja kuin hyötyjä, joten se tulisi hylätä, hän sanoo.

ESITYS huonontaisi myös lomautettujen työntekijöiden asemaa. Lomautuksista voisi jatkossa ilmoittaa työntekijöille vain seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan.

Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu pidemmästä ilmoitusajasta, voitaisiin paikallisesti sopia, että työpaikalla noudatetaankin lain minimiä.

– Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi, Sahlberg tiivistää.

Lisäksi hallitus haluaa esityksellään heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia. Jos työpaikan tilanne muuttuu, ei kaikilla työnantajilla olisi enää velvollisuutta tarjota työtä aikaisemmin työpaikalta irtisanotuille työntekijöille.

Tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Nykyisellään alarajaa ei ole.

Hallituksen esitys työsopimuslain muuttamisesta esitellään tänään torstaina valtioneuvoston yleisistunnossa.

– Hallitus tekee esityksellään melkoisen arvovalinnan tilanteessa, jossa kotimainen kulutuskin sakkaa ihmisten kokeman epävarmuuden takia. Nämä muutosesitykset eivät varmasti tule parantamaan tilannetta.

Juttua täydennetty klo 12.41 Akavan kommentein.