Keskusjärjestöjen mukaan uuden tukimallin valmistelu tulee käynnistää välittömästi, jotta osaavan työvoiman saatavuus yhteiskunnassa ei vaarannu.

SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski toteaa, että aikuiskoulutustuki on ollut käytännössä ainoa käyttökelpoinen tuki aikuisille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja parantaa työmarkina-asemaansa.

– Toki on olemassa opintotuki, mutta se on pieni ja rakennettu tukemaan päätoimista opiskelua, joten aikuisten koulutuksen tukemisen tarpeisiin se ei vastaa, hän sanoo.

– Emme ole SAK:ssa ottaneet kantaa yksittäisiin pykäliin, mutta tavoitteena on työn ohessa tapahtuvan opiskelun lisääntyminen ja myös se, että tuki kohdentuisi paremmin matalasti koulutetuille. Tietenkin näemme myös tärkeänä, että työvoimapula-aloille voisi opiskella tutkintoja.

– Näen, että monelle SAK:laiselle duunarialalle työn ohessa opiskelu on sopiva muoto kouluttautua. Ansiot eivät siinä putoa niin paljon, kun vain vähennät työntekoa. On paljon opintoja, joita voi tehdä työn ohessa, vaikka toki on myös sellaisia, esimerkiksi sote-alalla, joita ei voi.

Mallissa voitaisiin SAK:n, STTK:n ja Akavan mukaan huomioida työvoimapula-aloille kouluttautuminen sekä koulutus- ja osaamistason nostoon liittyvä ja työllistymistä edistävä opiskelu aiempaa vahvemmin. Heinikoski kiteyttää, että tuen ehtoja rukkaamalla tuen kohdentumista voidaan helposti ohjata.

– Siellä on erilaisia elementtejä, joilla tähän pystytään. Esimerkiksi Työllisyyrahasto on pohtinut sitä, että helpottaisiko se matalasti koulutettuja, jos tuen saamisen työkokemusvaatimus olisi matalampi. Se on nyt aikuiskoulutustuessa kahdeksan vuotta. Yhdessä heidän esityksessään se on ollut viisi vuotta, hän antaa konkreettisen esimerkin.

AIKUISKOULUTUSTUEN korvaamista opintotukeen tai lainaan perustuvalla mallilla palkansaajakeskusjärjestöt eivät kannata. Nämä ovat olleet esillä sosiaali- ja terveysministeriön työuran aikaista oppimista pohtivan työryhmän valmistelussa.

Keskusjärjestöjen mukaan nämä mallit siirtäisivät vastuuta opintojen aikaisesta toimeentulosta yksilöille ja heikentäisivät erityisesti heikommassa taloudellisessa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia.

– Varsinkin lainamalli on ihan myrkkyä. Tuskin se pienipalkkainen alkaa opiskella lainalla. Opiskelu ei välttämättä nosta palkkaa nopealla aikataululla tai se ei nosta sitä lainkaan. Varmasti moni laskee, kannattaako riski lainan muodossa ottaa, Heinikoski sanoo.

Heinikoski huomauttaa, että opiskelu kuitenkin tuottaa paljon hyvää myös työnantajille ja yhteiskunnalle. Tästä syystä keskusjärjestöt katsovatkin, että sama rahoitusmalli, johon aikuiskoulutustuki on perustunut, on hyvä.

– Siitä lähdetään, että rahoituspohja tulisi työttömyysvakuutusmaksujen kautta ja kulut jaettaisiin tasan työntekijän ja työnantajan kesken.

Keskusjärjestöt huomauttavat, että työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävät työttömyysvakuutusmaksut eivät myöskään lisää valtion talouden kuormitusta, toisin kuin opintotukeen tai lainaan perustuvat mallit.

KESKUSJÄRJESTÖT nostavat esiin, että aikuiskoulutustuen lakkauttamista on perusteltu suppeilla ja vajavaisilla talous- ja työllisyysvaikutuksilla. Aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet järjestöjen mukaan esimerkiksi päätöksen sukupuolivaikutukset.

– Enemmistö aikuiskoulutustuen käyttäjistä on ollut naisia, usein sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilta. Näille aloille aikuiskoulutustuen lakkauttaminen iskee koviten, Heinikoski avaa.

Heikolle arvioinnille ovat keskusjärjestöjen mukaan jääneet myös yksilön oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus osallistua koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämän perusoikeuden tulee toteutua myös taloudellisesti haastavana aikana, järjestöt painottavat.

Heinikoski muistuttaa, että ennen vaaleja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ei puhuttu ja tuen suhteen valtiovarainministeriökin oli linjannut, että sitä kehitetään. Heinikoski moittii myös väitteitä siitä, ettei aikuiskoulutustukea olisi kehitetty ja siksi tuki oli syytä lopettaa.

– Viimeisen kymmenen, viidentoista vuoden aikana sitä on rukattu kolmeen kertaan. Vuonna 2012, Sipilän hallituksen aikaan ja taas vuonna 2020 sitä muutettiin. Sitä on kehitetty koko ajan ja voi sanoa, että SAK ja palkansaajapuoli ylipäänsä on ollut koko ajan valmis kehittämään tukea, hän sanoo.