Mallin tavoitteiden pitää taata kaikkien työntekijöiden palkkakehitys, luoda ratkaisumallit toimialojen erilaisille tarpeille ja edistää paikallista palkanmuodostusta.

– Yhteinen näkemys työmarkkinoiden toimintaperiaatteista ja palkanmuodostuksesta hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia. Toimiva, yhteisesti sovittu työmarkkinamalli antaa vakautta ja ennustettavuutta työnantajille, turvallisuutta ja parempaa toimeentuloa työntekijöille sekä joustavuutta ja kilpailukykyä Suomelle, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa tiedotteessa.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on kutsunut työmarkkinaosapuolet koolle seminaariin marraskuun 8. päivänä. Tarkoituksena on keskustella työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämisestä.

HALLITUSOHJELMAN mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädettäisiin, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voi ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnasta annettavalla sovintoehdotuksella.

Elorannan mukaan sovittelijan sovittelumahdollisuuksien ja riidan ratkaisun mahdollisuuksien rajoittaminen lainsäädännöllä ei ole oikea tapa kehittää suomalaista työmarkkinamallia.

– Ammattiliitot kautta linjan ovat tyrmänneet hallituksen aikeet säätää työriitalaissa palkankorotuskatosta, mikä tosiasiassa puuttuisi työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan.

Työnantajakoordinaatioon perustuva niin sanottu vientimalli on SAK:n mukaan käytännössä ollut palkkakatto kaikille toimialoille. Malli on jähmettänyt työehtosopimusten sisällöllisen kehittämisen ja luonut lisää riitoja työmarkkinaneuvotteluihin.

– Nykyinen pirstoutuva sopimusjärjestelmä ja ajallisesti hajautuva työehtosopimuskenttä sopii erittäin huonosti yhteen hallituksen palkkamallille lausuman tavoitteen kanssa. Osapuolten järjestäytymistä ja työehtosopimusten kattavuutta on työmarkkinoilla lisättävä, Eloranta painottaa.

Lisäksi SAK:n mielestä työehtosopimuskaudet on yhtenäistettävä, jotta työehtoneuvottelut käydään yhtäläisessä talous- ja toimintaympäristössä.

SAK EDELLYTTÄÄ, että kestävän ja hyväksyttävän palkkamallin pohjana on kattava, läpinäkyvä ja yhteisesti hyväksytty informaatio niin kansantalouden kuin toimialojenkin kehityksestä ja näkymistä.

– Kustannusvaikutusten läpinäkyvyys ja jaettu, yhteinen tieto ovat luottamuksen rakentamisen peruskiviä. Samapalkkaisuustavoitteen edistämiseksi on luotava toimivat ja uskottavat toimintamallit, samoin matalapalkkaisuuden ja heikkojen työehtojen kitkemiseksi. Pelkästään paikallisen sopimisen varaan näitä ei voi jättää, Eloranta toteaa.

SAK tarkentaa omaa näkemystään palkkamallin periaatteista ennen marraskuun 8. päivän seminaaria ja toivoo sen antavan myönteisen suunnan seminaarin jälkeiselle valmisteluprosessille.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine painottaa Demokraatille, että JHL ei ole mukana SAK:n palkkakoordinaation suunnittelussa.

Uutista päivitetty klo 15.07 Niemi-Laineen kommentilla