Kroonista stressiä, vihaa, katkeruutta, itsesyytöksiä, toivottomuutta, uupumusta, jopa itsemurha-alttiutta.

SAK:n toista kertaa toteutetun työttömyysbarometrin avovastaukset kertovat siitä inhimillisestä hinnasta, joka työttömyydellä yhdistyneenä Petteri Orpon (kok.) hallituksen työttömyys- ja sosiaaliturvan heikennyksiin on.

– Työnhakijoiden kokemuksissa siitä, miksei työllistyminen onnistu, toistuvat eniten ikä ja kokoaikaisten työpaikkojen puute. Yli 50-vuotiaat raportoivat kautta linjan suorasta ikäsyrjinnästä, ja niin sanotuissa avoimissa hauissa on tarjolla lähinnä niin pienipalkkaisia ja epämääräisiä työsuhteita, ettei työnteko ei kata edes siitä koituvia kustannuksia, tiivisti tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen SAK:n työelämäseminaarissa.

Toisaalta se, että hallituksen leikkaukset on suunniteltu nimenomaan rankaisemaan ja syrjäyttämään, ei kannustamaan, on vahva kautta linjan.

– Voi kysyä, mitä tällainen aiheuttaa paitsi inhimillisesti myös kansantaloudelle. Nyt työttömyys näyttää olevan lähinnä lupa potkia maassa makaavaa, tokaisi Näätänen.

Suomessa on tällä hetkellä työttömiä 339 000 eli yli Espoon asukasluvun verran. Avoimia työpaikkoja on samaan aikaan noin 42 000.

Yli kolmasosa työttömistä on yli 50-vuotiaita, 37 prosenttia pitkäaikaistyöttömiä ja valtaosalla on korkeintaan toisen asteen tutkinto. 12 prosenttia työttömistä on alle 25-vuotiaita, joista monet eivät ole päässeet lainkaan kiinni työelämään.

SAK:n yhteiskuntapolitiikan osaston johtaja Saana Siekkinen huomautti myös, että kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin pääsyä on vaikeutettu ja siihen on tehty porrastuksia, eniten viimesijaisen sosiaaliturvalle eli toimeentulotuelle pudonneita on 25-34-vuotiaissa.

– Kun työmarkkinatuen ja toimeentulotuen menot kasvavat, on kyseenalaista, saavutetaanko leikkauksilla edes sitä taloudellista säästöä, Siekkinen kommentoi.

Työttömyysbarometrin aineisto kerättiin sähköpostikyselynä huhtikuussa yhteistyössä A-kassan, Palvelualojen työttömyyskassan ja Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan kanssa. Kyselyyn vastasi lähes 1  600 työtöntä työnhakijaa.

BAROMETRISTÄ ilmenee myös, että leikkaukset ovat heikentäneet merkittävästi SAK:laisten alojen työnhakijoiden toimeentuloa.

Euromääräisesti eniten tulot laskivat SAK:n kyselyn mukaan 41-50-vuotiailla naisilla, 222 euroa kuukaudessa, ja miehillä, 224 euroa kuukaudessa. Työttömien naisten mediaanitulo oli 1  200 euroa ja miesten 1  400 euroa kuukaudessa ennen veroja

Joka neljäs työtön työnhakija elää alle tuhannen euron kuukausituloilla, ja erityisen pahasti leikkausten yhteisvaikutuksen ovat iskeneet naisiin. Alle tuhannen euron tuloilla elävien työttömien naisten osuus kasvoi vuodessa 22 prosentista 33 prosenttiin.

Ari-Matti Näätänen muistutti, että tämä heijastuu suoraan lapsiperheköyhyyteen ja viiveellä usein myös ylisukupolviseen syrjäytymiseen.

SAK:n lääkkeitä työttömyyteen ja toimeentulo-ongelmiin listattiin muun muassa ansiosidonnaisen turvan suojaosan palauttaminen, porrastusten kohtuullistaminen, työssäoloehdon lyhentäminen, lapsikorotusten palauttaminen, asumistuen kohdentaminen työssäkäyville ja kohtuuhintaisen asumisen tukeminen.

– Ylipäätään käsitys siitä, mitä työttömyys on, mistä se johtuu ja miten sitä pitäisi yrittää ratkoa, pitäisi Suomessa päivittää todellisuutta ja nykyistä työelämää ja -markkinoita vastaavaksi. Konkreettisen politiikan lisäksi jo sillä, miten työttömistä ja työttömyydestä puhutaan, on valtava henkinen merkitys ja myös yhteys niihin toimiin, Näätänen sanoi.