Esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tulossa Iltalehden mukaan porrastus. Kahdeksan työttömyysviikon eli noin kahden kuukauden jälkeen etuuden taso laskisi 80 prosentin tasolle alkuperäisestä. Seuraava leikkaus tapahtuisi 34 viikon jälkeen, jolloin tuki laskisi 75 prosentin tasolle alkuperäisestä.

Myös asumistuesta ja toimeentulotuesta säästetään.

Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta kysyttäessä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa, että SAK ei ole kannattanut sen paremmin työttömyysturvan lyhentämistä kuin porrastamista.

Hän nostaa esiin julkisuudessa olleista tiedoista myös muun muassa työssäoloehdon pidentämisen 12 kuukauteen. Se iskee ja tuo isoja menetyksiä pätkätyöntekijöille ja palvelualan ihmisiin, Eloranta suree.

Tieto on myös siitä, että työttömyysturvan suojaosat poistettaisiin. Eloranta ei usko, että se kannustaa kokoaikatyöhön vaan pikemminkin kyseessä olisi työllisyyttä heikentävä uudistus.

– Jos vielä ikääntyneiltä työttömiltä viedään pienikin mahdollisuus päästä säällisesti eläkkeelle eli erityissäännökset ollaan purkamassa, niin onhan tämä erittäin, erittäin kova paketti. Erityisesti näyttää, että työllisyyden hoitoa tehdään työttömyysturvaa leikkaamalla eikä niinkään palveluja ja työllistymisen edellytyksiä parantamalla. Kyllä tämä siinä mielessä on todella ankara paketti.

SIINÄ mielessä Eloranta ei yllättynyt, että niin valtiovarainministeriö kuin kokoomus olivat aiemmin tuoneet esille kovia toimia.

– Mutta totta kai, kun kokonaisuus on hallitusohjelmaksi kirjoitettu, ja oikeastaan kaikki myrkyt sinne menevät läpi, kyllähän se aina, jos ei yllätä, niin ainakin pistää mielen matalaksi.

Eloranta muistuttaa samalla, että hallitusohjelmakirjaukset ovat yksi asia ja toteuttaminen toinen asia.

Hallitusohjelmassa on mediatietojen mukaan sovittu myös, että paikallinen sopiminen laajennetaan kaikkiin yrityksiin poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.

Mahdollisuutta sopia työlainsäädännöstä poikkeamisesta laajennetaan. Iltalehti kertoo, että jatkossa myös yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista ainoastaan valtakunnallisella työehtosopimuksella. Edellytys olisi kuitenkin, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys.

Muutosten jälkeen iso kysymys ay-liikkeelle on, miten uudistukset vaikuttaisivat toteutuessaan yleissitovuuteen. Se, että järjestäytymättömiin yrityksiin tulee sopimisen oikeuksia, voi Elorannan mukaan tuottaa työehtoihin ratkaisuja, jotka eivät välttämättä olisi järjestäytyneessä kentässä mahdollisia. Järjestäytymättömissä yrityksissä palkansaajien neuvotteluasema on heikompi kuin järjestäytyneissä, vaikka sopimista tehtäisiinkin tessien puitteissa.

Elorannan mukaan uudistusten seurauksena esiin nousee myös kysymys, mikä intressi työnantajilla on jatkossa järjestäytyä.

– Sitä kauttahan tämä varmasti tulee vaikuttamaan yleissitovuuteenkin.

Eloranta viittaa siihen, että järjestäytyminen kyseenalaistuu, jos järjestäytymättä saa paremmat oikeudet. Voi kysyä, kuka tämän jälkeen valtakunnallisia tessejä enää tekee.

– Tässähän pyritään varsin laajaan hajauttamiseen, vaikka päältäpäin näyttää siltä, että eihän tässä nyt juuri mitään tehdä. Mutta kyllähän pitkän aikavälin vaikutukset ovat varmasti aika suuria, jos tämä nyt tällaisena tästä eteenpäin menee.

ELORANTA toteaa, ettei järjestäytymättömissä yrityksissä voida jatkossakaan sopia palkoista alle työehtosopimusten.

– Mutta jos on vaikka mahdollista sopia siitä, että palkankorotuksia ei tehdä, voi hyvinkin olla, että niitä ei sitten tehdä paikallisesti sopien.

Huolta työntekijöille tuottaa myös se, syntyykö tasaveroinen neuvotteluasema, jos liittoa ja osaavaa luottamusmiestä ei ole sopimassa.

– Kyllä se aika kova paikka on sitten jollekin yksittäiselle luottamusvaltuutetulle ryhtyä siellä niin sanotusti hankaamisiin.

Helsingin Sanomien mukaan paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö, eli niin kutsuttu ”luottamusmieslukko” poistetaan. Luottamusvaltuutetun ja muun määräajaksi valitun henkilöstön edustajan suoja säädetään lailla samalle tasolle kuin se tällä hetkellä on laissa säädetty luottamusmiehelle.

ILTALEHDEN mukaan jatkossa laillisia työtaisteluita olisivat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteissa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.

Uusi hallitus nostaisi laittomista lakoista tuomittavia sakkoja. Sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi katsoman lakon jatkamisesta säädetään tuomittavaksi työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaan lakkoon osallistumisesta.

Lisäksi hallitus aikoo rajoittaa poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmauksiin.

Eloranta muistuttaa, että jo aiemmin on kyselty, mikä olisi sellainen elin, joka pystyisi arvioimaan puolueettomasti, mikä lakko on suhteeton ja mikä ei.

– Kyllähän siitä vaikeata tulee, mutta tietysti kun tämä hallitus on puolensa valinnut, se ei varmaan välitä siitä, vaikka lakko olisi hieman vino ja suhteeton palkansaajien näkökulmasta, Eloranta sanoo.

Käytännössä seuraus voisikin olla Elorannan sanoin lakkojen suhteeton rajoittaminen.

Se, että työtaisteluiden kohtuullisuutta arvioitaisiin suhteissa tavoitteisiin, voisi toimia myös pelotevaikutuksena työntekijöille eli käytännössä koko tukilakkoilu voisi estyä.

– Tämä on tietysti se efekti, jota tässä pitää jatkovalmistelussa pohtia. Jos lakkoiluun vielä liittyvät tietyt henkilöihin menevät sanktiot, kyllähän tästä varsin “mielenkiintoisen” näköinen kokonaisuus tulee eli työntekijöiden kyllä toivotaan olevan nöyriä ja kuuliaisia, Eloranta puhisee.

ELORANNAN mielestä ensitiedot hallitusohjelmasta henkivät sitä, että “elinkeinoelämä ja yrittäjäjärjestöt ovat joulupukin listansa Säätytalolle toimittaneet”.

– Kyllä se pukki melkein kaiken sieltä toi. Omia taustaryhmiänsä tietysti ovat siellä niin sanotusti erityisen herkällä korvalla kuunnelleet. Kai tämä on sitten se oikeistokonservatiivinen koalitio, joka tällaisen Suomen työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan paradigman muutoksen nyt sitten haluaa ja ehkä myös kykenee tekemään. Nyt sitten todistamme sitä historiallista muutosta.

Perussuomalaisten hän uskoo pystyneen hallitusneuvotteluissa torppaamaan joitakin asioita, esimerkiksi verovähennysoikeuden säilymisen ay-maksuille.

Muutoin Elorannan arvio perussuomalaisten onnistumisesta on karu:

– Kokonaisuutena eipä tässä kyllä duunaripuolueesta kovin paljon Säätytalolla jäljelle jäänyt.

ELORANNALTA tullaan tulevina päivinä ja tämän vuoden kuluessa kysymään vielä monta kertaa, millaisiin toimiin ay-liike ryhtyy, kun sitä yritetään panna nielemään uuden hallituksen karvaita lääkkeitä.

Eloranta muistuttaa, että ensin pitää saada kaikki hallitusohjelmatekstit ja tehdä rauhassa analyysia.

– Kun siellä kuitenkin on myös laitettu asioille kolmikantaiset valmistelut, niihin tietysti mennään ja neuvottelemalla pyritään tästä jotakin tasapainoisempaa saamaan.

– Minä ainakin toivon, että vaikka kirjaukset ovat kovia, hallitus kuitenkin myös miettisi, mikä arvo on yhteiskuntarauhan vaalimisella ja sillä, että vastakkainasettelua yhteiskunnassa ei lisätä, vaan pikemminkin pyritään lieventämään. Meillä on maailma täynnä murheita, joihin pitää vastata. Silloin yleensä oman yhteiskunnan eheyden ja koheesion varaan ja päälle on haluttu rakentaa paljon. Jos tämä nyt tällaisena menee eteenpäin ja menee myös toteutukseen, valitettavasti suunta on toinen.