Määttänen arvosteli Työeläkepäivässä keskiviikkona kovin sanoin työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa eläkeuudistusta, josta Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee parhaillaan lakiesitystä.

Määttäsen näkemyksistä uutisoivat eilen muun muassa Helsingin Sanomat ja Yle.

Professori Määttänen kutsui eläkeuudistusta täysin riittämättömäksi ja katsoi, että se pitäisi saman tien neuvotella uusiksi. Eläkejärjestelmään jäi hänen mukaansa liian suuria riskejä, joiden toteutumiseen ei uudistuksessa lainkaan varauduttu.

– Eläkejärjestelmän näkökulmasta tällaista tarvetta ei ole. Uudistus vahvistaa merkittävästi eläkejärjestelmää ja julkista taloutta. Pääministeri ja hallitus asettivat meille tavoitteen, että julkista taloutta pitää vahvistaa yhdellä miljardilla. Nyt saatiin lopputulos, joka vahvistaa kahdella miljardilla, Eloranta toteaa Demokraatille.

Määttänen nosti kritiikissään esiin vaihtoehdon, jossa eläkevarat eivät tuotakaan toivotusti vaikka sijoitusriskejä uudistuksessa kasvatettiin. Hän kysyi nostetaanko tällaisessa tilanteessa eläkemaksuja vai leikataanko eläkkeitä. Uudistuksessa ei hänen mukaansa tähän vastata.

Eloranta on eri mieltä.

– Sillä tavalla vastataan, että työmarkkinajärjestöt ovat valmiit palaamaan pöytään, jos asiat sitä vaativat. On aina ollut näin. Uudistuksia on tehty noin kymmenen vuoden välein. Tilannetta on tarkasteltu ja ratkaisut on löydetty.

– On järkevää, että tehdään uudistuksia pala kerrallaan ja katsotaan miten asiat vaikuttavat eikä lietsota ihmisille epävarmuutta, että eläkejärjestelmässä pitäisi jälleen kerran tehdä jotakin äkkinäisiä liikkeitä koskevat ne sitten etuuksia tai maksuja.

Elorannan mukaan eläkejärjestelmässä tavoitellaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta.

– Kaikkiin maailman ongelmiin ei juuri tänä päivänä ole missään järjestelmässä vastausta mutta sen takia järjestelmän omistajat, eli tässä tapauksessa työmarkkinajärjestöt ovat valmiit tarvittaessa asioita tarkastelemaan.

MÄÄTTÄNEN arvosteli eläkejärjestelmää myös tehottomista tulonsiirroista ja mainitsi tässä yhteydessä leskeneläkkeen, eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja suoritetusta korkeakoulututkinnosta.

Elorannan mukaan leskeneläkettä on juuri uudistettu ja etuuteen tehtiin aika suuria leikkauksia.

– Siinä mielessä hänenkin (Määttäsen) huoliin on vastattu. Työttömyysturvaa on aika paljon heikennetty. Myös ansiosidonnaista on vaikkapa näiden ikäsidonnaisten pehmennysten osalta heikennetty merkittävästi, ansiosidonnaiselle pääsyä on vaikeutettu, niin se näkyy myös siinä paljonko ansiosidonnaiselta maksetaan eläkettä. Kysehän on siitä, että ihmisten pitää tulla toimeen myös vanhuuseläkkeellä. Mitä tulee tutkinnoista kertyvään eläkekarttumaan, niin siinä on kannustinvaikutus, että myös korkeakoulututkintoa kannattaa tässä maassa siitäkin näkökulmasta tavoitella.

– Jos katsoo kylmän kliinisesti, niin siellä on ehkä tällaisia väkäsiä, jotka olisi hyvä professorin mielestä ottaa pois mutta ihmisten toimeentulon ja järjestelmän kannustavuuden kannalta ne ovat kohtalaisen perusteltuja.

ELORANTA huomauttaa, että eläkejärjestelmä on paljon paremmassa kunnossa kuin Suomen julkinen talous. Määttäsen hän arvioi pitävän järjestelmää liian kalliina ja suurena Suomeen.

– Vaatimukset vaikkapa eläke-etuuksien karsimisesta kumpuavat enemmän julkisen talouden ongelmista, ei eläkejärjestelmän ongelmista.

– Tässä on ehkä se ero, että me täällä työmarkkinajärjestöissä ajattelemme, että järjestelmä ei ole julkisen talouden osa toisin kuin vaikkapa valtiovarainministeriössä ajatellaan tai professori Määttänen ajattelee. Tämä lähtökohtainen ero johtaa vähän toisen näköisiin johtopäätöksiin siitä, että mitä pitää tehdä ja miksi.