Hän totesi muun muassa, että työnantaja ei jätä koronakriisiä hyväksikäyttämättä ja että työntekijäpuolella on pohdittu sitäkin, kuinka sitoutunut EK on enää perinteiseen suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaankaan.

EK:n takinkääntö muun muassa ryhtyä tukemaan yleistä ansiosidonnaista turvaa närästää. Tosiasiassa kyseeseen tulisivat samalla työttömyysturvan heikennykset.

Elorantaa nyppii myös se, että työmarkkinajärjestöt sopivat keväällä lomautusjärjestelmän ja työttömyysturvan sekä työeläkemaksujen väliaikaisista muutoksista tämän vuoden loppuun. Näiden toimien taloudellinen arvo on työnantajille noin 2 miljardia euroa.

– Jos elinkeinoelämä todellakin ajattelee, että Suomi on Pohjois-Korea, niin silloin voi olla pikkaisen matkaa, että pääsemme samalle kartalle, Eloranta heitti taasen siinä yhteydessä, kun media kysyi häneltä kantoja Keskon pääjohtaja Mikko Helanderin edesottamuksiin.

– Sosialismi on viety Suomessa pidemmälle kuin missään muualla maailmassa Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta, Karjalainen on raportoinut Helanderin todenneen hiljattain.

Helander, joka on myös EK:n hallituksen varapuheenjohtaja, on myöhemmin luonnehtinut Pohjois-Korea-vertauksen olleen epäonnistunut kevennys.

Demokraatin haastattelussa seminaarin jälkeen Eloranta sanoo, että työnantajapuolen ja opposition pyrkimys on horjuttaa hallituksen sisäistä yhtenäisyyttä.

– EK on tällä hetkellä johtava oppositio. Sitähän kokoomus ei pysty tekemään, mutta EK pystyy selkeästi horjuttamaan hallitusta ja toimimaan oppositiona.

Näin on Elorannan mukaan esimerkiksi koronanhoidossa, jossa EK on ottanut aktiivisen hallitusta kritisoivan roolin tai talous- tai työmarkkinapolitiikassa, jossa EK on Elorannan sanoin hallituksen ykkösvastustaja.

Seminaarissa yksi Elorannan pääviestejä oli se, että Suomen kilpailukykyä hahmottaviin ennusteisiin liittyy suuria epävarmuuksia. Niinpä nykytiedoilla puheet palkankorotusten perumisesta tai työehtojen avaamisesta eivät tule kyseeseen.

Tällaista keskustelua on käynnistelty Teknologiateollisuudesta ja Eloranta otaksuu sen leviävän sieltä työnantajapuolelle muutoinkin.

Maamme teollisuuden tilanteen tulevaisuuden näkymä on Elorannan mukaan vaikeasti hahmotettavissa.

– Eihän tässä nyt kannata ihan hirveästi ruveta ennustelemaan suuntaan eikä toiseen. Tulee huolestuttavia uutisia, ajankohtaisesti tulee vähän pudotusta tilausmäärissä, mutta sitten toisaalta maailmalta myöskin kuuluu, että siellä ovat isotkin taloudet toipumassa, hän sanoo.

– Totta kai voi mennä huonosti, mutta voi myös mennä vähän vähemmän huonosti. Ei tässä kannata sillä tavalla ajatella, että ilman muuta tulee todella vaikea ja hankala talvi eteen. Tästä voidaan ihan kohtuudella selvitä, hän jatkaa.

EK on muuttanut sääntönsä eikä tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Sopimukset työmarkkinakentällä alkavat päättyä ensi vuoden syksyllä. Jossitellaan hiukan. Jos sääntöjä ei olisi muutettu, mitä nyt tapahtuisi?

– Jos tilanne olisi vakava ja oltaisiin vanhassa maailmassa, varmaan tammikuun aikana ruvettaisiin katsomaan, tehdäänkö jokin kokoava ratkaisu, joka sitten seuraisi nykyistä työehtosopimuskierrosta. Silloin katsottaisiin työehtosopimusasioita, palkankorotuksia, varmaan myös työllisyystoimia ja ehkä myös muita asioita, joita voitaisiin siinä käydä lävitse. Nyt valitettavasti sellaiseen ei mahdollisuutta ole, Eloranta sanoo.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on sanonut Ylelle, että harva yritys pystyy ensi vuonna kahden prosentin palkankorotuksiin. Aiemmin hän väläytteli jopa nykyisten tessien avaamista. Nyt hän vetoaa yritysten neuvottelijoihin, jotta korotusprosentti voisi olla alle kahden.

– Totta kai työnantajapuoli haluaa myös tätä tarinaa pitää yllä, Eloranta kuittaa Helteen puheet.

Hän muistuttaa, että eri toimialat ja yritykset ovat koronan vuoksi kovin erilaisissa tilanteissa.

Elorannan mukaan on myös ennenaikaista puhua palkankorotusten tasosta, koska ne tulevat vasta ensi vuoden puolella ja taloustilanteen kehitys on koko ajan elossa.

– Tietysti, niin kuin sanottu, työnantajapuoli haluaa tämäntyyppisiä puheenvuoroja käyttää. Sopimuskierros oli myös aika kivulias ja siitä jäi ehkä vähän hampaankoloon. Ehkä tämä on vähän siitä turhaumaa, jota siellä puretaan.

Teoriassakaan paikallinen sopiminen alle sovitun kahden prosentin ei olisi Elorannan tiedon mukaan mahdollista kuin lähinnä teknologian sopimuksessa.

– Jokaista sopimusta en tunne, mutta sellaista mallia kuin teknon palkanmuodostuksessa on, ei kyllä muilla aloilla ole.

Eloranta pitääkin selviönä, että sovitut korotukset tulevat palkansaajille tavalla tai toisella.

Jos tilanne äityisi oikein pahaksi, mihinkään keskusjärjestöjen kehotuksiin puuttua korotuksiin ei Eloranta myöskään usko.

– Jokaisessa sopimuksessa on hyvin erilaiset palkankorotusmallit ja -rakenteet. Jossain se on heti kaikki yleiskorotuksena, jossain toinen pää on se, että kaikki on sovittavissa paikallisesti. Sitten on siitä välistä monenlaista paikallisesti sovittavaa ja kohdennettavaa erää. Siinä ei niin sanotusti kehotukset auta.

– Kyllä silloin pitäisi tietysti käydä neuvottelupöytään niiden, jotka ovat tessejä solmineet ja sitten katsoa tilanteet, onko syytä tarkastella sitä, mitä on jo aikaisemmin sovittu. Siihen eivät keskusjärjestöjen muskelit riitä, vaan ne ovat kahden- tai useamman liiton välisiä sopimuksia, jotka pitää uudelleen neuvotella.

Eloranta ei näe sellaista näkymää tai vaihtoehtoa, joissa sopimuksia lähdettäisiin avaamaan.

– Se olisi kyllä aika poikkeuksellisen tilanne. Näkymät ovat epävarmoja. Jos kuitenkin ensi vuoden puolella alkaa myös toipuminen mennä eteenpäin, silloin tietysti ei ehkä myös sellaista aivan polttavaa tarvetta ole. Sitten seuraava kierros on jo tulossa ja silloin voidaan tietysti sopia siihen tilanteeseen sopivampia ratkaisuja.

SAK esitti työttömyysturvaseminaarissaan monia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poisto ei tällä listalla ole, mikä ei ole yllätys.

– Ikääntyneiden toimeentulosta on huolehdittava tavalla tai toisella. Tällä hetkellä se tapa on työttömyysturvan lisäpäivät, Eloranta painottaa Demokraatille.

– Lisäpäiviin on todennäköisesti tulossa muutoksia tulevaisuudessa. Lähtevätkö ne kokonaan vai asteittain ja milloin on se, mitä tässä tullaan käymään läpi. Sellainen malli, että vaan tehdään etuleikkaukset ja sitten ei muuta, ei meille käy, Eloranta kuitenkin jatkaa.

Kyse lisäpäivistä puhuttaessa on käytännössä siitä, pystytäänkö mahdollisiin muutoksiin rakentamaan uskottava ikääntyneiden työkykyä, työhyvinvointia ja työllisyyttä tukeva ja ylläpitävä paketti.

– Heidän osaltaan, jotka kuitenkin työttömiksi joutuvat, on turvattava toimeentulon säilyminen. Silloin tullaan esimerkiksi siihen, miten voi uusintaa työssäoloehtonsa ja säilyttää päivärahat, Eloranta sanoo.

Hänellä ei ole korkeaa kuvaa ikääntyvien työntekijöiden tämän hetken tilanteesta, minkä hän ilmaisee ironisesti:

– Jos yli 55-vuotiaalle TE-hallinto soittaa, se on niin sanotusti virhe. Tämä kuvaa sitä, millaisessa asemassa he ovat olleet sekä työnantajien suhteen että myös TE-hallinnon suhteen. Tämän pitää muuttua, Eloranta jyrähtää.

Eloranta uskoo, että neuvottelut työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken eläkeputkenkin suhteen käynnistyvät jälleen jossain vaiheessa, mutta ainakaan syyskuun budjettiriiheen mitään esitystä ei ole tulossa.

– Tällä hetkellä työttömyysturva ja lisäpäivät ovat tosi isossa roolissa meidän porukallamme. Työttömyyttä on paljon ja nähdään isoja irtisanomisia, joista tiedämme, että lisäpäiväläisiä tulee. Jos me nyt tässä sopisimme, että lisäpäivät nyt lähtevät, sen hyväksyttävyys on todella matalalla tasolla meidän porukassamme ja reaktio siihen voisi olla aika kova. Nyt ei ole oikea aika tehdä sitä päätöstä, Eloranta sanoo.

Hän muistuttaa myös, että hallituksen sisältä valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on sanonut, että voimaantulo voisi olla vasta myöhemmin kuten vuonna 2023.

– Miksi se päätös pitää tehdä nyt, kun se ehditään kyllä ihan rauhassa tehdä myöhemminkin ja sitten kokoamaan myös muu paketti siihen rinnalle, Eloranta sanoo.

Elorannan odotusarvo on, ettei hallitukselta tule eläkeputkesta päätöstä riihestä.

– Enkä toivo tietenkään, että hallitus tekisi mitään yksipuolista päätöstä.

Eloranta pitää suotavana ja toivottavana, että työmarkkinakeskusjärjestöt pyrkisivät saamaan asiasta yhteisen kannan.

– Kyllä meillä on tietysti huolta, mikä on EK:n tahtotila tässä kysymyksessä. Jos siellä ei ole tahtoa yhtään liikkua, silloinhan tästä ei diiliä synny ja se viime kädessä sitten jää hallituksen syliin.

Tällä hetkellä neuvottelupöytää, jossa eläkeputki olisi käsittelyssä, ei ole.

– EK:n kannat sekä paikalliseen sopimiseen että yleiseen työttömyysturvaan, jotka he kesän ja lomien jälkeen julkaisivat, eivät ole ainakaan parantaneet mahdollisuutta palata heidän kanssaan pöytään. Meillä on aika heikko luottamus heidän porukkaansa. Toivoisimme luottamusta nostavia toimia työnantajan puolelta, tällä hetkellä ne ovat olleet päinvastaisia.

FAKTA: Yksi työllisyysryhmä ratkoo nyt asioita

Työllisyyskeinoja hallitukselle valmisteli alun alkaen 7 eri työllisyystyöryhmää. Sittemmin kolmikantaisten ryhmien määrä supistui neljään ja nyt SAK:n johtaja Saana Siekkinen kertoo, että ryhmiä on koolla elokuusta lähtien yksi. 

Ryhmän kokoonpano on laaja. Työryhmä kokoontui eilen ensi kertaa. 

– Siellä on nyt osaamiseen, maahanmuuttoon, osatyökykyisiin, palkkatukeen ja ylipäätään koko työvoimapalveluihin liittyviä kysymyksiä käsittelyssä, Siekkinen sanoo.

Etuuskysymyksiä kuten sosiaaliturvaan liittyviä asioita ryhmässä ei tällä hetkellä käsitellä. Ne ovat sosiaali- ja terveysministeriön alla.

Siekkinen uskoo, että jatkossakin edetään yhdellä ryhmällä, mikä tuonee potkua työhön, ja budjettiriihi viitoittaa jatkovalmistelua. 

Aiemmin ryhmissä käsitellyt palkkatuki ja työnhakumalli ovat tällä hetkellä poliittisessa valmistelussa ja niistä Siekkinen uskoo tulevan ratkaisuja budjettiriihestä.

SAK:ssa eilen aloittaneessa työryhmässä istuu työvoimapoliittinen asiantuntija Alli Tiensuu.