SAK:laisten alojen luottamushenkilöistä 19 prosenttia kertoo, että kielitaidon puute on aiheuttanut työpaikalla vaaratilanteita viimeisen kahden vuoden aikana.

Kielitaidon puute haittaa asioiden hoitamista ainakin jonkin verran enemmistön (69 prosenttia vastaajista) mielestä.

Vastaajista yli neljännes (28 %) kokee, että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon puute on aiheuttanut kohtuutonta kuormitusta muille työntekijöille.

– Vaikka kielitaidon puute aiheuttaa ongelmia, vain harva työnantaja kyselymme mukaan tukee rekrytoimiensa ulkomaalaisten työntekijöiden suomen tai ruotsin kielen opiskelua työajalla (9 %) tai sen ulkopuolella (6 %), Kyntäjä sanoo tiedotteessa.

SAK vaatii, että työnantajien vastuuta ulkomaalaistaustaisten työntekijöidensä kielikoulutuksen järjestämisestä ja kustantamisesta pitää lisätä.

– Kielikoulutukseen osallistumisen tulisi olla mahdollista työajalla, jos työn luonne sen sallii, tai työajan ulkopuolella. Työnantajan tulisi tukea ja edistää työntekijöidensä kieliopintoja, koska se on lopulta kaikkien etu, Kyntäjä sanoo.

Kyntäjä muistuttaa, että kielitaidon kehittyminen edistää työllistymistä, töissä pärjäämistä sekä oman elämän hallintaa ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kielitaito myös ehkäisee syrjintää ja hyväksikäyttöä.

Luottamushenkilöistä 82 prosenttia kertoo, että suomalaiset ja ulkomaalaiset työntekijät tulevat pääasiassa hyvin toimeen keskenään. Luottamushenkilöiden havaintojen mukaan kuitenkin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden syrjintäkokemukset ovat jonkin verran lisääntyneet viime vuosina. Syrjintää esiintyy eniten yksityisellä (14 %) ja julkisella (18 %) palvelualalla.