SAK:n Lyly ei usko liittojen pääsevän neuvotteluista helpolla – ”Kannattaa nyt olla hötkyilemättä”

Kuva: Lehtikuva
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi SAK:n hallituksen päätöksistä medialle aamupäivällä.

SAK hyväksyy alustavasti neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta ja lähettää sopimuksen liittojen soveltamisneuvotteluihin, kertoi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly medialle SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen.

Lyly muistutti SAK:n edellyttävän maan hallitukselta, että se osaltaan toimii kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

SAK edellyttää pakkolakien poistoa, puolentoista miljardin euron veronkorotuksista luopumista sekä veronkevennyksien toteuttamista. Myös paikallisen sopimisen lakivalmistelussa on SAK:n mukaan edettävä jo sovitusti eli vahvistettava työehtosopimuksien merkitystä työpaikoilla sopimisessa.

– Yrityksiltä odotamme nyt vastuunkantoa investointeina ja valtiolta tukea niiden saamiseksi liikkeelle. Suomeen tarvitaan työllisyyttä ja julkisia investointeja, jotka poikivat yksityisiä investointeja. Vastuu tästä on yrityksillä ja valtiolla, Lyly sanoo.

Lopullisen hyväksyntänsä neuvottelutulokselle ja kilpailukykysopimukselle SAK antaa nähdessään sopimuksen kattavuuden ja sen, miten eri toimenpiteet ovat toteutumassa.

– Toivon, että tästä tulee kattava ratkaisu. Neuvottelut eivät minkään liiton osalta tule olemaan helppoja. Kannattaa nyt olla hötkyilemättä ja katsotaan touko-kesäkuun vaihteessa, miten ollaan menossa maaliin, Lyly sanoo.

SAK on edelleen valmis jatkamaan niin sanotun Suomen mallin valmistelua. Mallissa kansainväliselle kilpailulle alttiit alat määrittelisivät palkkatason. Lylyn mukaan SAK:lla ja EK:lla on ”pitkälti yhteinen näkemys” Suomen mallista.

– Luulen, että jos siltä pohjalta pystyisimme käymään neuvotteluja ja tekemään jatkovalmisteluja, siitä syntyisi ratkaisu, Lyly sanoi.


”80 prosenttia silti mukana”

Päätös kilpailukykysopimuksen siirtämisestä työntekijä- ja työnantajaliittojen neuvoteltavaksi syntyi SAK:n hallituksessa aamupäivällä äänin 14–5. Yksi äänesti tyhjää.

Kannan huonoa mieltä, etten saanut sellaista neuvottelutulosta aikaiseksi, että kaikki olisivat sen voineet hyväksyä.

Sopimuksen ulkopuolelle ovat ilmoittautuneet jättäytyvänsä Palvelualojen ammattiliitto PAM, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY, Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Rakennusliitto.

– Vaikka noin 40 prosenttia on sopimuksen ulkopuolella tässä lähtötilanteessa, tarkoittaa se silti, että suomalaisista palkansaajista – tai heitä edustavista liitoista – yli 80 prosenttia on lähdössä neuvottelemaan, Lyly muistutti.

Lyly kertoo olevansa huojentunut siitä, että neuvottelutulos hyväksyttiin. Häntä kuitenkin harmitti, että asiasta jouduttiin tekemään äänestyspäätös.

– Sillä tavalla kannan huonoa mieltä, etten saanut sellaista neuvottelutulosta aikaiseksi, että kaikki olisivat sen voineet hyväksyä, Lyly summasi.

Feldt-Ranta patistaa perhevapaauudistukseen – ihmettelee ministerin ”melkoista välinpitämättömyyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vaatii vauhtia perhevapaauudistukseen.

– Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista, kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon tai huomioi kaikkia perheitä tasapuolisesti. Malli ei myöskään edistä, vaan pikemminkin on jarruna, hallituksen tavoitteelle kasvattaa työllisyysastetta, Feldt-Ranta toteaa.

– Hallitus ei kuitenkaan aio tehdä perhevapaiden uudistamiseksi mitään. Asiasta vastaava ministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoi viikonlopun Helsingin Sanomissa, ettei ole edes tutustunut laajaa kannatusta saaneeseen palkansaajakeskusjärjestö SAK:n esittämään kustannusneutraaliin malliin. Melkoista välinpitämättömyyttä omalla ydinvastuualueella hallituksen ministeriltä, ihmettelee Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta toteaa, että mikäli hallitus viittaa perhevapaiden uudistamiselle huhtikuun kehysriihessä kintaalla, eikä aloita edes perhevapaamallien selvittämistä, häviää hallitukselta loppukin uskottavuus sen itse asettaman työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Demarinuoret aikoo aloittaa nimien keräämisen perhevapaiden uudistamista ajavaan kansalaisaloitteeseen, ellei hallitus ryhdy asiassa toimiin puoliväliriihessään huhtikuussa.

Demarinuorten mielestä perhevapaita on jaettava nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Heidän esittämässä 6+6+6-mallissa perhevapaat jaetaan siten, että äidille korvamerkitään kuusi kuukautta, isälle kuusi kuukautta ja kolmannen jakson käytöstä päättää perhe. Demarinuorten lisäksi esimerkiksi korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava kannattaa mallia.

Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi kullekin perheelle sopivan perhevapaiden käytön vanhempien ja perheiden itse koottaviksi. 

– SAK:n ehdottaman perhevapaamallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä mallin toteuttaminen myöskään kasvata työnantajien velvoitteita, Feldt-Ranta muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

LM: Ex-natsijohtaja Holappa vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi

Uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen entinen johtaja Esa Henrik Holappa lähtee ehdolle kuntavaaleihin Oulussa vihreiden listalta, kertoo Lännen Media. Holappa liittyi puolueeseen ennen vuodenvaihdetta viime joulukuussa.

– Olen seurannut vihreitä viimeisen vuoden ajan ja heidän kannanottojaan sekä maahanmuuttopolitiikasta, talousasioista että työttömyydestä, Holappa kertoo Lännen Medialle syistään liittyä puolueeseen.

Natsiaatteesta luopunut Holappa on puhunut julkisuudessa paljon siitä, miten hän haluaa toimia ääriajattelua vastaan.

Holappa sanoo Lännen Medialle, että vihreät, humanistiset arvot ovat lähellä hänen nykyistä maailmankuvaansa.

Rakennusliiton Suokas tiukkana yleissitovuudesta: ”Se ei Suomesta poistu ilman tappelua”

Kuva: Getty Images
Työehtosopimusten yleissitovuutta ei saa pois suomalaisesta työmarkkinakäytännöstä ilman taistelua, toteaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Riku Suokas blogikirjoituksessaan.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, Suokas kirjoittaa.

Suokas toteaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen. Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

Ilmoitus äänioikeudesta tulee nyt kirjekuoressa

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta lähiviikkoina postissa ilmoituksen äänioikeudesta kuntavaaleissa.

Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään kirjekuoressa, jonka ikkunasta näkyy sekä lähettäjän (maistraatti) että äänioikeutetun nimi ja osoite. Kuoren päällä lukee: Ilmoitus äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Ilmoituskorttiin on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo äänioikeutetun oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista. Ilmoituskortissa on lisäksi ohjeita äänestämisestä ja tietoa valtuuston tehtävistä.

Kuntavaalit toimitetaan 9. huhtikuuta 2017. Vaalipäivänä saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.

Keskustelua aiheesta

Metalliliiton toimialoilla on käytetty kiky-luovuutta – kuudennes työpaikoista ei pidentänyt työaikaa

Kuva: Kari Hulkko

Noin kuudesosa Metalliliiton toimialojen työpaikoista jätti tekemättä kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen. Työajan pidennys jätettiin tekemättä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, ilmenee Metalliliiton tekemästä selvityksestä. Kyselyn mukaan monilla työpaikoilla myös sovittiin samassa yhteydessä palkankorotuksista.

Kyselyn mukaan kuitenkin 77 prosenttia työpaikoista pidensi työaikaa 24 tunnilla. Asiasta sovittiin melkein poikkeuksetta työpaikoilla paikallisesti.
Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin niin sanottuja pekkaspäiviä.

Metalliliitto tutki Kikyn soveltamista metallialojen työpaikoilla. Lopuissa työpaikoista (8%) pitäydyttiin perälaudassa.

Kuudesosassa työpaikoista työaikaa ei pidennetty lainkaan ja tämän lisäksi osassa työpaikoista (7%) sovittiin vähäisemmästä työajan pidennyksestä. Yleisin pidennysaika tällöin oli 16 tuntia.

Kyselystä selviää, että paikallinen sopiminen on yleinen ja vakiintunut käytäntö Metallin työpaikoilla. Yleisimmin sovitaan paikallisesti erilaisista työaikaan ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvistä asioista.

Kikyn kohdalla on käytetty erityistä luovuutta, kun ratkaisuja on haettu tietynlaisessa pakkotilanteessa, sanovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja kyselytutkimuksen tehnyt tutkija Jukka Saviluoto Metalliliiton tutkimusyksiköstä.

Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin ns. pekkaspäiviä.

Metalliliiton kilpailukykysopimusta koskeva kysely lähetettiin tammikuussa 1 111 pääluottamusmiehelle. Kyselyn vastausprosentti oli 67,8. Kyselyyn vastanneiden pääluottamusmiesten työpaikoilla (noin 753) työskentelee kaikkiaan 64 prosenttia metallialojen työntekijöistä.