SAK:n teettämän haastattelutukimuksen mukaan uusi teknologia otetaan työpaikoilla käyttöön usein hätiköidysti ja järjestelmät ovat keskeneräisiä. Esimerkiksi kotihoitajat saivat työnantajalta halvat kännykät, joiden kautta tehtävien hoito on hidasta ja hankalaa.

– Työntekijät ovat tyypillisesti koekaniineja, joille tuodaan koneet, laitteet ja puolivalmiit ohjelmat testattaviksi, monesti ilman tarpeellista koulutusta tai perehdytystä. Tästä seuraa sekä osaamiseen että tekniikan toimimattomuuteen liittyviä ongelmia, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa.

SAK:n aikasemmin keväällä julkaisemassa luottamushenkilöpaneelissa vain 28 prosenttia vastaajista kertoi uuden teknologian parantaneen työpaikan tuottavuutta. Antila pitää osuutta hämmästyttävän pienenä.

Antila esittääkin Suomeen uutta työelämän kehittämisohjelmaa, joka tukee työpaikkoja digitaalisuuden hyödyntämisessä ja käyttöönotossa.

Teemahaastattelujen perusteella sosiaalisuus ja kasvokkain kommunikointi ovat vähentyneet keskusliiton alaisilla työpaikoilla. Postinkäsittelijä työskentelee yksin koneen melussa ja monitoimimetsäkoneen kuljettaja näkee kollegoitaan kerran vuodessa. Matkatoimistovirkailija kokee, että työstä on kadonnut suola, vuorovaikutus asiakkaiden kanssa.

Kenenkään haastateltavan vastauksista ei käynyt ilmi, että teknologia olisi järkeistänyt ihmisten välistä kommunikointia ja jättänyt todelliselle vuorovaikutukselle enemmän aikaa.

– Viestintäteknologia on lisännyt viestien lukumäärää, mutta vähentänyt ihmisten välistä henkilökohtaista kanssakäymistä. Tavoitettavissa oleminen, paine vastata viesteihin nopeasti ja viestien väärinymmärtäminen ovat osalla työväestöä paineistaneet työtä, Antila huomauttaa.

Huoli työpaikan säilymisestä ei teemahaastatteluissa ilmene yksilötasolla, vaikka automatisoinnin ja tehostamisen yleisesti pelätään vähentävän työpaikkoja. Esimerkiksi autoliikkeen huoltoteknikko kertoo, että uusi tekniikka vähentää mekaanisia huoltotöitä, mutta lisää sähkötyötä ja ohjelmointia.

Viimeksi tänään on uutisoitu, kuinka Tampereella on otettu käyttöön ohjelmistorobotti, jonka on antanut koulusihteereille vetoapua koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan hakemusten käsittelyssä.

– Osa työtehtävistä poistuu, mutta ei välttämättä koko työ. Jos kyseessä ovat raskaat tai vaaralliset työtehtävät, tämä voi olla myös hyvä asia, Antila arvioi.

Myös SAK:n aikaisemmin julkistamat tutkimukset viittaavaat siihen, ettei teknologisilla uudistuksilla näyttäisi olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Uutta teknologiaa käyttöön ottaneiden työpaikkojen työntekijöistä 74 prosenttia kertoi työolobarometrissa, ettei heille kuuluneita työtehtäviä ole siirtynyt koneiden, automaattien, robottien tai muun teknologian tehtäväksi. Vastaava tulos saatiin luottamushenkilöpaneelin kyselyssä, jossa 72 prosenttia vastaajista arvioi, ettei uuden teknologian käyttöönotolla ole ollut työllisyysvaikutuksia.