Sukupuolten palkkaero Suomessa on nyt 15,6 prosenttia ja se on selkeästi suurempi kuin EU:n jäsenmaissa keskimäärin. STM:n tiedotteessa muistutetaan palkkatasa-arvon edistämisen olevan valtiovallalle perustuslaillinen velvollisuus.

Samapalkkaisuusohjelman ja hallituksen samapalkkaisuustoimenpiteiden 2020-2023 kokonaisarvioinnin tehnyt oikeustieteen kandidaatti Leena Kostiainen arvioi, että Suomessa käytyä samapalkkaisuuskeskustelua leimaa turhautuminen palkkaerojen hitaaseen kaventumiseen.

Hänen mukaansa kaikki työmarkkinaosapuolet näkevät näkevät tarpeen kaventaa sukupuolten palkkaeroa ja pitävät myös samapalkkaisuusohjelman jatkamista tarpeellisena. Kokonaisarvioinnissa Kostiainen esittää 11 suositusta samapalkkaisuustoimenpiteiden tehostamiseksi.

– Mutta kuten selvityshenkilö esittää, ohjelman sisältöä ja rakennetta on kehitettävä muuttuneen työmarkkinatilanteen pohjalta. Sisältö ja rakenne on neuvoteltava vastaamaan nykyistä työmarkkinajärjestelmää, jossa palkoista ei enää neuvotella työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken. Kun palkat sovitaan liittotasolla, myös samapalkkaohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen on kytkettävä liittotaso kiinteästi mukaan, Sahlberg sanoo.

Kostiainen avaa STM:n tiedotteessa, mitä tupo-ympäristössä 16 vuotta sitten käynnistetyt samapalkkaisuusohjelmat käytännössä mahdollistivat verrattuna nykyiseen.

– Tulopoliittisissa ratkaisuissa oli mahdollisuus kohdistaa erityiskorotuksia kuten naispalkkaeriä ja matalapalkkaeriä naisvaltaisille ja matalapalkkaisille aloille. Nyt palkankorotukset määritellään liittokohtaisissa ja yrityskohtaisissa neuvotteluissa, hän sanoo.

STTK toivoo, että ohjelmakauteen otettavat toimenpiteet ovat jatkossa nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia. Se on Sahlbergin mukaan tarpeen, jotta palkkatasa-arvo ja samapalkkaisuus toteutuisivat nykyistä nopeammin.

SUKUPUOLTEN välisten palkkaerojen taustalla on useita eri syitä STTK muistuttaa. Näin ollen myös palkkaeron poistaminen vaatii järjestön mukaan useita samanaikaisia toimenpiteitä eri osapuolilta.

– Esimerkiksi perhevapaauudistuksen huomioiminen työehtosopimusjärjestelmässä on käytännössä edennyt hitaasti, vaikka STTK:n jäsenliitot ovat pyrkineet neuvottelupöydissä asiaa aktiivisesti edistämään. Perhevapaiden käyttöä ja palkanmaksuvelvoitteita vapaiden ajalta on jatkossa kehitettävä vastaamaan paremmin uutta perhevapaajärjestelmää, Katariina Sahlberg sanoo tiedotteessa.

STTK:laisen ammattiliitto Jytyn edunvalvontajohtajana hiljattain aloittanut entinen tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara pitää työehtosopimuksia ja niiden palkkaratkaisuja keskeisenä tekijänä samapalkkaisuuden ja palkkatasa-arvon edistämisessä.

Naisten keskiansio on noin 84 prosenttia miesten keskiansiosta. Jyty huomauttaa tiedotteessa, että julkisen sektorin, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden palkkauksella on suuri merkitys palkkatasa-arvoon, koska naisten osuus julkisilla aloilla on noin 80 prosenttia.

– Kysymys on ennen kaikkea naisvaltaisten alojen palkkauksellisesta aliarvostuksesta, joka koskettaa erityisesti kunta-alaa ja uusia hyvinvointialueita, mutta myös esimerkiksi yksityisiä palvelualoja, Maarianvaara sanoo tiedotteessa.

– Merkittävä työkalu samapalkkaisuuden edistämisessä on palkka- ja sopimuspolitiikka, jonka avulla on ratkaistava naisvaltaisten alojen palkkauksellinen aliarvostus – käytännössä naisvaltaisten alojen suuremmilla palkankorotuksilla, Maarianvaara jatkaa.

VIIME VUODEN sopimusneuvotteluissa linjattiin, että kunta-alan ja uusien hyvinvointialueiden henkilöstön palkankorotukset ovat kustannusvaikutuksiltaan vuosina 2023 ja 2024 vähintään vientialojen suuruiset. Lisäksi sovittiin vuosien 2023-2027 palkkarakenneohjelmasta, joka nostaa palkkoja keskimäärin 5,1 % vientialoja enemmän.

– Kunta-alalle ja hyvinvointialoille sovitut vientialoja suuremmat palkankorotukset ovat välttämättömiä samapalkkaisuuden saavuttamiseksi, Maarianvaara sanoo tiedotteessa.

Maarianvaaran mukaan myös hyvinvointialueilla tehtävällä palkkojen harmonisoinnilla on merkitystä.

– Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samaa palkkaa hyvinvointialueilla. Palkkaharmonisointi on myös tärkeä tekijä palkkatasa-arvon edistämiseksi, hän sanoo.

HALLITUKSELLE Jyty antaa kiitosta perhevapaauudistuksesta, joka antaa hyvät lähtökohdat tasavertaiselle hoivavastuulle ja työelämän tasa-arvon edistämiselle, kunhan uudistus huomioidaan myös työ- ja virkaehtosopimuksissa ja työpaikkatason käytännöissä.

Pyyhkeitä hallitus saa ammattiliitolta siitä, ettei se saanut vietyä maaliin palkka-avoimuuden lisäämistä ja raskaussyrjintäsuojan vahvistamista, joita erityisesti työnantajapuoli vastusti voimakkaasti.

Jyty muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on myös jokaisella työpaikalla.

– Vähintään 30 hengen työpaikoilla on tehtävä tasa-arvosuunnitelma, jossa päätetään toimenpiteistä, joilla tasa-arvotilannetta voidaan konkreettisesti kehittää. Tasa-arvosuunnitelman osana on tehtävä myös palkkakartoitus, jotta voidaan puuttua mahdollisiin sukupuoleen liittyviin palkkaeroihin.