Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Sanna Marin Demokraatin erikoishaastattelussa: Näin pääministeri summaa hallitustilannetta – ottaa kantaa myös Venäjään, aluevaaleihin sekä presidenttipeliin

Mikko Huotari

Pääministeri Sanna Marinin piti juosta viime vuonna Cooperin testissä 3 000 metriä, mutta juoksuharrastus jäi taka-alalle. Aikaa vie kansakunnan luotsaaminen mahdollisimman vähin vaurioin yli pahentuneen koronakriisin. Kaiken keskellä hallitusvastuussa oleva SDP tavoittelee aluevaalivoittoa. Tulevaa kevättä Marin summaa muutoinkin ”haasteiden voittamisen ajaksi”.

Simo Alastalo ja Johannes Ijäs

Korona on vaatinut valtavasti työtä Marinin hallitukselta. Kun pääministeriä pyytää tässä vaiheessa hallituskautta arvioimaan, mistä istuva hallitus tulevaisuudessa muistetaan, hän ei emmi vastaustaan.

– Halusimme tai emme, se on koronakriisi ja sen hoitaminen, Marin sanoo Demokraatin erikoishaastattelussa.

Tätä seuraa Marinin suusta tuttu ja usein kuultu muistutus siitä, että kriisistä ei ole vielä päästy yli.

– Meillä on vielä koitoksia edessä. Niistä jokaisessa pitää pyrkiä tekemään parhaansa, jotta kansakuntana selviäisimme tästä mahdollisimman vähin vaurioin, hän sanoo ja samalla myöntää, että vaurioitakin syntyy.

Marin toivoo, että hallitus muistettaisiin myös monista uudistuksista, joita on kriisistä huolimatta tehty.

Hän pitää oppivelvollisuuden laajennusta erittäin merkittävänä päätöksenä. Se vaikuttaa nyky- ja tulevien nuorten elämään monilla tavoin.

Myös varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen, ryhmäkokojen pienentäminen sekä muu koulutukseen satsaaminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselta asteelta korkea-asteelle ovat Marinin mielestä merkittäviä tulevaisuustekoja.

Myös sote-uudistus on saatu vihdoin ja viimein maaliin. Marin nostaa esiin myös vanhuspalveluiden parantamisen, kuten hoitajamitoituksen säätämisen ja vanhuspalvelulain uudistamisen.

– Toivottavasti nämäkin näkyvät ihmisten palveluiden parantumisena tulevaisuudessa.

Pienimpiä eläkkeitä on korotettu ja sosiaaliturvaa parannettu.

– Monella tavalla on pyritty tekemään toimia, jotka lisäävät yhteiskunnassa tasa-arvoa.

Marin lisää isojen saavutusten listalle myös perhevapaauudistuksen.

– Tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon rakenteellisia uudistuksia yhteiskunnassa ja sen lisäksi vielä hoitanut talous- ja työllisyystilannetta sekä koronakriisiä hyvin. Me olemme nyt itse asiassa paremmassa tilanteessa talouden ja työllisyyden näkökulmasta kuin hallituksen aloittaessa työnsä, vaikka olemmekin kohdanneet historiallisen kriisin.

SDP:llä on tietenkin tavoitteena voittaa vaalit.

HALLITUKSELLA ON myös isoja karikkoja kierrettävänään.

– Haasteita on paljon, Marin sanoo.

– Niitä on aina hallituksessa paljon, hän huomauttaa perään.

Ensi kevät on pääministerin sanoin ”monien neuvottelujen ja haasteiden voittamisen aikaa”.

Kevättä hän erittelee kuukausikohtaisesti. Siihen kuuluvat helmikuiset työllisyysneuvottelut. Julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla vahvistavat toimet on puserrettava tuolloin ulos.

Maaliskuussa hallitus arvioi ilmastopäätöstensä riittävyyttä. Tämän jälkeen maalis-huhtikuussa on edessä kehysriihineuvottelut, joissa on kyettävä kompromisseihin hallituskumppanien kanssa.

– Haasteita on paljon, mutta haasteet ja ongelmat on tehty ratkaistavaksi.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että keskusta on omilla puheillaan ainakin paperilla maalannut itsensä vaikeaan nurkkaan. Pahentunut koronatilanne vaatii jälleen uusia menoja. Osaa niistä saatetaan joutua katsomaan kehysten ulkopuolelta.

Keskusta on saarnannut muille kehyksistä kiinnipitämisestä. Ja samalla uhkaillut hallituksesta lähdöllä, jos kehyksissä ei pysytä. Muut puolueet ovat koko ajan painottaneet, että ne pitävät sovituista asioista kiinni. Tästä huolimatta keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on viestinyt tyytymättömyyttään siihen, mitä on hallituskumppaniensa suunnasta kuullut.

Marin painottaa, että koronakriisin hoitoon liittyvät välittömät toimet ja kustannukset on aiemminkin hoidettu kehysten ulkopuolisina menoina.

– Ne ovat mittaluokaltaan niin isoja, etteivät ne mahdu kehyksiin. Olemme joutuneet turvautumaan poikkeuksellisiin toimiin kriisin takia. Tähän pitää olla valmiutta myös tulevana keväänä, koska kriisi ei ole ohi ja edelleen on jouduttu ottamaan rajoitustoimia käyttöön.

Mitä tulee muutoin valtiontalouteen, aiemmin sovitusta pidetään Marinin mukaan kiinni. Hallituksella on kevään kehysriihessä edessään 370 miljoonan euron sopeutustoimet pysyvistä menoista. Hallinnonaloittain on jo sovittu, mistä rahat otetaan.

– Käytännön päätökset tehdään tulevassa kehysriihessä.

Marinin mukaan kokonaistaloudessa pitää katsoa isoa kuvaa. Kyse on siitä, miten varmistetaan kestävä kasvu ja vahvistetaan työllisyyttä.

– Nämä ovat ainoat tavat taittaa julkista velkaantumista ja kääntää se laskuun. Tämä on myös ainoa tapa pitää huolta valtiontaloudesta ja julkisesta taloudesta kokonaisuudessaan. Kasvu ja työllisyys. Niihin pitää panostaa, Marin summaa.

TÄSSÄ KUUSSA hallitus- ja oppositiopuolueiden kalenterissa on historialliseen sote-uudistukseen liittyvät aluevaalit. Varsinainen vaalipäivä on 23.1.

Aluevaalit ovat jo toiset vaalit koronaepidemian aikana.

– SDP:llä on tietenkin tavoitteena voittaa vaalit. Pyrimme tekemään aktiivista kampanjatyötä siitä huolimatta, että olemme edelleen keskellä pandemiaa. Tämä tietenkin vaikuttaa tapahtumien ja tilaisuuksien luonteeseen.

Kampanjan keskeiseksi kärjeksi Marin nostaa paitsi toimivat peruspalvelut myös palveluista vastaavan sote-henkilöstön työolojen parantamisen.

– Meille on tärkeää se, että henkilöstö voi hyvin ja ihmiset pystyvät tekemään työtään sydämellä ja sillä osaamisella mikä heillä on. Niin, että heidän työolosuhteensa ovat myös kunnossa.

Miten tätä käytännössä voidaan kohentaa nykyisestä?

– Monellakin tavalla. Työmarkkinajärjestöt osaltaan vastaavat palkkauksesta ja työehdoista, mutta esimerkiksi työnjohdolliset kysymykset ovat aivan keskeinen tekijä henkilöstön hyvinvoinnille. Meidän pitää kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla työtä organisoidaan, johdetaan ja järjestetään niin, että ihmiset voivat keskittyä omaan työhönsä mahdollisimman täysipainoisesti.

Marin perustelee sote-uudistuksen tarvetta muun muassa suomalaisten hyvinvointierojen kasvulla. Erot ihmisten sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa heijastuvat monin tavoin heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä.

– Näemme monellakin tilastollisella mittarilla sen, että ihmiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Esimerkiksi köyhemmissä olosuhteissa elävien miesten elinajanodote on lyhempi eikä heidän terveytensä ole niin hyvä kuin joillakin toisilla ryhmillä. Meidän pitää rakentaa tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa sekä kaventaa tulo- ja hyvinvointieroja, Marin sanoo.

Avainasemassa on aluevaalien ytimessä oleva palvelujärjestelmä.

– Sillä, että sosiaali- ja terveydenhuollon eri tasojen palvelut toimivat saumatta yhteen, voidaan vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei vain yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen.

KORONA-AIKA on lisännyt kansalaisten hyvinvointieroja. Marin kertoo olevansa erityisen huolissaan lasten ja nuorten oppimisen vaikeuksista ja mielenter­veyden ongelmista.

– Lapsille ja nuorille pitää saada apua oikea-aikaisesti ja helposti. Tätä kokonaisuutta täytyy ratkoa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Hallituksen sisällä on ollut eriäviä näkemyksiä hyvinvointialueiden tehtävistä. Maakuntaverokeskustelussa keskusta on pitänyt olennaisena alueiden monialaisuutta. Nyt toteutuvassa lainsäädännässä hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Marin ei halua ennakoida tarkemmin millaisiksi alueet tulevaisuudessa kehittyvät, mutta uskoo niiden kehitykseen.

– Pidän hallintotieteilijän koulutustaustaltani hyvin todennäköisenä, että tulevia hyvinvointialueita uudistetaan useaan otteeseen. Niiden tehtäviä ja rahoitusta tarkastellaan myös tulevaisuudessa. On luonnollista, että kaikki organisaatiot kehittyvät ajan mittaan.

Marinin mukaan nyt on oleellista, että alueiden toiminta käynnistyy ja ihmiset saavat palvelut helposti ja nopeasti.

– Sitten, jos ilmenee puutteita tai ongelmia, niitä pitää pystyä ratkaisemaan ja tarvittaessa korjaamaan mallia.

Nykymuodossaan perustettavat hyvinvointialueet sisältävät Marinin mukaan palveluiden kovan ytimen. Sote-palvelut ja pelastustoimi ovat julkisen talouden ja tehtäviensä näkökulmasta suurin ja keskeisin hyvinvointikokonaisuus.

– Mitä muita mahdollisia tehtäviä näille alueille tulevaisuudessa tulee, siitä vastaavat aina sen ajan päättäjät. Tätä arviointia varmasti jatkossa tehdään.

Kokoomus on vaatinut omassa aluevaalikampanjassaan sote-uudistukseen aikalisää ja arvostellut hallitusta liiasta kiireestä. Marin kertoo ymmärtävänsä valtavaan uudistukseen liittyviä epävarmuuksia ja huoliakin.

– Mutta itse kyllä totean, että jo oli aikakin saada sote-uudistus läpi. Me olemme pitkään kamppailleet sen kanssa, että valtavan kokoiset julkiset tehtävät ovat liian pienillä harteilla. Sen vuoksi kunnat ovat joutuneet luomaan ei-demokraattisissa käsissä olevaa väliportaan hallintoa kuntayhtymäpohjaisesti. Nyt me haluamme tuoda nämä palvelut suoraan demokraattiseen päätöksentekoon.

Huolta ja epävarmuutta selittää Marinin mukaan alueiden erilainen lähtötilanne. Paikoin tuleva sote-rakenne on jo otettu käyttöön, uutena elementtinä on vain vaalit. Toisaalla muutoksen valmistelu on muutoin pitkällä.

– Sitten on alueita, jotka ovat jälkijunassa. Ne eivät ole tehneet muutostyötä tai valmistautuneet muutokseen aikaisemmin. Siellä varmasti tulee osin kiire.

ALUEVAALIEN JA HALLITUKSEN kuukausikohtaisten koetusten lisäksi alkuvuodesta odotetaan lisärytinää myös työmarkkinoille, kun julkisen sektorin neuvottelut lähtevät liikkeelle. Marin ennustaa kierroksesta vaikeaa.

– Toivon mukaan neuvotteluratkaisu löydetään, ja ilman työtaistelutoimenpiteitä. On kansakunnan etu, että kyettäisiin sopimaan.

Hallituksen roolista julkisen puolen kierroksella kuullaan Marinin usein toistama kanta:

– Neuvottelut ei ole hallituksen vaan työmarkkinajärjestöjen asia.

Ennen aluevaaleja on kuitenkin ollut nähtävissä, että tilanteeseen on haluja puuttua myös poliittisesti. Marin sanoo, että hänen neuvonsa tähän on maltti, vaikka vaalit ovatkin lähellä.

– Neuvottelut ovat varmasti vaikeat ja pitää antaa myös rauhaa neuvotteluosapuolille löytää ratkaisuja.

Kun eletään politiikan maailmassa, irtiottoja ja puuttumista tilanteeseen voitaneen odottaa myös hallituspuo­lueista.

– Minun käsitykseni on se, että hallituskumppanit ymmärtävät, että tämä on työmarkkinajärjestöjen ratkaistava asia, ei hallituksen, Marin kuitenkin sanoo.

Me emme hyväksy minkäänlaista Venäjän etupiiriajattelua.

HALLITUS ON tehnyt myös historiallisen puolustuspoliittisen päätöksen. Uusien hävittäjien hankintapäätös menee Marinin hallituksen nimiin. Puolustusministerinä siitä vastasi keskustan Antti Kaikkonen.

Viidestä hävittäjäkandidaatista Suomen valinta osui amerikkalaiseen F-35-hävittäjään.

Marinin mukaan amerikkalainen F-35 erottui selkeästi Suomen oloihin parhaana vaihtoehtona.

– Tässä suhteessa päätös ei tuottanut suurta ristiriitaisuutta. Jos Suomen näkökulmasta olisi ollut enemmän tasavahvoja ehdokkaita, varmasti sitten olisi jouduttu puntaroimaan päätöstä poliittisesti enemmänkin. Mutta vertailun tulos oli niin selvä, että tässä kohtaa myös valinta oli selkeä.

Oliko päätös myös turvallisuuspoliittinen linjavalinta?

– Suomella on tälläkin hetkellä koneet ostettuna Yhdysvalloista eli tässä suhteessa mitään muutosta aiempaan ei ole.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ajanut aktiivisesti Suomeen huippukokousta Etykin 50 vuotta sitten pidetyn turvallisuuskokouksen hengessä. Suomi on Etyjin puheenjohtaja vuonna 2025 ja Niinistö on nähnyt, että tuolloin voisi jälleen olla aika viedä Helsingin henkeä eteenpäin ja liennyttää kiristyneitä suurvaltasuhteita.

Marin toteaa pitävänsä erittäin hyvänä, että presidentti on aktiivinen ja pyrkii rakentamaan alustoja, joilla voidaan löytää diplomaattisia ratkaisuja.

Pääministeri painottaa, että Suomella on myös historiallisesti ollut roolina pyrkiä ennemmin liennyttämään konflikteja ja ongelmia kuin luomaan niitä.

– Keskustelu Helsingin hengestä ja tämän ajattelun edistäminen on täysin linjassa siinä pitkässä perinteessä, joka meillä on ollut.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo ehtinyt linkittää Helsingin henkeä 50 vuoden takaisiin konteksteihin nostaen esiin suurvaltojen välisen etupiirijaon.

– Me emme hyväksy minkäänlaista Venäjän etupiiriajattelua. Eurooppa ei taivu siihen, Marin vastaa ykskantaan.

ALUEVAALIEN JÄLKEEN seuraavina vuosina ovat edessä eduskuntavaalit (2023) ja presidentinvaalit (2024). Presidentinvaaleista on puhuttu ja spekuloitu kenties enemmän kuin lähempänä olevista eduskuntavaaleista.

Myös Sanna Marinin nimi on ollut vahvasti pohdinnoissa mukana seuraavaksi presidentiksi Niinistön kahden kauden jälkeen.

– SDP ei ole asettanut vielä omaa presidenttiehdokastaan. Toivottavasti voimme sen tehdä tulevassa puoluekokouksessa vuonna 2023. Toivottavasti on useita kiinnostuneita, Sanna Marin toteaa.

Miten omalla kohdallanne?

– Omalla kohdallani en käy tällaista arviointia tai puntarointia. Luotan siihen, että me saamme erittäin osaavan, pätevän ja kokeneen ehdokkaan.

Mikäli kandidaatteja SDP:n ehdokkaaksi on useampia, ehdokas valitaan jäsenäänestyksellä. Näin toimitaan myös puheenjohtajan valinnan kohdalla.

SDP:n puoluekokous Tampereella 2020 päätti, että neuvoa-antava jäsen­äänestys puheenjohtajasta seuraa automaattisesti, jos puoluehallituksen asettamaan päivämäärään mennessä ehdokkaita on enemmän kuin yksi.

– Se on erinomainen asia. Olen aina vahvasti ollut sitä mieltä, että jäsenistön pitää päästä päättämään näistä asioista.

Kun Demokraatti kysyi SDP:n piirijohtajien kantaa, millaista hallituspohjaa SDP:n pitäisi tavoitella seuraavalla hallituskaudella, eniten mainintoja sai punamultapohja. Toiseksi eniten kannatettiin sinipunaa.

Punamullan suosiota piirijohtajien keskuudessa Marin tuntuu ymmär­tävän.

– Kun katsotaan hallituksen saavutuksia, me voimme olla tyytyväisiä. Tietenkin tältä pohjalta olisi mahdollista ja luontevaakin jatkaa.

Samaan hengenvetoon hän lisää, että on myös tärkeää, ettei suljeta pois yhteistyötä muiden puolueiden kanssa.

– Oleellista on kuitenkin myös se, että Suomeen löydetään toimintakykyinen enemmistöhallitus myös seuraavien vaalien jälkeen. Silloin pitää olla kykyä hakea kumppanuuksia ja kompromisseja eri puolueiden kanssa.

Marin toteaa, että sosialidemokraateilla on pitkät perinteet siitä, että puolue kykenee yhteistyöhön erilaisissa hallituspohjissa.

– Näin on varmasti vastaisuudessakin.

Töiden ohella Marin on pyrkinyt pitämään kuntoaan yllä ja palannut takavuosien lenkkeilyharrastukseensa.

3000 metrin juokseminen oli Marinin julkilausuttunakin tavoitteena viime vuodelle Cooperin testissä.

On aika kysyä, saavuttiko pääministeri tämän tavoitteen.

– Tavoite on siirretty tähän vuoteen. En ole kauheasti ehtinyt lenkkipolulle. Töitä on ollut paljon ja enemmän on tullut istuttua kuin urheiltua. Tavoite siirtyy, mutta se on yhä olemassa.

Kuva Mikko Huotari

Näin linjaa puheenjohtaja Marin

Pääministerillä on aina kokoava rooli hallituksessa. Samalla pääministeri on kuitenkin myös oman puolueensa puheenjohtaja.

Demokraatti pyysi Sanna Marinia arvioimaan hallituksen työtä myös sosialidemokraattisen puo­lueen näkökulmasta.

– Olemme saavuttaneet tällä hallituskaudella jo kauden puoliväliin mennessä keskeisimmät tavoitteet, joita SDP asetti vaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin, puheenjohtaja Marin toteaa ylpeänä.

– Kaikki tärkeimmät asiat on tehty tai tekeillä, viimeisenä isona asiana on hoitotakuun toteuttaminen. Tässä suhteessa voimme olla erittäin tyytyväisiä kuluneeseen hallituskauteen ja tekoihin, joita on tehty.

Marin huomauttaa kuitenkin, ettei kansalaisten luottamusta eikä tulevia vaaleja voiteta vain menneillä teoilla. Pitää olla myös tavoitteita.

Iso syy SDP:n nousulle hallitusvastuuseen oli puolueen onnistunut ohjelmatyö. Marinin mukaan se on nytkin käynnissä tulevaisuuden tavoitteiden asettamiseksi.

Mitkä ovat Marinin itsensä keskeisimmäksi näkemät tavoitteet puolueen johdossa?

Hän toteaa, että iso ja edelleen rakenteilla oleva asia on pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi.

– Se on meidän tulevaisuuden kohtalonkysymys monellakin tavalla. Tätä työtä on vielä paljon jäljellä.

– On myös varmistettava Suomen pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa. Tässä talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi tehtävät toimet ovat tärkeitä.

Marin nostaa esiin kaksi kokonaisuutta. Toinen on osaavan työvoiman saatavuus. Työperäinen maahanmuutto on tarpeen, jotta voimme vastata tulevaisuuden työvoimatarpeisiin väestön ikääntyessä.

– Me tarvitsemme työntekijöitä Suomeen myös ulkomailta.

Tuottavuuden parantaminen on Marinille vielä tätäkin keskeisempi asia. Koulutukseen sekä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan on satsattava.

– On äärettömän tärkeää varmistaa se, että olemme tulevaisuudessakin maailman osaavin kansakunta. Kyllä meille tässä riittää tehtävää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE