Hänelle suurin järkytyksen hetki tapahtui heti alkuvaiheessa Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainassa. Järkytyksen syy oli presidentti Sauli Niinistön reaktio, kun Marin kertoi hänelle uskovansa, että Suomi joutuisi nyt ratkaisemaan Nato-kantansa ja keskustelu asiasta olisi aloitettava.

Marinin mukaan Niinistö vastasi, että Nato-keskustelu oli eduskunnan tehtävä.

-  Se oli yksi harvoista kerroista pääministerivuosinani, kun menin aidosti sanattomaksi, Marin kirjoittaa uudessa muistelmateoksessaan Toivo on tekoja.

Marin kertoo, ettei onnistunut salaamaan pettymystään hallituksensa neljältä muulta puheenjohtajalta, kun selosti tilanteen heille Säätytalossa 28. helmikuuta vuonna 2022. Hänen mielestään presidentin ja hallituksen piti edistää asiaa yhdessä eduskunnan kanssa ja eduskunta tekisi sitten lopullisen päätöksen.

-  Presidentin rooli on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sivuuttamaton, ja Niinistö oli äärimmäisen suosittu kansalaisten keskuudessa, minkä lisäksi hänellä oli erityinen suhde myös tiedotusvälineisiin. Ilman presidentin mukanaoloa ei tapahtuisi mitään.

Marin kertoo tienneensä, mitä Suomella oli edessään jo silloin, kun hänet herätettiin varhain aamulla 24. helmikuuta ja kerrottiin Venäjän aloittaneen täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.

MARIN KERTOO kysyneensä häntä aiemminkin auttaneelta eduskunnan puhemieheltä Matti Vanhaselta (kesk), mitä mieltä hän oli presidentti Niinistön vastauksesta ja eduskunnan roolista.

-  Hän ymmärsi heti tilanteen mutkikkuuden ja mainitsi Nato-jäsenyyttä koskevat kansalaisaloitteet, jotka olivat tulossa eduskunnan käsittelyyn viikon sisällä.

Ne tarjosivat mahdollisuuden aloittaa keskustelu kaikkien eduskuntaryhmien kanssa ilman liiallista huomiota. Seuraavana päivänä 1. maaliskuuta ryhmät kokoontuivat eduskunnan auditorioon, jonne heidät oli alun perin kutsuttu keskustelemaan valmiuslainsäädännöstä.

Vasemmistoliiton Li Andersson ei ollut Marinin mukaan mielissään aiheen vaihtumisesta.

-  Muistan, kuinka hän soitti minulle kokousta edeltävänä päivänä hyvin vihaisena ja suorastaan huusi, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei osallistuisi mihinkään ”Nato-keskusteluihin”.

EDUSKUNTARYHMIEN kokoontumisen jälkeen Marinin alivaltiosihteeri Jari Luoto otti kirjan mukaan yhteyttä muun muassa Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin tärkeimpiin avustajiin.

Presidentti Niinistö keskusteli tilanteesta seuraavana päivänä, 2. maaliskuuta, etäyhteydellä eduskunnan puhemiehistön, ulko- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajien ja eduskuntapuolueiden johtajien kanssa, Marin kirjoittaa.

-  Olin huojentunut tästä muutoksesta suhteessa saamaani ensireaktioon. Sitä seuraavana päivänä hän lensi Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia. Presidentit soittivat myös yhdessä Ruotsin pääministerille.

Niinistö on myöntänyt, ettei hänellä vielä maaliskuun alkupäivinä ollut selvää kantaa jäsenyyden hakemisesta.

Marin kiittää Niinistöä vuolaasti teoksensa lopussa.

-  Lämpimät kiitokset presidentti Sauli Niinistölle työstäsi ja yhteistyöstämme erityisesti historiallisen Nato-prosessin aikana. Olen ylpeä koko valtiojohdon ja eduskunnan toiminnasta hyvin vakavassa tilanteessa, joka vaati yhtenäisyyttä ja määrätietoisuutta.

Teksti: STT / Sanna Nikula

Muistelmakirja Toivo on tekoja ilmestyy suomeksi samaan aikaan englanninkielisen alkuteoksen Hope in Action: A Memoir About the Courage to Lead kanssa virallisesti vasta tiistaina. Sanna Marin antoi kuitenkin maanantaiksi Helsingin Sanomille yksityishaastattelun, jossa kerrotaan otteita kirjasta, ja tämän jälkeen muutkin suomalaismediat alkoivat rikkoa kustantajan toivomaa julkaisuaikataulua.