Sanna Marinin gradu on kiinnostavaa luettavaa luottamushenkilöille – nyt hän kertoo miten valmistuminen onnistui

Kuva: Jari Soini
Sanna Marin valmistui hallintotieteiden maisteriksi.

Kansanedustajana ja monissa luottamustehtävissä, muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toiminut, nyt kuntavaalien jälkeen valtuuston jäsen Sanna Marin on tehnyt melkoisen tempun. Kaikkien tehtäviensä ohella hän valmistui Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi viime viikolla.

2015 kansanedustajaksi päässeellä Marinilla oli jäänyt gradu kesken, mutta nyt se tuli rutistettua kasaan.

Marin naurahtaa itsekin, ettei oikein tiedä, miten valmistuminen oli mahdollistakaan.

– Nyt jälkikäteen kun ajattelee, en ole varma miten tein tämän.

2007 yliopistoon päässyt Marin oli tehnyt gradunsa teoriaosuuden ja suurimman osan haastatteluista jo aiemmin. Keväällä hän palasi gradun pariin tehden haastatteluaineiston litteroinnit ja tutkimuksen analyysiosuuden. Näille löytyi aikaa muun muassa kunnallisvaalien jälkeen pääsiäisen tienoilla. Marin kirjoitti muutaman päivän yötä päivää.

– Kun kalenteri on ihan täynnä, johonkin pitää varata tilaa. Kirjoittaminen ei onnistu pätkissä.

Lopulta tuli kunnon kiire, kun hän oli katsonut gradun jättöpäivän olevan viikkoa myöhemmin kuin se todellisuudessa oli.

– Nyt jo tuntuu, että tämähän meni ihan sutjakkaasti. Se unohtuu, mitä kaikkea se vaati. En suunnittele jatko-opintoja, kyllä tämä nyt oli 10 vuoden puristus tässä, Marin sanoo.

Valmistujaisjuhliakaan hän ei aio pitää.

– En ajatellut ihmeellisesti juhlistaa. Se on tarpeeksi iso juhla, että valmistui. On juhla itsessään, että saa takaraivosta pois paineen, että pitäisi tehdä opintoja.

Ammattimaistumisella tavoitellaan poliittisen päätöksenteon tehokkuuden lisäämistä.

Marinin gradu on mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumista. Hän syventyi teemaan selvittämällä johtamisjärjestelmien muutosta Helsingissä, Oulussa, Turussa, Lahdessa ja Porissa.

Tutkimuskohteena on kaupunkien luottamushenkilöjohdon ammattimaistuminen pormestarijärjestelmän tai päätoimisen kaupunginhallituksen puheenjohtajamallin käyttöönoton kautta. Edellä mainituista Pori on ainoa kaupunki, jossa ei ole päätetty siirtyä johtamisjärjestelmään, jossa yksi tai useampi luottamushenkilö toimisi päätoimisena tai osa-aikaisena saaden palkkaa rinnastettavaa palkkiota.

Tutkimuksessa pyrittiin löytämään syitä sille, miksi kuntien luottamushenkilöjohto ammattimaistuu ja mihin luottamustehtävien muuttamisella päätoimisiksi halutaan vastata. Marin löysi kehitykselle kuusi syytä.

Ensinnä poliittisen johtamise ammattimaistumisen voidaan katsoa kytkeytyvän hallinnon ja johtamisjärjestelmien muuhun uudistamiseen. Näin kävi vaikkapa Helsingin siirtyessä pormestarimalliin. Samalla kaupungin virastorakenne muutettiin toimialamalliin.

Toinen syy on se, että ammattimaistumisella pyritään vahvistamaan hallinnon ja poliittisen päätöksenteon kokonaisohjausta. Varsinkin isommissa kaupungeissa kuntakonsernien koon kasvaminen ja hallintaympäristön muutos vaikuttavat kokemuksiin toiminnan hallittavuudesta.

– Ammattimaistumisella tavoitellaan esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tehokkuuden lisäämistä, kaupunkikonsernin kokonaisohjauksen vahvistamista sekä kuntatalouteen liittyvien vaikeiden päätösten läpiviennin helpottamista, Marin summaa.

Ammattimaistumisella pyritään myös selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjakoa ja rooleja. Dualismin haasteet ilmenevät erityisesti kohdissa, joissa valmistelu ja päätöksenteko limittyvät toisiinsa.

– Ammattimaistumisella kuten luottamustehtävien muuttamisella päätoimisiksi pyritään vahvistamaan luottamushenkilöjohdon asemaa suhteessa keskeisiin viranhaltijoihin eli ”palauttamaan” valtaa poliittiseen päätöksentekoon.

Toimintaympäristön muutos muuttaa luottamushenkilön roolia.

Neljäs syy luottamushenkilöiden ammattimaistumiseen on toimintaympäristön muutos. Kuntien tehtäväkentän laajeneminen, hallintaympäristön monimutkaistuminen, taloudellisten haasteiden lisääntyminen ja valtionhallinnon asettamien uudistuspaineiden kasvu asettavat paineita myös kuntien poliittiselle johtamiselle ja luottamushenkilöjohdolle.

– Luottamushenkilöiden aseman vahvistamisella pyritään siis vastaamaan kuntien toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin.

Ammattimaistumisella pyritään lisäksi vastaamaan niihin tarpeisiin, joita luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiolla on luottamushenkilöjohdolle.

– Ammattimaistumisella tavoitellaan muun muassa tiedonkulun parantamista ja työtaakan tasaisempaa jakamista viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon välillä sekä ymmärryksen lisäämistä poliittisen ja ammatillisen johtamisen välillä.

Kuudenneksi ammattimaistumisella pyritään vastaamaan luottamushenkilöiden tarpeeseen hallita omaa tehtäväänsä ja rooliaan. Ammattimaistuminen voidaan hahmottaa välineenä luottamustehtävien hoitamiselle ajankäytön, perehtyneisyyden ja taloudellisen varmuuden lisääntymisen kautta.

– Kyse on siis luottamushenkilöiden käytettävissä olevien resurssien lisäämisestä.

Muutos polarisoi luottamushenkilöitä.

Marinin mukaan luottamustehtävien muuttuminen päätoimisiksi tai osa-aikaisiksi on luonnollinen kehityssuunta. Jos Suomessa siirrytään maakuntamalliin, hän uskoo, että ennemmin tai myöhemmin myös siellä nähdään pää- ja osa-aikatoimisia luottamushenkilöitä.

– Veikkaan, että sielläkin luottamushenkilöt kokevat, etteivät pysty riittävästi hallitsemaan, ohjaamaan tai tekemään päätöksiä heidän vastuullaan olevista asioista. Tällöin ammattimaistuminen on yksi vastaus.

Marin katsoo, ettei luottamushenkilöiden ammattimaistuminen itsessään ole hyvä tai huono asiaa. Se on pikemminkin luonnollinen kehitys, jossa on niin hyviä kuin huonoja puolia.

– Yksi huono puoli on, että muutos polarisoi luottamushenkilöitä. Päätoimiset luottamushenkilöt pääsevät käsiksi erilaiseen informaatioon ja voivat perehtyä käsittelyssä oleviin asioihin huomattavasti paremmin kuin sivutoimiset luottamushenkilöt. Syntyy siis kahden kerroksen kuntapoliitikkoja.

– Toisaalta jokaisessa johtamisjärjestelmässä on aina hyviä ja huonoja puolia.

Lue Demokraatista 6.7. Sanna Marinin haastattelu Kulissien takaa -juttusarjasta.

Ylen kysely: Alkoholilaista tulee jännitysnäytelmä – nelosoluen kauppamyynti repii ryhmiä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustajat äänestävät alkoholilakipaketista marraskuussa. Ylen kyselyn perusteella eduskunnassa on odotettavissa jännitysnäytelmä.

Puolet sen tavoittamasta 128 kansanedustajasta kannattaa nelosoluitten ja muiden vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille, joka kuuluu kiistanalaisimpiin lain ehdotuksiin.

Nykyään ruokakaupoista saa korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, hallitus olisi nostamassa rajaa 5,5 prosenttiin.

Hallituspuolueet ovat antaneet Ylen mukaan edustajilleen vapauden äänestää asiassa omantuntonsa mukaan, joten opposition yhtenäinen vastustus voisi kaataa alkuperäisen esityksen.

Ylen kyselyyn vastanneista 128 edustajasta 53 kannattaa hallituksen esitystä nykyistä vahvempien juomien tuomisesta kauppoihin, 47 vastustaa ja 28 ei vielä halua tai osaa määritellä kantaansa.

Eduskuntaryhmien yhtenäisyys vaihtelee suuresti kyselyssä. Kokoomukselta, SDP:ltä, sinisiltä, vihreiltä ja kristillisdemokraateilta löytyvät yhtenäisimmät eduskuntaryhmät.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset (vastanneita 24), siniset (10) ja perussuomalaiset (14) kannattavat nykyistä vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. SDP:ssä (18), vihreissä (10) ja kristillisdemokraateissa (5) muutoksen vastustus on suurinta.

Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja.

Kyselyyn vastanneista 18 demarista 14 vastustaa esitystä, kaksi on epävarmoja kannastaan ja kaksi antoi tukensa esitykselle. Yksi muutoksen vastustajista on demarikansanedustaja Joona Räsänen.

– On tutkittu, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, niin se lisää myös kulutusta. Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja. Kun haitat kasvavat, niin se lisää kustannuksia, hän perustelee Ylellä.

Räsänen viittaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan ehdotus lisäisi sekä sosiaali- ja terveys- että poliisimenoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Demareiden lähes yhtenäisen vastustuksen ehdotukselle Räsänen arvioi johtuvan asiantuntijalausunnoista.

– Pitkin matkaa sosialidemokraatit ovat sanoneet, että tässä kannattaisi ottaa asiantuntijoiden neuvot huomioon. Ja sitä hallitus ei ole nyt tehnyt.

Demarit käyvät valiokuntakäsittelyn jälkeen keskenään alkoholilain uudistusta läpi.

”Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa palvelut” – SDP:n Rinne vetoaa vakavasti Sipilään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on lukenut tarkkaan hallituksen esityksen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.

– Valinnanvapaus on kaunis sana, mutta hallitus peittää sen alle todella karmean tulevaisuuden, hän varoittaa Facebookissa.

Rinne pelkää, että ”uudistus” tulee johtamaan siihen, että veronmaksajat saavat entistä paljon kalliimman järjestelmän. Lisäksi asiakasmaksut nousevat merkittävästi ja ihmisten saamat palvelut vähenevät pitkällä aikavälillä, kun palvelut pirstaloituvat.

Rinne on erityisen pöyristynyt, että jopa neuvolat pistetään markkinoille tuottamaan voittoa yrityksille.

– Meidän maksamamme verot pitää käyttää tehokkaasti tuottamaan ihmisille laadukkaita ja saatavissa olevia palveluita. Emme me veroja maksa siksi, että jotkut niillä rikastuvat.

SDP:n puheenjohtaja muistuttaa perusasioista: Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja ikäihmisillä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoivaan.

– Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa ihmisille tärkeät palvelut. Pääministeri Sipilä, älkää alistuko kokoomuksen tahtoon, Rinne vetoaa Juha Sipilään (kesk.).

 

”Ei osata mitään, opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan” – amis-koulutuksesta annettu yksipuolinen kuva

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Ammatillisesta koulutuksesta on luotu liian yksipuolinen kuva, kuusi järjestöä harmittelee. Ne myös kritisoivat mediaa siitä, että se keskittyy enimmäkseen yksittäisiin epäonnistumisiin.

– Ammatillinen koulutus uudistuu. Muutos on mittava, ja huolenaiheita riittää. Etenkin, kun samaan aikaan oppilaitokset ovat myös suurten rahoitusleikkausten kohteena.

– Väitteet siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitse osata mitään tai että opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan, eivät pidä paikkaansa, Sivistystyönantajat, Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke, Suomen yrittäjät, Suomen ammattiin opiskelevien Liitto Sakki ja Suomen opiskelija-Allianssi Osku painottavat.

Niiden mielestä koulutusvalintoja tekevien nuorten, aikuisten ja ammatillista osaamista tarvitsevien yritysten kannalta on tärkeää tuoda esiin muitakin näkökulmia.

– Yritykset ja elinkeinoelämä ovat osallistuneet pitkäjänteisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, muun muassa osaamisen arviointiin, tutkintojen kehittämiseen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen.

Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta…

Amisbarometrin (2015) mukaan taas 80 prosenttia opiskelijoista pitää opiskelusta ammatillisessa oppilaitoksessa ja 75 prosenttia pitää opetusta enimmäkseen hyvänä. Heillä oli selkeä suunnitelma kohti työelämää. Suomalaiset nuoret ovat myös vuodesta toiseen kärkisijoilla kansainvälisissä ammattitaitokisoissa.

– Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta julkisessa keskustelussa on myös muistettava, että oppilaitokset kehittävät jatkuvasti ratkaisuja. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset toimintamallit, joiden avulla enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät, järjestöt muistuttavat.

Keskustelussa on jäänyt sivuraiteille järjestöjen mielestä myös se tosiasia, että kaksi kolmasosaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Joka vuosi kymmenet tuhannet työntekijät, työttömät ja yrittäjät pitävät yllä osaamistaan koulutuksen avulla.

– Työelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja opiskelijat osaamista, joka mahdollistaa työllistymisen. Ammatillisen koulutuksen laatu, arvostus ja vetovoima eivät parane sillä, että koulutusta koskevasta uutisoinnista puuttuu faktojen toinen puoli, järjestöt korostavat.

Väyrynen syyttää Niinistöä lähes kaikesta: ”Maamme itsenäisyys on vakavasti uhattuna”

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Europarlamentaarikko, Suomen presidentiksi halajava Paavo Väyrynen harmittelee, että hänen viime viikolla julkaisemansa kirja jäi ”harmillisesti muun julkisuuden varjoon”. Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön (kuvassa) toiminnasta tasavallan presidenttinä.

– Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä, Väyrynen kehottaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.

Kirja osoittaa Väyrysen mukaan , että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

– Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Hän arvioi, että Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: ”EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle”.

Väyrynen näkee Niinistön toimissa salavihkaisuutta:

– Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Hän ihmettelee Niinistön toimia myös valtiovarainministerinä vuonna 1997.

– Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Väyrynen näkee myös ilmeisenä, että istuva presidentti puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan.

– Tukemalla kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Väyrynen pistää Niinistön ”mieskohtaiselle vastuulle” sen, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia.

– Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”, Paavo Väyrynen kirjoittaa puheenvuorossaan.

”Oikeuslaitos pätevä päättämään” – KSML: Haavisto luopuisi presidentin oikeudesta armahtaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston mielestä tasavallan presidentin armahdusoikeus on vanha jäänne, josta voitaisiin luopua. Haavisto kommentoi asiaa Keskisuomalaisen haastattelussa.

– Presidentin armahdusoikeus ei ole enää ajanmukaista. Itse luottaisin siihen, että oikeuslaitoksemme on pätevä päättämään armahduksista, Haavisto sanoo lehdelle.

Haaviston mukaan presidentin pitäisi ainakin perustella läpinäkyvyyden vuoksi armahduspäätöksensä. Haaviston mukaan armahduspäätösten taustalla voi olla poikkeuksellisia syitä, joista kertominen auttaisi kansalaisia ymmärtämään, miksi jotkut rikolliset pääsevät vapauteen ennen aikojaan.

Presidentit ovat armahtaneet esimerkiksi rikollisia, joilla on ollut jäljellä vain vähän elinaikaa.

Keskustelua aiheesta