2015 kansanedustajaksi päässeellä Marinilla oli jäänyt gradu kesken, mutta nyt se tuli rutistettua kasaan.

Marin naurahtaa itsekin, ettei oikein tiedä, miten valmistuminen oli mahdollistakaan.

– Nyt jälkikäteen kun ajattelee, en ole varma miten tein tämän.

– Kun kalenteri on ihan täynnä, johonkin pitää varata tilaa. Kirjoittaminen ei onnistu pätkissä.

– Nyt jo tuntuu, että tämähän meni ihan sutjakkaasti. Se unohtuu, mitä kaikkea se vaati. En suunnittele jatko-opintoja, kyllä tämä nyt oli 10 vuoden puristus tässä, Marin sanoo.

Valmistujaisjuhliakaan hän ei aio pitää.

– En ajatellut ihmeellisesti juhlistaa. Se on tarpeeksi iso juhla, että valmistui. On juhla itsessään, että saa takaraivosta pois paineen, että pitäisi tehdä opintoja.

Marinin gradu on mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumista. Hän syventyi teemaan selvittämällä johtamisjärjestelmien muutosta Helsingissä, Oulussa, Turussa, Lahdessa ja Porissa.

Tutkimuskohteena on kaupunkien luottamushenkilöjohdon ammattimaistuminen pormestarijärjestelmän tai päätoimisen kaupunginhallituksen puheenjohtajamallin käyttöönoton kautta. Edellä mainituista Pori on ainoa kaupunki, jossa ei ole päätetty siirtyä johtamisjärjestelmään, jossa yksi tai useampi luottamushenkilö toimisi päätoimisena tai osa-aikaisena saaden palkkaa rinnastettavaa palkkiota.

Tutkimuksessa pyrittiin löytämään syitä sille, miksi kuntien luottamushenkilöjohto ammattimaistuu ja mihin luottamustehtävien muuttamisella päätoimisiksi halutaan vastata. Marin löysi kehitykselle kuusi syytä.

Ensinnä poliittisen johtamise ammattimaistumisen voidaan katsoa kytkeytyvän hallinnon ja johtamisjärjestelmien muuhun uudistamiseen. Näin kävi vaikkapa Helsingin siirtyessä pormestarimalliin. Samalla kaupungin virastorakenne muutettiin toimialamalliin.

Toinen syy on se, että ammattimaistumisella pyritään vahvistamaan hallinnon ja poliittisen päätöksenteon kokonaisohjausta. Varsinkin isommissa kaupungeissa kuntakonsernien koon kasvaminen ja hallintaympäristön muutos vaikuttavat kokemuksiin toiminnan hallittavuudesta.

– Ammattimaistumisella tavoitellaan esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tehokkuuden lisäämistä, kaupunkikonsernin kokonaisohjauksen vahvistamista sekä kuntatalouteen liittyvien vaikeiden päätösten läpiviennin helpottamista, Marin summaa.

Ammattimaistumisella pyritään myös selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjakoa ja rooleja. Dualismin haasteet ilmenevät erityisesti kohdissa, joissa valmistelu ja päätöksenteko limittyvät toisiinsa.

– Ammattimaistumisella kuten luottamustehtävien muuttamisella päätoimisiksi pyritään vahvistamaan luottamushenkilöjohdon asemaa suhteessa keskeisiin viranhaltijoihin eli ”palauttamaan” valtaa poliittiseen päätöksentekoon.

Neljäs syy luottamushenkilöiden ammattimaistumiseen on toimintaympäristön muutos. Kuntien tehtäväkentän laajeneminen, hallintaympäristön monimutkaistuminen, taloudellisten haasteiden lisääntyminen ja valtionhallinnon asettamien uudistuspaineiden kasvu asettavat paineita myös kuntien poliittiselle johtamiselle ja luottamushenkilöjohdolle.

– Luottamushenkilöiden aseman vahvistamisella pyritään siis vastaamaan kuntien toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin.

Ammattimaistumisella pyritään lisäksi vastaamaan niihin tarpeisiin, joita luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiolla on luottamushenkilöjohdolle.

– Ammattimaistumisella tavoitellaan muun muassa tiedonkulun parantamista ja työtaakan tasaisempaa jakamista viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon välillä sekä ymmärryksen lisäämistä poliittisen ja ammatillisen johtamisen välillä.

Kuudenneksi ammattimaistumisella pyritään vastaamaan luottamushenkilöiden tarpeeseen hallita omaa tehtäväänsä ja rooliaan. Ammattimaistuminen voidaan hahmottaa välineenä luottamustehtävien hoitamiselle ajankäytön, perehtyneisyyden ja taloudellisen varmuuden lisääntymisen kautta.

– Kyse on siis luottamushenkilöiden käytettävissä olevien resurssien lisäämisestä.

Marinin mukaan luottamustehtävien muuttuminen päätoimisiksi tai osa-aikaisiksi on luonnollinen kehityssuunta. Jos Suomessa siirrytään maakuntamalliin, hän uskoo, että ennemmin tai myöhemmin myös siellä nähdään pää- ja osa-aikatoimisia luottamushenkilöitä.

– Veikkaan, että sielläkin luottamushenkilöt kokevat, etteivät pysty riittävästi hallitsemaan, ohjaamaan tai tekemään päätöksiä heidän vastuullaan olevista asioista. Tällöin ammattimaistuminen on yksi vastaus.

Marin katsoo, ettei luottamushenkilöiden ammattimaistuminen itsessään ole hyvä tai huono asiaa. Se on pikemminkin luonnollinen kehitys, jossa on niin hyviä kuin huonoja puolia.

– Yksi huono puoli on, että muutos polarisoi luottamushenkilöitä. Päätoimiset luottamushenkilöt pääsevät käsiksi erilaiseen informaatioon ja voivat perehtyä käsittelyssä oleviin asioihin huomattavasti paremmin kuin sivutoimiset luottamushenkilöt. Syntyy siis kahden kerroksen kuntapoliitikkoja.

– Toisaalta jokaisessa johtamisjärjestelmässä on aina hyviä ja huonoja puolia.

Lue Demokraatista 6.7. Sanna Marinin haastattelu Kulissien takaa -juttusarjasta.