Sanna Marinin gradu on kiinnostavaa luettavaa luottamushenkilöille – nyt hän kertoo miten valmistuminen onnistui

Kuva: Jari Soini
Sanna Marin valmistui hallintotieteiden maisteriksi.

Kansanedustajana ja monissa luottamustehtävissä, muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toiminut, nyt kuntavaalien jälkeen valtuuston jäsen Sanna Marin on tehnyt melkoisen tempun. Kaikkien tehtäviensä ohella hän valmistui Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi viime viikolla.

2015 kansanedustajaksi päässeellä Marinilla oli jäänyt gradu kesken, mutta nyt se tuli rutistettua kasaan.

Marin naurahtaa itsekin, ettei oikein tiedä, miten valmistuminen oli mahdollistakaan.

– Nyt jälkikäteen kun ajattelee, en ole varma miten tein tämän.

2007 yliopistoon päässyt Marin oli tehnyt gradunsa teoriaosuuden ja suurimman osan haastatteluista jo aiemmin. Keväällä hän palasi gradun pariin tehden haastatteluaineiston litteroinnit ja tutkimuksen analyysiosuuden. Näille löytyi aikaa muun muassa kunnallisvaalien jälkeen pääsiäisen tienoilla. Marin kirjoitti muutaman päivän yötä päivää.

– Kun kalenteri on ihan täynnä, johonkin pitää varata tilaa. Kirjoittaminen ei onnistu pätkissä.

Lopulta tuli kunnon kiire, kun hän oli katsonut gradun jättöpäivän olevan viikkoa myöhemmin kuin se todellisuudessa oli.

– Nyt jo tuntuu, että tämähän meni ihan sutjakkaasti. Se unohtuu, mitä kaikkea se vaati. En suunnittele jatko-opintoja, kyllä tämä nyt oli 10 vuoden puristus tässä, Marin sanoo.

Valmistujaisjuhliakaan hän ei aio pitää.

– En ajatellut ihmeellisesti juhlistaa. Se on tarpeeksi iso juhla, että valmistui. On juhla itsessään, että saa takaraivosta pois paineen, että pitäisi tehdä opintoja.

Ammattimaistumisella tavoitellaan poliittisen päätöksenteon tehokkuuden lisäämistä.

Marinin gradu on mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumista. Hän syventyi teemaan selvittämällä johtamisjärjestelmien muutosta Helsingissä, Oulussa, Turussa, Lahdessa ja Porissa.

Tutkimuskohteena on kaupunkien luottamushenkilöjohdon ammattimaistuminen pormestarijärjestelmän tai päätoimisen kaupunginhallituksen puheenjohtajamallin käyttöönoton kautta. Edellä mainituista Pori on ainoa kaupunki, jossa ei ole päätetty siirtyä johtamisjärjestelmään, jossa yksi tai useampi luottamushenkilö toimisi päätoimisena tai osa-aikaisena saaden palkkaa rinnastettavaa palkkiota.

Tutkimuksessa pyrittiin löytämään syitä sille, miksi kuntien luottamushenkilöjohto ammattimaistuu ja mihin luottamustehtävien muuttamisella päätoimisiksi halutaan vastata. Marin löysi kehitykselle kuusi syytä.

Ensinnä poliittisen johtamise ammattimaistumisen voidaan katsoa kytkeytyvän hallinnon ja johtamisjärjestelmien muuhun uudistamiseen. Näin kävi vaikkapa Helsingin siirtyessä pormestarimalliin. Samalla kaupungin virastorakenne muutettiin toimialamalliin.

Toinen syy on se, että ammattimaistumisella pyritään vahvistamaan hallinnon ja poliittisen päätöksenteon kokonaisohjausta. Varsinkin isommissa kaupungeissa kuntakonsernien koon kasvaminen ja hallintaympäristön muutos vaikuttavat kokemuksiin toiminnan hallittavuudesta.

– Ammattimaistumisella tavoitellaan esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tehokkuuden lisäämistä, kaupunkikonsernin kokonaisohjauksen vahvistamista sekä kuntatalouteen liittyvien vaikeiden päätösten läpiviennin helpottamista, Marin summaa.

Ammattimaistumisella pyritään myös selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjakoa ja rooleja. Dualismin haasteet ilmenevät erityisesti kohdissa, joissa valmistelu ja päätöksenteko limittyvät toisiinsa.

– Ammattimaistumisella kuten luottamustehtävien muuttamisella päätoimisiksi pyritään vahvistamaan luottamushenkilöjohdon asemaa suhteessa keskeisiin viranhaltijoihin eli ”palauttamaan” valtaa poliittiseen päätöksentekoon.

Toimintaympäristön muutos muuttaa luottamushenkilön roolia.

Neljäs syy luottamushenkilöiden ammattimaistumiseen on toimintaympäristön muutos. Kuntien tehtäväkentän laajeneminen, hallintaympäristön monimutkaistuminen, taloudellisten haasteiden lisääntyminen ja valtionhallinnon asettamien uudistuspaineiden kasvu asettavat paineita myös kuntien poliittiselle johtamiselle ja luottamushenkilöjohdolle.

– Luottamushenkilöiden aseman vahvistamisella pyritään siis vastaamaan kuntien toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin.

Ammattimaistumisella pyritään lisäksi vastaamaan niihin tarpeisiin, joita luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiolla on luottamushenkilöjohdolle.

– Ammattimaistumisella tavoitellaan muun muassa tiedonkulun parantamista ja työtaakan tasaisempaa jakamista viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon välillä sekä ymmärryksen lisäämistä poliittisen ja ammatillisen johtamisen välillä.

Kuudenneksi ammattimaistumisella pyritään vastaamaan luottamushenkilöiden tarpeeseen hallita omaa tehtäväänsä ja rooliaan. Ammattimaistuminen voidaan hahmottaa välineenä luottamustehtävien hoitamiselle ajankäytön, perehtyneisyyden ja taloudellisen varmuuden lisääntymisen kautta.

– Kyse on siis luottamushenkilöiden käytettävissä olevien resurssien lisäämisestä.

Muutos polarisoi luottamushenkilöitä.

Marinin mukaan luottamustehtävien muuttuminen päätoimisiksi tai osa-aikaisiksi on luonnollinen kehityssuunta. Jos Suomessa siirrytään maakuntamalliin, hän uskoo, että ennemmin tai myöhemmin myös siellä nähdään pää- ja osa-aikatoimisia luottamushenkilöitä.

– Veikkaan, että sielläkin luottamushenkilöt kokevat, etteivät pysty riittävästi hallitsemaan, ohjaamaan tai tekemään päätöksiä heidän vastuullaan olevista asioista. Tällöin ammattimaistuminen on yksi vastaus.

Marin katsoo, ettei luottamushenkilöiden ammattimaistuminen itsessään ole hyvä tai huono asiaa. Se on pikemminkin luonnollinen kehitys, jossa on niin hyviä kuin huonoja puolia.

– Yksi huono puoli on, että muutos polarisoi luottamushenkilöitä. Päätoimiset luottamushenkilöt pääsevät käsiksi erilaiseen informaatioon ja voivat perehtyä käsittelyssä oleviin asioihin huomattavasti paremmin kuin sivutoimiset luottamushenkilöt. Syntyy siis kahden kerroksen kuntapoliitikkoja.

– Toisaalta jokaisessa johtamisjärjestelmässä on aina hyviä ja huonoja puolia.

Lue Demokraatista 6.7. Sanna Marinin haastattelu Kulissien takaa -juttusarjasta.

Väkisin suudellut Teuvo Hakkarainen: ”Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti.”

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Kokoomuksen kansanedustaja Veera Ruoho kertoi perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen suudelleen häntä väkisin eduskunnassa torstaina. Asiasta uutisoi MTV maanantaina.

Hakkarainen häiriköi myös sinisten ryhmähuoneessa, kertoi Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

Hakkarainen kommentoi tapahtuneita myöhään maanantaina Facebook-sivuillaan.

”Olen kauhean pahoillani kaikesta tapahtuneesta. Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti. Puoli vuotta saattaa mennä vesilinjalla, mutta paineet purkautuvat juuri ennen istuntotaukoa. Eduskuntatyön olen onneksi hoitanut hyvin.”

Hakkarainen kirjoittaa satuttaneensa Veera Ruohoa ja loukanneensa häntä.

”Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran.”

Hakkarainen sanoo, ettei tällainen käytös ole hyväksyttävää millään muotoa.

”Olen itsekin menettänyt liikaa tämän ongelman takia. Ainoa ratkaisu on päästä irti alkoholista. Omin voimin se ei onnistu, joten haen siihen apua. Haluan hoitaa työni kunnialla.”

AVAINSANAT

Halla-aho lupailee IS:ssä seuraamuksia Hakkaraiselle – ”Ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa Ilta-Sanomissa, että puolueella ja eduskuntaryhmällä on kolme kurinpidollista vaihtoehtoa reagoida kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen viime torstaina.

Silminnäkijöiden mukaan Hakkarainen kävi puoliltaöin eduskunnan kuppilassa kovakouraisesti kiinni edustajakollegaansa, kokoomuksen Veera Ruohoon.

Halla-aho sanoo IS:lle, että tietää asiasta vain sen, mitä Hakkarainen on itse kertonut ja mitä on luettavissa lehdestä.

– Hän on kertonut, että hänellä on hyvin vähän muistikuvia tapauksesta, mutta siellä on muita ihmisiä, joiden kanssa Hakkarainen on oman kertomansa mukaan tästä asiasta puhunut. Hänen omakin käsityksensä perustuu osittain siihen, mitä hänelle ovat muut kertoneet.

Normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen.

Halla-ahon mukaan eduskuntaryhmän johto ja perussuomalaisten puolueen johto keskustelevat tällä viikolla, millaisia seuraamuksia Hakkaraiselle tulee.

– Emmeköhän me tästä viimeistään torstaina keskustele eduskuntaryhmän kokouksessa tai jo ennen sitä. Se on selvää, että kenenkään mielestä tällainen käytös ei ole hyväksyttävää, Halla-aho painottaa IS:n haastattelussa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan Hakkaraiselle voi seurata puolueen tai eduskuntaryhmän taholta kolmenlaisia kurinpidollisia seuraamuksia.

– Sääntöjen mukaan normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen. Hakkarainen ilmoittaa, ettei muista tapahtumista mitään, muttei se ei poista hänen vastuutaan siitä, että hänen ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään, Halla-aho korostaa lehden haastattelussa.

Li Andersson avautuu Teuvo Hakkaraisen käytöksestä: ”Kuulostaa päinvastoin siltä…”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on ottanut kantaa perussuomalaiten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen.

– Teuvo Hakkaraisen käytöksessä ei ole mitään hauskaa. Kuulostaa päinvastoin siltä, että edustaja humalassa on pahoinpidellyt ja ahdistellut kolleegansa, vaan muutama päivä sen jälkeen, kun eduskunta on puhunut häirinnän nollatoleranssin tärkeydestä. Nyt nähdään mitä se tarkoittaa, Li Andersson kirjoittaa Twitterissä.

Muun muassa Ilta-Sanomat on tänään kertonut, että lehden tietojen mukaan Hakkarainen on suudellut väkisin kansanedustaja Veera Ruohoa (kok.) eduskunnan pikkujouluissa.

– Olen satuttanut kansanedustaja Veera Ruohoa ja loukannut häntä. Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran, Hakkarainen kirjoittaa itse Facebookissa.

Keskustelua aiheesta

Puhemieheltä meni kuppi nurin: eduskunnan pikkujouluille loppu?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) selvittää Eduskuntatalon kaikkien pikkujoulujen lopettamista. Kaleva ja Verkkouutiset uutisoivat, että Lohela kirjoittaa asiasta Facebook-sivullaan.

Lohela kertoo pyytävänsä eduskuntaryhmiltä näkemyksiä asiasta.

Eduskuntaryhmien pikkujouluilla on Lohelan mukaan perinteensä, mutta jos käytös ei ole sitä, mitä sen eduskunnassa kuuluisi kaikissa olosuhteissa olla, on perinnettäkin puhemiehen mielestä tarkasteltava uudelleen.

Viime torstain pikkujoulujuhlat eduskunnassa ovat nousseet uutisiin järjestyshäiriöiden vuoksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen häiriköi sinisten ryhmähuoneessa eduskunnassa viime torstain pikkujoulujen yhteydessä, kertoo Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

AL:n silminnäkijäkertomusten mukaan Hakkarainen käyttäytyi aggressiivisesti ja uhkaavasti, kun työministeri Jari Lindström (sin.) pyysi häntä poistumaan sinisten ryhmähuoneesta. Hakkarainen pyysi myöhemmin Facebookissa tapahtunutta anteeksi. Lindström kiisti Iltalehdelle, että Hakkarainen olisi haastanut käsirysyyn.

Aamulehden mukaan saman pikkujouluillan yhteydessä kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin lääkärin roolissa apuun täysistuntosalista, kun perussuomalaisia edustavalla henkilöllä epäiltiin alkoholimyrkytystä. Kyse ei ollut kansanedustajasta. Paikalle hälytettiin myös ambulanssi.

 

HS:n päätoimittaja vakuutti Ylellä seisovansa kohujutun takana – ei aio erota, jatkojutuille tuli aikalisä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi vakuutti illan Ylen A-studiossa, että lehti seisoo edelleen kohua aiheuttaneen tiedustelu-uutisensa takana. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut mitään lakia.

– On ollut yllättävää, kuinka viranomainen on reagoinut tähän [juttuun], mutta seisomme jutun takana, Niemi ihmetteli A-studiossa.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin, jossa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja.
Niemi huomautti A-studiossa, että monet meillä turvaluokitellut asiat ovat avoimia tietoja esimerkiksi Ruotsissa.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Tapauksella on arvioitu olevan vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin. Jutussa on epäiltynä rikoksesta ainakin Helsingin Sanomien henkilöstöä.

Niemeltä kysyttiin Ylen A-studion haastattelussa, että pelottaako jutun julkaisusta seuraava mahdollinen rangaistus, totesi hän siihen, että ”kyllä tämä on hyvin vakavasti otettava”.

– Kyllä se tietenkin huolettaa, mutta lähdemme siitä, että oikeus tekee päätöksen aikanaan ja sitten näemme mitä siitä tulee, mutta lähtökohtaisesti katsomme, että emme ole mitään lakia rikkoneet.

Toistaiseksi luottamus on olemassa.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, koska tiedustelulakia ollaan uudistamassa. Lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän kuitenkin myönsi, että Helsingin Sanomat olisi voinut selittää yleisölle paremmin syyt, miksi juttu tehtiin.

– Mutta jutussa esitetyt tiedot ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa, Niemi painotti A-studiossa.

Niemi totesi, ettei aio erota omatoimisesti, koska sellaista virhettä ei ole ilmennyt, että se olisi tarpeen. Hänen mukaansa Sanoman hallitus arvioi, voiko hän jatkaa lehden vastaavana päätoimittajana. Se on pyytänyt selvityksen uutisoinnin journalistisesta prosessista.

– Toistaiseksi luottamus on olemassa, Niemi sanoi Ylen A-studiossa.

Helsingin Sanomat lupasi lauantaina, että se julkaisee samasta aiheesta jatkojuttuja, joista ensimmäisen piti tulla julki sunnuntaina. A-studiossa kysyttiin, miksei jatkojuttuja ole kuitenkaan julkaistu.

– Olemme ottaneet aikalisän. Harkitsemme tarkasti seuraavien juttujen julkaisun. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö jatkojuttuja tulisi. Meidän tehtävänä on käsitellä aihetta jatkossakin, Niemi vastasi.