tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Sanna Marinin gradu on kiinnostavaa luettavaa luottamushenkilöille – nyt hän kertoo miten valmistuminen onnistui

Kuva: Jari Soini
Sanna Marin valmistui hallintotieteiden maisteriksi.

Kansanedustajana ja monissa luottamustehtävissä, muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toiminut, nyt kuntavaalien jälkeen valtuuston jäsen Sanna Marin on tehnyt melkoisen tempun. Kaikkien tehtäviensä ohella hän valmistui Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi viime viikolla.

2015 kansanedustajaksi päässeellä Marinilla oli jäänyt gradu kesken, mutta nyt se tuli rutistettua kasaan.

Marin naurahtaa itsekin, ettei oikein tiedä, miten valmistuminen oli mahdollistakaan.

– Nyt jälkikäteen kun ajattelee, en ole varma miten tein tämän.

2007 yliopistoon päässyt Marin oli tehnyt gradunsa teoriaosuuden ja suurimman osan haastatteluista jo aiemmin. Keväällä hän palasi gradun pariin tehden haastatteluaineiston litteroinnit ja tutkimuksen analyysiosuuden. Näille löytyi aikaa muun muassa kunnallisvaalien jälkeen pääsiäisen tienoilla. Marin kirjoitti muutaman päivän yötä päivää.

– Kun kalenteri on ihan täynnä, johonkin pitää varata tilaa. Kirjoittaminen ei onnistu pätkissä.

Lopulta tuli kunnon kiire, kun hän oli katsonut gradun jättöpäivän olevan viikkoa myöhemmin kuin se todellisuudessa oli.

– Nyt jo tuntuu, että tämähän meni ihan sutjakkaasti. Se unohtuu, mitä kaikkea se vaati. En suunnittele jatko-opintoja, kyllä tämä nyt oli 10 vuoden puristus tässä, Marin sanoo.

Valmistujaisjuhliakaan hän ei aio pitää.

– En ajatellut ihmeellisesti juhlistaa. Se on tarpeeksi iso juhla, että valmistui. On juhla itsessään, että saa takaraivosta pois paineen, että pitäisi tehdä opintoja.

Ammattimaistumisella tavoitellaan poliittisen päätöksenteon tehokkuuden lisäämistä.

Marinin gradu on mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumista. Hän syventyi teemaan selvittämällä johtamisjärjestelmien muutosta Helsingissä, Oulussa, Turussa, Lahdessa ja Porissa.

Tutkimuskohteena on kaupunkien luottamushenkilöjohdon ammattimaistuminen pormestarijärjestelmän tai päätoimisen kaupunginhallituksen puheenjohtajamallin käyttöönoton kautta. Edellä mainituista Pori on ainoa kaupunki, jossa ei ole päätetty siirtyä johtamisjärjestelmään, jossa yksi tai useampi luottamushenkilö toimisi päätoimisena tai osa-aikaisena saaden palkkaa rinnastettavaa palkkiota.

Tutkimuksessa pyrittiin löytämään syitä sille, miksi kuntien luottamushenkilöjohto ammattimaistuu ja mihin luottamustehtävien muuttamisella päätoimisiksi halutaan vastata. Marin löysi kehitykselle kuusi syytä.

Ensinnä poliittisen johtamise ammattimaistumisen voidaan katsoa kytkeytyvän hallinnon ja johtamisjärjestelmien muuhun uudistamiseen. Näin kävi vaikkapa Helsingin siirtyessä pormestarimalliin. Samalla kaupungin virastorakenne muutettiin toimialamalliin.

Toinen syy on se, että ammattimaistumisella pyritään vahvistamaan hallinnon ja poliittisen päätöksenteon kokonaisohjausta. Varsinkin isommissa kaupungeissa kuntakonsernien koon kasvaminen ja hallintaympäristön muutos vaikuttavat kokemuksiin toiminnan hallittavuudesta.

– Ammattimaistumisella tavoitellaan esimerkiksi poliittisen päätöksenteon tehokkuuden lisäämistä, kaupunkikonsernin kokonaisohjauksen vahvistamista sekä kuntatalouteen liittyvien vaikeiden päätösten läpiviennin helpottamista, Marin summaa.

Ammattimaistumisella pyritään myös selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjakoa ja rooleja. Dualismin haasteet ilmenevät erityisesti kohdissa, joissa valmistelu ja päätöksenteko limittyvät toisiinsa.

– Ammattimaistumisella kuten luottamustehtävien muuttamisella päätoimisiksi pyritään vahvistamaan luottamushenkilöjohdon asemaa suhteessa keskeisiin viranhaltijoihin eli ”palauttamaan” valtaa poliittiseen päätöksentekoon.

Toimintaympäristön muutos muuttaa luottamushenkilön roolia.

Neljäs syy luottamushenkilöiden ammattimaistumiseen on toimintaympäristön muutos. Kuntien tehtäväkentän laajeneminen, hallintaympäristön monimutkaistuminen, taloudellisten haasteiden lisääntyminen ja valtionhallinnon asettamien uudistuspaineiden kasvu asettavat paineita myös kuntien poliittiselle johtamiselle ja luottamushenkilöjohdolle.

– Luottamushenkilöiden aseman vahvistamisella pyritään siis vastaamaan kuntien toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin.

Ammattimaistumisella pyritään lisäksi vastaamaan niihin tarpeisiin, joita luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiolla on luottamushenkilöjohdolle.

– Ammattimaistumisella tavoitellaan muun muassa tiedonkulun parantamista ja työtaakan tasaisempaa jakamista viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdon välillä sekä ymmärryksen lisäämistä poliittisen ja ammatillisen johtamisen välillä.

Kuudenneksi ammattimaistumisella pyritään vastaamaan luottamushenkilöiden tarpeeseen hallita omaa tehtäväänsä ja rooliaan. Ammattimaistuminen voidaan hahmottaa välineenä luottamustehtävien hoitamiselle ajankäytön, perehtyneisyyden ja taloudellisen varmuuden lisääntymisen kautta.

– Kyse on siis luottamushenkilöiden käytettävissä olevien resurssien lisäämisestä.

Muutos polarisoi luottamushenkilöitä.

Marinin mukaan luottamustehtävien muuttuminen päätoimisiksi tai osa-aikaisiksi on luonnollinen kehityssuunta. Jos Suomessa siirrytään maakuntamalliin, hän uskoo, että ennemmin tai myöhemmin myös siellä nähdään pää- ja osa-aikatoimisia luottamushenkilöitä.

– Veikkaan, että sielläkin luottamushenkilöt kokevat, etteivät pysty riittävästi hallitsemaan, ohjaamaan tai tekemään päätöksiä heidän vastuullaan olevista asioista. Tällöin ammattimaistuminen on yksi vastaus.

Marin katsoo, ettei luottamushenkilöiden ammattimaistuminen itsessään ole hyvä tai huono asiaa. Se on pikemminkin luonnollinen kehitys, jossa on niin hyviä kuin huonoja puolia.

– Yksi huono puoli on, että muutos polarisoi luottamushenkilöitä. Päätoimiset luottamushenkilöt pääsevät käsiksi erilaiseen informaatioon ja voivat perehtyä käsittelyssä oleviin asioihin huomattavasti paremmin kuin sivutoimiset luottamushenkilöt. Syntyy siis kahden kerroksen kuntapoliitikkoja.

– Toisaalta jokaisessa johtamisjärjestelmässä on aina hyviä ja huonoja puolia.

Lue Demokraatista 6.7. Sanna Marinin haastattelu Kulissien takaa -juttusarjasta.

”Suurin jakovaara tulee hallituksen sisältä” – SDP pitää veropolitiikassaan pienituloisten puolta

Kuva: Jari Soini
Krista Kiuru, Antti Rinne ja Antti Lindtman välittivät hallitukselle tiukat budjettiterveisensä.

SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen mediatilaisuudessa SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta tivattiin tarkennuksia SDP:n veropoliittisiin linjoihin.

Antti Rinne muistutti todenneensa kokouksen puheessaan, että jos veronkevennysvaraa on, se pitäisi käyttää pieni- ja keskituloisten hyväksi.

SDP:n näkökulmasta tuota varaa voisi olla tällä hetkellä ehkä 200 miljoonaa, Rinne arvioi varovaisesti. Hallituksen hyvätuloisille ojennetun yrittäjävähennyksen uudelleenkohdentamisella sitä voisi oppositiojohtaja Rinteen mukaan olla irrotettavissa 160 miljoonaa euroa lisää.

– Lähtökohta minun viestissä oli se, että tämä hallitus on tehnyt niin paljon veronkevennyksiä tämän vaalikauden aikana, yli 4 miljardia kaiken kaikkiaan. Viimeksi veroilla maksettavaksi tuli kiky-ratkaisu kokonaisuudessaan. Sen hinta ilman veronkevennyksiä on miljardi euroa vähemmän verotuloja. Se on kiky-ratkaisun vaikutus koko julkisen talouden tasapainoon, Rinne sanoi.

– Minun huoli on nyt se, ettei veropohjaa rapauteta niin, että hyvinvontipalveluista joudutaan entistä enemmän leikkaamaan tulevaisuudessa. Tämä hallitus on rahoittanut varakkaiden veronkevennyksiä velalla ja samaan aikaan leikannut pieni- ja keskituloisilta toimeentulosta, eläkekäisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta tai koulutuksesta. Tämä on meidän huoli, ettei tätä enää jatketa, hän lisäsi.

”Suurituloisten vapauttaminen lamatalkoista ei vastaisi suomalaisten oikeudentuntoon.”

Antti Lindtman tuki Rinteen kantoja. Eli jos veronkevennyksiin on varaa, se pitää SDP:n mukaan kohdistaa nimenomaan pienituloisten ihmisten työn verotukseen.

Hän kantoi huolta siitä, että hallituksen puolelta on jälleen nostettu esiin uusia veronkevennyksiä. Tästä hän nosti esiin myös rikkaisiin kohdistuvan solidaarisuusveron, joka SDP:n mukaan on pidettävä voimassa.

– En usko, että ajatus, että näistä lamatalkoista vapautetaan ensimmäisenä suurituloiset, vastaa suomalaisten oikeudentuntoa, Lindtman sanoi.

Kun hallitus on puhunut ”jakovaarasta”, Lindtmanin mukaan näyttääkin nyt siltä, että suurin jakovaara tulee hallituksen sisältä.

Jos pieni- ja keskituloisten verohelpotusten lisäksi on varaa verohelpotuksiin, Lindtman vaatikin, että tällöin pitää aloittaa jostakin muusta kuin solidaarisuusverosta.

Hänen mukaansa kannattaisi aloittaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisten lomarahojen leikkauksien perumisesta.

”Hallitus otti vallan … ja sillä on myös valta perua.”

Rinne puuttui myös johtajien palkankorotuksiin.

– Jos jonkin yhtiön yksittäisen johtajan palkankorotus miljoonatuloilla entisestään voi olla 65 %, kyllä tässä on sellainen tilanne, että myöskin palkansaajilla on oikeus palkankorostusta kohtuudella odottaa työmarkkinapöydästä.

Hän jatkoi, että työnantaja on saanut aika paljon erilaisia etuja Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta. Tämän vuoksi Rinteen viesti työmarkkinapöytään on, että nyt on aika säällisille palkankorotuksille.

– Tämä nimenomaan liittyy veropolitiikkaan. Minä en puhu mistään prosenteista, vaan jottei jouduta verojen kautta ongelmiin hyvinvointivaltion palvelujen rahoittamisessa, sen takia palkankorotus on tärkeä ostovoiman kannalta, hän tarkensi.

Lindtman palasi lomarahojen leikkauksiin ja niiden perumiseen ja totesi, että kyse on viestistä hallitukselle.

– Jos muistaa, mikä oli leikkausten tausta, niin taustahan oli se, että hallitus otti vallan ajaa tätä leikkausta ja sai siihen työnantajat mukaan. Tämä on peräisin hallituksen tahtotilasta, että julkisen sektorin työntekijöille täytyi kohdistaa erillinen lomaetuuksien heikennys, Lindtman sanoi.

– Kun hallitus on tämän vallan ottanut, hallituksella on valta myös purkaa tämä. Jos hallitus sanoo burjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että sen tahtotila on lomarahaleikkeusten peruminen ja he ovat valmiita julkiselle sektorille kompensoimaan, olen ”melko mikko” eli erittäin varma siitä, että löydetään tapa, jolla se vuodelta 2018 ja 2019 voidaan purkaa.

– Tämä on kipupiste tulevalla työmarkkinakierroksella ja meidän vahva viesti hallitukselle on se, että tämä kipupiste kannattaisi purkaa ennen liittokierrosta, Lindtman sanoi kannustaen lomarahojen leikkausten perumiseen.

Rinne muistutti, että julkisen sektorin pienpalkkaisilla työntekijöillä kuten sairaanhoitajilla, laitoshoitajilla, opintoavustajilla lomarahojen poisto on vaikuttanut selkeästi tuloihin. Hän surikin sitä, että tämä vaikutti heidän perheisiin muun muassa niin, että lomamatkat ovat jääneet tekemättä.

SDP:n eduskuntaryhmä kokousti tänään Kouvolassa, kesäkokous jatkuu huomenna Kotkassa.

Keskustelua aiheesta

Rinne synnytystalkoista: ”Ajattelin käyttää sanavalintaa, jolla viesti saadaan kiteytymään ja perille”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Antti Rinne SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa. Taustalla Krista Kiuru.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sanavalinnat Suomen syntyvyyden alhaisesta tasosta ovat herättäneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Rinne toi aikaisemmin tänään sosialidemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kouvolassa esiin huolensa Suomen alhaiseen syntyvyyteen. Hän myös kannusti suomalaisia ”synnytystalkoisiin”.

– SDP tulee tämän kesäkokouksen yhteydessä esittämään joukon konkreettisia keinoja, joilla suomalaiset saadaan uudelleen synnytystalkoisiin. Suurten ikäluokkien syntymän aikoihin perheitä kannustettiin sloganilla ”neljäs isänmaalle”. Hyvä kiteytys. Nyky-Suomessa jo puoletkin tuosta määrästä olisi huomattava parannus, Rinne luonnehti pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa.

Rinne kertoi myöhemmin iltapäivällä käyttäneensä ”vanhahtavalta kuulostavaa” sanavalintaa sen vuoksi, että häntä oli jäänyt ärsyttämään se, että hänen aikaisemmin syntyvyydestä välittämänsä viesti ei ollut mennyt toivotulla tavalla perille.

– Ajattelin, että käytänpä jotain sellaista sananvalintaa, jossa viesti saadaan kiteytymään ja perille.

– Toiseksi SDP:n puheenjohtajaa on syytetty jossakin määrin siitä, ettei hän pysty julkisesti kiteyttämään asioita, niin nyt kiteytin tämän.

SDP:n ajatus on sellainen, että pitää tehdä sellaisia perhepoliittisia päätöksiä, että lasten tekemiselle ei ole esteitä

Perusasia sanonnan takana on Rinteen mukaan se, että Suomessa syntyy tänä vuonna ensimmäisen kerran sitten 1860-luvun nälkävuosien alle 50 000 lasta. Tämä on hänestä hyvin vakava asia.

– Kyllä tämän pitää herättää tulevaisuuden näkökulmasta mietintöjä.

– SDP:n ajatus on sellainen, että pitää tehdä sellaisia perhepoliittisia päätöksiä, että lasten tekemiselle ei ole esteitä niillä, joilla on se onni, että lapsia pystyy saamaan tai halukkuutta lasten tekoon löytyy.

Syntyvyys onkin vähentynyt Suomessa jo kuuden vuoden ajan. Vuonna 2016 syntyi 52­ 645 lasta eli pienin ikäluokka koko itsenäisyyden aikana.

– Huomasin kyllä, että lausuntoni oli herättänyt erilaisia mielipiteitä Twitterissä, mutta tarkoituskin oli, että saadaan keskustelua.

Sanavalintojaan Rinne ei jälkikäteen katsottuna pitänyt parhaimpina mahdollisina, mutta totesi sen synnyttäneen ainakin toivomaansa keskustelua.

Rinteen lausunnot ovat herättäneet keskustelua myös SDP:n sisällä. Muun muassa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kommentoi Twitterissä, että ”synnytystalkoot” termin käyttäminen tuo mieleen ”kolmannen valtakunnan ja kansallissosialismin”.

Myös Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kommentoi sanavalintoja tviittauksillaan.

– Vai talkoisiin huudetaan. Ehkä ennemmin lisää kansainvälistymistä, perhevapaiden uudistus ja päivähoitomaksut alas, hän kirjoitti.

Turun puukotusisku puhuttaa Kouvolassakin – ”Kamala, joskin odotettavissa”

Kuva: Jari Soini
Eläkkeellä oleva Teuvo Tenhonen ja Antti Rinne keskustelivat Kouvolassa kauppakeskus Hansassa.

Koulutus, huoli eläkeläisten toimeentulosta sekä tietysti Turun puukkoisku olivat sosialidemokraattien kansanedustajia tapaamaan saapuneiden ihmisten huulilla SDP:n eduskuntaryhmän jalkautuessa kouvolalaiseen kauppakeskukseen.

Kesäkuussa kansanedustajaksi noussut Pilvi Torsti keskusteli kauppakeskus Hansassa viime keväänä kunnallisvaaleissa luottamustehtäviin nousseiden SDP:n paikallisten kaupunginvaltuutettujen kanssa. Heidän kanssaan hän kertoi puineensa muun muassa perheellisten ihmisten mahdollisuuksista osallistua luottamustehtäviin.

– Keskustelussa nousi esiin, kuinka tärkeää on, että päättävissä elimissä ja luottamustehtävissä on mukana ihmisiä hyvin erilaisista elämäntilanteista, Torsti kertoi.

– Lisäksi koulutuksen merkitystä miettivät selvästi kaikki ikäluokat. Nuoremmat sukupolvet pohtivat sitä itsensä kannalta, vanhemmat puolestaan lastensa ja lastenlastensa kannalta. Työväenliikkeen sivistysperinne olikin vahvasti esillä keskusteluissa, mitä pidän hienona.

Isku koskettaa meitä kaikkia.

Pitkän linjan kansanedustajan Eero Heinäluoman kookas hahmo erottui kauppakeskukseen kokoontuneesta väkijoukosta selkeästi. Myös hänellä riitti juttuseuraa.

– Pienituloisten huoli tulevaisuudesta sekä valtionyhtiöiden omistajanohjaukseen liittyvät kohut ovat olleet tänään tapetilla, Heinäluoma tuumi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne puolestaan päätyi päivittelemään viime perjantain traagisia tapahtumia eläkkeellä olevan Teuvo Tenhosen kanssa.

– Turun tapaus oli kamala, joskin odotettavissa, Tenhonen päivitteli.

– Isku koskettaa meitä kaikkia.

Tenhosta mietitytti myös sote-uudistuksen vaikutukset Kouvolan alueen terveydenhuoltoon. Ennen kaikkea huolta syntyi siitä, mitä sote-uudistuksen kokonaisuus tarkoittaa Kouvolan terveydenhuollon yksiköille.

Rinne ei säästynyt tiukoiltakaan kysymyksiltä. Ari-Pekka Tynys tiukkasikin puheenjohtajalta SDP:n eläkepolitiikasta. Huolta Tynyksessä herätti ennen kaikkea pienituloisimpien eläkeläisten toimeentulo.

Rinne vastaili kärsivällisesti esittelemällä SDP:n vaatimaa toimenpideohjelmaa pienituloisten eläkeläisten aseman vahvistamiseksi. Keskustelun jälkeen osapuolet paiskasivatkin reilusti kättä kiittäen toisiaan mielipiteiden vaihdosta.

SDP:n logolla varustettu stressilelu pyöri näppärästi Mikkel Näkkäläjärven peukalolla eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Itse kesäkokouksen alkaessa Demarinuorten puheenjohtajan Mikkel Näkkäläjärven huomio kiinnittyi kokousväelle jaettuun SDP:n logolla varustettuun fidget spinneriin. Nuorison keskuudessa kulovalkean tavoin levinnyt stressilelu pyörikin näyttävästi Näkkäläjärven peukalolla.

– Tämähän on siitä hauska lelu, että kokouksienkin aikana voi keskittyä paremmin tätä pyörittämällä. Hirveämpiä temppuja en vielä osaa, mutta yhdellä sormella se jo pyörii hyvin, Näkkäläjärvi tokaisi.

– Vaikeampia temppuja varten tarvitaan kyllä treeniä ja koulutusta.

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokousta vietetään keskiviikkona Kouvolassa. Keskiviikkona iltapäivällä ryhmän matka jatkuu Haminan torin kautta kotkaan. Kokous jatkuu huomenna Kotkassa.

”Kukaan ei saa tippua veneestä” – SDP lähetti hallitukselle tiukat budjettiterveiset

Kuva: Jari Soini
Puheenjohtaja Antti Rinne piti poliittista tilannekatsausta SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Sosialidemokraatit lähetti eduskuntaryhmän kesäkokouksesta Kouvolasta hallitukselle tiukat terveiset syksyn budjettiriiheen. SDP:n mukaan Suomessa tulisi panostaa ennen kaikkea pitkän aikavälin kasvun edellytyksien vahvistamiseen, nyt kun Suomen talous on päässyt kansainväliseen suhdanneimuun.

Kansanedustaja Krista Kiurun esittelemien terveisten keskeisimmäksi teemaksi nousi työllisyyden nostaminen. Työllisyyden parantamisen keinoiksi hän luetteli perhevapaauudistuksen toteuttamisen, oppivelvollisuuden pidentämisen sekä varhaiskasvatuksen maksujen reippaan alentamisen ja laadun vahvistamisen.

– Perhevapaauudistus lisää työelämän joustavuutta, tasa-arvoa ja työllisyyttä. Toisen asteen koulutus puolestaan pidentää työuria jopa kymmenellä vuodella ja varhaiskasvatusuudistus on tehokasta kannustuspolitiikkaa, Kiuru perusteli.

Kukaan ei saa tippua veneestä.

Toiseksi terveisten keskeiseksi lohkoksi Kiuru nosti osaamisen, osallisuuden ja koulutuksen, jotka hänen mukaansa kulkevat käsi kädessä.

– Kukaan ei saa tippua veneestä ja kaikki on pidettävä mukana. Etenkin nuoriin tulee panostaa. SDP tulee jatkamaan Peruskoulu-uudistusta ja lapset ja nuoret ansaitsevat turvalliset ja terveet koulutilat.

Lisäksi SDP ehdotti panostuksia tutkimukseen. Kiuru korosti myös nuorisotyöttömyyden vähentämisen tärkeyttä ja nuorisotakuiden merkitystä.

– Ne nuoret aikuiset, ketkä ovat uhassa tippua yhteiskunnan rattailta, tulee saada mukaan. Tähän SDP esittää esimerkiksi palkkatukia.

Puolue ehdottaa poliisien resurssien vahvistamista.

Oikeudenmukaisuus korostui puolestaan terveisten kolmannessa teemassa. SDP vaatii esimerkiksi, että lomarahaleikkaukset on korjattava ja pienituloisten eläkeläisten asemaa vahvistettava. Jälkimmäiseen Kiuru esitti lääkkeeksi kohdennettua ostovoiman lisäystä pieni- ja keskituloisille eläkeläisille.

– Emme ole sosialidemokraatteja, jos emme kantaisi huolta köyhyydestä, syrjäytymisestä ja osattomuudesta. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnassa pitää jakaa tuloja oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. SDP haluaakin, että esimerkiksi solidaarisuusveroa jatketaan.

Viime perjantaisen Turun puukotusiskun seurauksena SDP teki tiedotustilaisuuden lopuksi myös kolme ehdotusta Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Puolue ehdottaa poliisien resurssien vahvistamista, tuomioistuin prosessien nopeuttamista sekä huomion kiinnittämistä kotouttamiseen.

– SDP on jo esittänyt poliisien määrärahojen lisäystä jo aikaa sitten. Vasta nyt hallitus on tulossa sosialidemokraattien pitkään vaatimalle linjalle. Poliiseja ei kannata kouluttaa työttömiksi.

Juttua on päivitetty klo 16:34.

Delta Auton uhkailu, kiristys ja väkivaltaiset muutokset työsopimuksiin eivät loppuneet – Delta Auton työt pysähtyvät

Kuva: Teollisuusliitto
Tapa, jolla Delta Autossa kohdellaan työntekijöitä ei käy Metalliliitolle. Nyt tuli mitta täyteen ja lakko alkaa. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen vetää joukkoja.

Noin 200 asentajaa Delta Auton, Delta Motor Groupin ja Kia Motors Finlandin ja niiden aputoiminimien korjaamo- ja asennustöissä lopettaa työnsä 24.8. kello 0.00. Teollisuusliiton järjestämä työnseisaus päättyy 27.8. kello 23.59.

Teollisuusliitto päätti työnseisauksesta pari viikkoa sitten. Työt pysähtyvät, koska neuvottelut kiistakysymyksistä eivät ole johtaneet Teollisuusliittoa tyydyttävään lopputulokseen. Lisäksi yhtiöt on asetettu toistaiseksi voimassa olevaan hakusaartoon.

Teollisuusliitto antoi lisäksi viime viikoilla liiton johtoryhmälle lisävaltuuksia, joilla voidaan laajentaa Delta Auto –konsernia koskevia työtaistelutoimia. Työtaistelutoimenpiteitä laajennetaan tarvittaessa koskemaan myös muita erikseen määriteltyjä yrityksiä kuin niitä, jotka kuuluvat Delta Auto –konserniin.

Lakon taustalla ovat pitkäaikaiset ongelmat yhtiön kanssa, työnantajan harjoittama uhkailu ja kiristys. Viimeinen pisara oli se, että Delta Auto ryhtyi väkivaltaisesti tekemään muutoksia asentajien työnkuvaan siten, että samalla heikennetään palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja.

Delta Auto irtisanoi keväällä suurimman osan asentajistaan, mukaan lukien pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Uusilla työsopimuksilla palkattavat asentajat ovat ns. palvelumestareita, jotka ottavat myös vastaan ja luovuttavat itse työnsä. Teollisuusliitto ei vastusta sinänsä muutosta. Se auttaa liiton jäseniä kehittymään työssään. Mutta tapa, jolla muutos yritetään toteuttaa, on törkeä.

Teollisuusliitto on haastanut myös alan työnantajaliiton Autoalan Keskusliiton työtuomioistuimeen valvontavelvollisuuden noudattamatta jättämisestä.