Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Sanna Marinin Nato-kannasta paljastui uutta tietoa

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ex-pääministeri Sanna Marin (sd.).

Uutuuskirjan mukaan SDP:n sisäpiirin oli tarkoitus jo ennen Ukrainan sodan alkamista taivuttaa puolue Nato-jäsenyyden taakse. Kesäkuussa 2021 silloisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) kerrotaan todenneen, että Suomesta pitäisi tehdä Naton jäsen, mutta se ei tulisi tapahtumaan kovin helposti tai nopeasti.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kirjan mukaan Marinin tuolloinen erityisavustaja Matti Niemi luonnosteli Projekti Nipsu -nimen saaneeseen tiedostoon askelia siitä, miten kannanmuutos tehtäisiin.

Toimittaja Salla Vuorikosken kirjan mukaan nimi tuli siitä, että pääministerin esikunnassa oli tuohon aikaan huviteltu jakamalla muumimeemejä.

- Siitä maailmasta poimittiin samalla kirjaimella Naton kanssa alkava nimi.

Sanna Marin – Poikkeuksellinen pääministeri -kirjan (WSOY) mukaan tähtäimessä oli vuoden 2023 puoluekokous. Mietittävänä oli, ketkä olisivat keskeisiä henkilöitä puolueessa viemään asiaa eteenpäin.

- Siellä SDP olisi voinut hyväksyä Natosta sellaisen myönteisen kannan, joka olisi mahdollistanut puolueen osallistumisen jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvaan hallitukseen. Kyse oli siis Nato-jäsenyyden edistämisestä pienin askelin, kirjassa kerrotaan.

Marinin valtiosihteerinä toiminut Henrik Haapajärvi kertoi arvioineensa tuolloin kesällä 2021, että muutokseen tarvittaisiin kaksi vaalikautta. Marin oli toivonut nopeampaa aikataulua.

- Loppuarvio taisi olla se, että jäsenyys olisi noissa oloissa vaatinut kirjausta hallitusohjelmaan ja koko ulkopoliittisen johdon tukea – eli 2024 valittavan presidentin Nato-myönteisyyttä, Haapajärvi sanoo kirjassa.

Elokuussa 2020 hyväksytyssä SDP:n puolueohjelmassa todettiin vielä, että sotilaallinen liittoutumattomuus kuului Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan.

Sodan alettua helmikuussa 2022 tilanne muuttui. Kirjaan haastatellun SDP:n kärkipoliitikon mukaan Marin päätyi heti siihen, että “tämä (Nato-jäsenyys) on hoidettava”.

- Näimme mitä kellot ovat lyöneet, mutta kaikki eivät muuta mielipidettään niin nopeasti. Kaikille kansanedustajille piti antaa aikaa, kirjassa siteerataan poliitikkoa.

Päätös Nato-hakemuksen jättämisestä tehtiin toukokuussa 2022. Suomesta tuli Naton jäsen seuraavan vuoden huhtikuussa.

OSAA ulkopolitiikkaan erikoistuneista demaripoliitikoista oli kirjan mukaan alkanut loppuvuodesta 2021 huolestuttaa pääministerin ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaaminen ja ymmärrys. Miesjoukkoa mietitytti ainakin se, miten yhteistoiminta ulkopolitiikan johdossa toimii.

Huolta kantoivat kirjan mukaan ainakin entinen pääministeri ja puoluejohtaja Antti Rinne, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma, kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan tuolloinen jäsen Kimmo Kiljunen sekä entinen ulkoministeri ja tuolloinen kansanedustaja Erkki Tuomioja.

Miehet päättivät järjestää illanistujaiset loppiaisena 2022, mutta Marin ei saapunut Kiljusten kotona järjestettyyn tilaisuuteen esteeseen vedoten. Uusi tilaisuus järjestettiin eduskunnassa. Tilaisuus ei lieventänyt konkaripoliitikkojen huolta.

- Erään osallistujan mukaan Marin toisteli “peruskoulutasoista puhetta siitä, miten Suomi on puolueeton maa mutta olemme lännessä”. Välillä pääministeri kävi puhumassa puhelua eikä vaikuttanut erityisen kiinnostuneelta Tuomiojan tai Kiljusen näkemyksistä, kirjassa kerrotaan.

STT / Merja Könönen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE