Yhteisöllistyvä Suomi -tutkimukseen vastanneista yli 80 prosenttia kokee, että vastuuttomat uutismediat lietsovat ja lisäävät negatiivisia ilmiöitä. Nuorista vastaajista tätä mieltä on vieläkin suurempi osa. Koetun lietsonnan uskotaan myös vaikuttavan vahvasti ihmisten mielipiteisiin.

Vastuuttomiksi medioiksi suomalaiset nimeävät lukuisia niin kutsuttuja valemedioita, erityisesti MV-lehden. Tämän lisäksi vastuuttomaksi koetaan rasistiset sivustot, ääriliikkeiden verkkosivustot, sosiaalisen median eri alustat ja epämääräisten klikkiotsikoiden käyttäjät.

– Huoli suomalaisten sivistyksestä osoittautui yllättävän korkeaksi. Yksi varsin ilmeinen selitystekijä on erilaisissa tilanteissa ilmenevä repivä kielenkäyttö, kertoo Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.

Jopa 88 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että demokraattinen yhteiskunta tarvitsee monipuolisen median. Useampi kuin kolme neljästä uskoo yhteiskunnan heikentyvän, jos kotimainen uutistarjonta yksipuolistuu.

Suomalaiset olivat kaikkein vakuuttuneimpia sanomalehtien toiminnasta. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan eri medioiden sosiaalista, taloudellista ja ympäristöä koskevaa vastuullisuutta. Noin kolme neljästä vastaajasta koki, että sanomalehdet ja digitaaliset sanomalehdet olivat vastuullisia ainakin jollain edellä mainituista alueista.

Lähelle sanomalehtiä pääsivät radiokanavat tai niiden verkkopalvelut. Televisiokanavia tai niiden verkkopalveluita piti ainakin jollain alueella vastuullisena 71 prosenttia vastaajista.

Ympäristön, taloudellisen tai sosiaalisen vastuun osalta heikoimmiksi medioiksi suomalaiset arvioivat blogit ja vlogit, sosiaalisen median, verkossa olevat Ampparit-tyyppiset uutisportaalit sekä Googlen.

Nuorten arviot medioiden toiminnan vastuullisuudesta ovat kaikilta osin korkeammat kuin suomalaisten keskimäärin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sosiaalisen median palveluiden käyttöä. Edelliset kolme vuotta kaikkein käytetyin alusta on ollut Whatsapp-viestipalvelu, jota käytti 74 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Whatsappin käyttö kasvoi kaksi prosenttiyksiköä viime vuodesta. Aiempina vuosina kasvu on ollut huomattavasti suurempaa.

Seuraavana tulee Facebook, jota käyttää säännöllisesti lähes kaksi kolmesta. Kolmannelle sijalle ylsi YouTube, jota käyttää reilu puolet suomalaisista.

Kirjosen mukaan tutkimustulokset eivät tue väitettä siitä, että nuoret olisivat jättäneet Facebookin. Kirjonen kertoo palvelun olevan nuorille muun muassa yksi tapa ohjautua uutismediasivustoille.

Tutkimuksen toteutti IRO Research loka-marraskuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta.
STT–Arttu Mäkelä