Sarkomaa toteaa, ettei valinnanvapaus ole sote-uudistuksen irrallinen osa vaan sen ydin ja käyttövoima. Se on hänen mielestään aiemmista sote-yrityksistä ja SDP:n linjasta puuttuva uudistumisen moottori.

– SDP sanoo selvästi ei ihmisten laajalle valinnanvapaudelle. Sen myötä uudistuksesta puuttuu niin sanottu pihvi. SDP esittää vain hallinnollisia muutoksia, mutta puolueella ei ole uutta keinoa verrattuna nykyiseen.

– Valinnanvapaus on hallituksen mallissa ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. SDP:n linjauksista puuttuu sen sijaan vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista. SDP:n linjaukset ovat kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille, Sarkomaa arvostelee.

– Ajoissa hoitoon pääsy lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja. Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin voimavarat siirtyvät valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää julkaistuissa linjauksissa avoimeksi.

Sarkomaan mielestä SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena.

– Hallituksen ajama valinnanvapaus on puolestaan mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten aktiivista osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä sote-palveluihin.

– On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. On pakko kysyä miksi SDP vastustaa ihmiset osallisuutta. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote-palveluiden valinnanvapautta.

Sarkomaan mukaan Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) vertasi tänään Demokraatin haastattelussa hallituksen valinnanvapauspuheita “kermavaahtokuorrutukseksi”.

– Eiväthän ihmiset saa valita kuin sen, menevätkö yksityiselle ja mille yksityiselle, hän napautti.

– Kaikkialla missä yksityistä palvelutuotantoa on tullut lisää, kustannukset ovat nousseet, kun se saa monopoliaseman markkinoilla. Jos julkinen on tuottajana keskeisesti, se tietää omissa hinnoittelussaan ja kustannuksissaan, mitä tilaa ja mitä mikin maksaa, Haatainen jatkoi.