Karstulan sosialidemokraattien ja nuorisoliiton kautta Satakuntaan tulleen Jukan toimintavuosiin sisältyy monia huippuhetkiä, mutta myös vaikeita hetkiä tunnekuohuineen.

Jukka Pirttisen sosialidemokratia lähtee kotitaustasta. Hänen kodissaan ei oltu puoluepoliittisesti aktiivisia, mutta puhuttiin paljon yhteiskunnallisista asioista ja ne kiinnostivat Jukkaa jo kouluaikaan.

– Ensimmäisten kuntavaalien jälkeen kotikunnassani Karstulassa vuonna 1988, joissa olin ehdokkaana ja pääsin myös läpi, minulle selvisi, että isäni oli pyytänyt paikallista demaripamppua kysymään minua ehdolle. Selvisi myös, että isoisäni oli ollut demarien valtuutettuna 1940- ja 1950-luvuilla. Jälkeenpäin sain tietää, että keskusta oli minua aikonut kysyä ehdolle, mutta olivat jättäneet nuoren miehen vielä kasvamaan seuraaviin vaaleihin.

– Vaalityö oli siihen aikaan hyvin perinteistä. Minulla etuna oli urheilijatausta, joten olin tunnettu persoona. Joku on joskus sanonut, että on helppo pienestä pitäjästä päästä valtuustoon. Asia on päinvastoin, siellä kaikki tuntevat toisensa, joten ihan heppoisilla meriiteillä ei valtuuston mennä, saati nousta ääniharavaksi, Jukka kertoo.

Jukka Pirttinen pitää isona kuntapolitiikan saavutuksena hyvän elinkeinopolitiikan luomista ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen lisäämistä.

– Vuonna 1990 perustimme Karstulan kunnan kehittämisyhtiön ja se on osoittautunut alkuvaikeuksien jälkeen toimivaksi. Yhtenä viimeisistä päätöksistä, joissa olin mukana, jouduimme myymään Keski-Suomen Valon osakkeet. Ja vaikka päätös oli meistä riippumaton, olen tyytyväinen siihen, miten myynnistä saadut tulot ovat hyödyttäneet Karstulaa ja sen elinkeinopolitiikan kehittymistä tähän päivään saakka.

Jukka Pirttinen toimi pitkään Keski-Suomessa erityishuoltopiirin hallituksessa ja valtuustossa. Sen jälkeen hänen työnsä kehitysvammapalvelujen edistämisessä on jatkunut alan keskusjärjestön Kehitysvammaliiton liiton valtuustossa.

– Kehitysvammahuoltoon tulin täysin puskista ja sattumalta. Piiri oli jostain syystä päättänyt antaa Karstulaan miespaikan erityishuoltopiirin hallitukseen ja tulin valituksi. Sen verran 12 vuodessa asioita opin, että viimeisellä kaudella valitsivat valtuustoryhmän puheenjohtajaksi. Se oli nuorelle miehelle opettavaista aikaa, varsinkin kun kehitysvammahuolto tuolloin oli Keski-Suomessa murroksessa. Valtuuston varapuheenjohtajana jouduin vetämään aika monta kokousta, kun varsinainen puheenjohtaja Johannes Leppänen istui eduskunnassa. Sitä kautta lähdin mukaan Kehitysvammaliiton valtuustoon, Jukka muistelee.

– Nuorisoliitto oli hyvä koulu. Tulin valituksi sinne arvan kautta. Parasta nuorelle miehelle oli oppia tuntemaan niin nuorisoliiton kuin puolueen työntekijöitä ja päättäjiä.

Satakunnan sosialidemokraattien toiminnanjohtajana Jukka Pirttinen aloitti maaliskuussa 2002. Kuluneisiin 20 vuoteen on mahtunut paljon huippuhetkiä, joista kovimpina juttuina hän pitää Satakunnan nousua Suomen sosialidemokraattisimmaksi piiriksi ja vuoden 2019 eduskuntavaalien kolmea paikkaa kahdeksasta ja sitä kautta puolueelle saatua pääministeripaikkaa.

– Kova juttu on myös ensimmäisten aluevaalien kannatus 28,1 prosenttia. Tämän kaiken mahdollisti se, että saimme pidettyä oman vaalipiirimme, joka oli todella lähellä lähteä vaalipiiriuudistuksen aikana. Moni ei tiedä miten hilkulla vaalipiirin menetys oli ja mikä oli demaripiirin merkitys sen säilyttämisessä. Vähäinen asia ei ole sekään, että vuodesta 2005 olemme useimmiten saaneet puoluehallituksen pöydän ympärille kaksi edustajaa Satakunnasta.

– Eri vaalien aikaan ja jälkeen on sattunut mitä kummallisempia asioita. Milloin on väitetty, että tehty täysin vääriä valintoja, milloin ovat tunteet kuohuneet yli äyräiden ja on vilpistäkin joskus syytelty ja totuuskomissioita perusteltu. Kaikesta on selvitty ja kaiketi vaalituloksia katsomalla voi huomata, että jotakin on tehty oikein Satakunnassa.

Näyttää siltä, että väestöennusteen mukaan Satakunnasta valittaisiin vuoden 2027 eduskuntavaaleissa vain seitsemän edustajaa. On hyvä varautua siihen, että vaalipiiriasia nousee taas esille.

Jukka Pirttinen painottaa, että mitä ratkaisuja tehdäänkin, meidän on oltava siinä keskustelussa mukana.

– Puolueen osalta toivon, että alueita arvostettaisiin enemmän. Nyt resurssit menevät lähinnä puoluetoimistolle ja eduskuntaryhmälle. Alueilla kuitenkin tehdään vaalitulokset. Itse arvostan suuresti kentän väkeä ja sen tekemää pyyteetöntä työtä puolueen eteen. Toiminnanjohtajana olen noudattanut omaa linjaani, en suuremmin halua pitää itsestäni melua ja mitä vähemmän toiminnanjohtaja näkyy julkisuudessa, sitä enemmän hän tekee töitä, Jukka Pirttinen vakuuttaa.