Erdogan on todennut lunastavansa lupauksensa Suomelle Nato-jäsenyydestä, kun hän on tavannut Niinistön Istanbulissa.

Turkki on jo useasti viestinyt vaihtoehtoa, että saattaisi hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on puolestaan Suomessa jo hyvin pitkään pitänyt yllä mahdollisuutta, että Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointi saattaa tapahtua eri aikaan. Hän on saanut asiasta myös kritiikkiä. Nyt kuitenkin näyttää entistä enemmän siltä, että Aaltolan esiinnostamat skenaariot voisivat käydä toteen.

Hän toteaa, että jo viime syksynä alkoi näyttää melko selvältä, että turkkilaisesta näkökulmasta asiat ovat niin, että he näkevät Suomen mallikkaampana kuin Ruotsin eli eriaikaistumista olisi tapahtumassa.

– Turkkilainen näkökulma on se, että heillä on hyvin epästabiili maailmankolkka ja sinne tarvittaisiin lisää resursseja kuten amerikkalaisia hävittäjiä. Lisärasitteita ei mielellään otettaisi. Silloin tietenkin Suomen Nato-jäsenyys nähdään positiivisena, koska Suomi on pitänyt puolustuksestaan huolta ja toisaalta yhteiskunnallisesti Suomi on turkkilaisittain katsottuna yhteensopivampi, kun meillä on antiterrorilainsäädännöt ja uskonnonvapauslait kunnossa. Turkkilaisittain tavallansa Suomen konservatiivinen uskonnonvapauslaki on hyvä, Aaltola pohdiskelee.

Käytännössä hän viittaa rikoslakiin, joka kieltää uskonrauhan rikkomisen. Suomessa poliisi ei esimerkiksi sallisi Koraanin julkista polttamista. Tosin myös Ruotsissa poliisi on hiljattain päättänyt vastaavasta linjasta.

Aaltola sanoo, että Suomen ja Turkin suhteet ovat aina olleet melko hyvässä kunnossa. Hän viittaa myös paljon Turkissa luettuun venäläisen kirjailijan Grigori Petrovin kirjaan Valkoliljojen maa, joka luo maastamme posiitiivista kuvaa.

– Se on tunnettu kirja ja turkkilaisissa kouluissa opetetaan vielä sukulaiskielistatusta. Tässä suhteessa Turkissa on positiivinen katsantokanta Suomeen.

AALTOLA painottaa, että on tärkeää on myös, että tehdään töitä Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutumisen eteen kesään mennessä ja luodaan painetta Turkkiin samalla, kun Turkki ehkä ratifioi Suomen jäsenyyden.

UPIn johtaja on kuitenkin varovainen ottamaan kantaa siihen, millaisia uutisia Erdoğanilta ja Niinistöltä on perjantaina odotettavissa.

Hän muistuttaa, että Turkilla on omat prosessinsa, mutta jos Suomen Nato-jäsenyydelle saadaan Turkin johdon siunaus, silloin asian etenemisen pitäisi olla melko varmaa. Turkin toukokuiset parlamentti- ja presidentinvaalit ovat kuitenkin jo aivan ovella.

Aaltola toteaa, että moni asiantuntija Nato-maiden lähettiläitä myöten on alkanut jo olla kannalla, että ennen Turkin vaaleja Suomen jäsenyyttä ei ratifioitaisi.

– Tässä nyt on ehkä lupaava alku, että se saattaisi sittenkin onnistua.

Näetkö, että Turkin johto, Erdoğan virallisesti ilmoittaa Niinistön vierailun aikana, että Suomen ratifiointi etenee?

– Se skenaario saattaa olla mahdollinen, mutta tietenkin mennään nöyrästi Turkkiin niin kuin Suomessa on pragmaattisesti ulkopolitiikkaa harrastettu ja oltu dialogisia. Kun liittolaissuhdetta haetaan, siinä täytyy olla tietynlaista nöyryyttä. Ylpeys ja ennakkoluulo eivät ole niitä parhaita mahdollisia pienen maan etuja. Tiettyä nöyryyttä tarvitaan, mutta ei siinä mitään menetettävää ole, että kaikki kivet käännetään. Luulen, että siinä on paljon saavutettavaa eli vastauksena kysymykseen: saattaa olla, että asiat etenevät näin paljon paremmin kuin vierailuja ei olisi.

VIIME päivinä ilmassa on ollut useita merkkejä siitä, että Turkki saattaisi olla ratifioimassa Suomen jäsenyyden ennen Ruotsin jäsenyyttä. Esimerkiksi Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on antanut ymmärtää ruotsalaisille, että näin voi käydä. Suomessa Nato-jäsenyysprosessin eteneminen oli aiheena presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan eli tp-utvan kokouksessa viikonloppuna. Sauli Niinistö puolestaan tapasi viime viikolla Washingtonissa presidentti Joe Bidenin.

Aaltola kertoo miettineensä, milloin “Ankaran koneen moottorit” lämpenevät:

– Ennen (Niinistön) Yhdysvaltojen matkaa vai sen jälkeen. Päivänselvää oli, että asioista pitää keskustella kasvokkain, valtionjohtajien tavata. Se oli oletusarvoni. Eli uutinen ei tässä suhteessa tullut yllätyksenä.

Turkin ohella Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi puuttuu yhä Unkarilta.

Aaltola tapasi hiljattain Unkarista Suomessa käynyttä parlamentin delegaatiota, jossa oli Unkarin hallitsevan Fidesz-puolueen jäseniä.

– Puhe oli, että Unkarissa prosessi alkaisi ennen maaliskuun loppua. Siinä aikataulussa nyt vielä ollaan.