- Toivottavasti emme ole oikeassa, sanoo artikkelin julkaisseen tutkimusryhmän jäsen Tim Lenton Phys.org-tiedesivuston haastattelussa. Lenton työskentelee ilmastonmuutostutkimuksen professorina Exeterin yliopistossa Britanniassa.

Kun keikahduspiste tulee kohdalle, muutos on suhteellisen nopea. Vaikutukset tuntuvat jonkin laajan elinympäristön suurina muutoksina tai tuhoutumisena.

Esimerkiksi koralliriuttojen kuoleminen vaikuttaisi koko merten eliöstöön ja siten myös kalastusmahdollisuuksiin. Pohjoisen ikiroudan nopea sulaminen taas päästäisi ilmakehään suuria määriä metaania ja vauhdittaisi ilmaston lämpenemistä.

Useita keikahduspisteitä on todennäköisesti toteutumassa jo silloin, kun maapallon keskilämpötila nousee nykyisestä muutamia asteen kymmenesosia. Mahdollista – ei kuitenkaan todennäköistä – on sekin, että osa keikahduspisteistä on ylitetty jo nyt.

- On selvästi mahdollista, että joitakin näistä keikahduspisteistä ei pystytä välttämään. Siksi on todella tärkeää miettiä tarkemmin, miten toimimalla sopeudumme muutosten seurauksiin, sanoo Lenton.

Lenton vertaa keikahduspisteitä siihen, miten voi käydä kevyellä tuolilla liian kauas taaksepäin nojaavalle ihmiselle.

- Kun alat keikahtaa taaksepäin, painovoima tuottaa hyvin yksinkertaisen palautteen, joka työntää sinua edelleen taakse – kunnes kops, hän kuvaa.

TUTKIJARYHMÄN mukaan riskejä ei vältetä edes Pariisin ilmastosopimuksen noudattamisella. Pariisissa tavoitteeksi asetettiin rajoittaa lämpeneminen selvästi alle kahden asteen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna, mieluummin enintään 1,5 asteeseen.

Useiden keikahduspisteiden toteutumisriski ylittyy jo 1,5-2 asteen lämmönnousulla.

Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin 1,1 astetta. Suunta on tutkijaryhmän mukaan kohti noin 2,6 asteen lämpenemistä, ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä tuntuvasti.

TUTKIMUSPROFESSORI Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta pitää Science-lehden artikkelia merkittävänä.

- Osa tutkimuksesta viittaa siihen, että tiettyjen keikahduspisteiden osalta ylittyminen on lähellä, ellei niitä ole jo ylitetty. Ei voi täsmällisesti sanoa, onko ne jo ylitetty vai ollaanko kovaa vauhtia lähestymässä, sanoo Korhonen.

- Eniten on tässä kohtaa tietysti syytä olla huolissaan niistä keikahduspisteistä, joiden toteutumisen lämpötila on alin. Noin 1,5 asteen lämpenemisen lähellä on useita keikahduspisteitä, hän toteaa.

Vaikka tulevaisuutta ennakoivissa malleissa on aina epävarmuutta, viesti on Korhosen mukaan selvä.

- Ilmastonmuutosta pitää torjua, päästöjä pitää leikata. Se on ainoa turvallinen tie. Vaikka ei tiedetä keikahduspisteistä täsmälleen, se ei tarkoita että ilmastotoimia voisi viivyttää.