SDP:n tavoitteet vaikuttivat Cafe Pirittassa laajakatseisemmilta. Koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Jukka Gustafssonin mukaan puolueen panos suomalaiseen koulutukseen liittyy muun muassa peruskoulun käynnistämiseen ja 1980-luvun ammattikoulu-uudistukseen.

Viime aikoina kansainvälisesti kehuttu suomalainen koulutusjärjestelmä on Gustafssonin mukaan ottanut takapakkia. Nyt koulutuspolitiikkaan kaivataan renessanssia.

Koulutusohjelmassa korostetaan osallisuutta ja syrjäytymisen torjuntaa, sitä kautta myös työllistymistä.

– Koulutus on kaikista keskeisin resurssi täyteen kansalaisuuteen. Koulutusohjelmamme sisältää 14 teesiä, joilla koulutustasoa nostetaan.

Käytännössä SDP parantaisi koulutustasoa useammalle vaalikaudelle parlamentaarisesti räätälöitävällä ohjelmalla, jonka käynnistäminen edellyttäisi tulevien eduskuntavaalien voittamista.

SDP nostaisi muun muassa korkeakoulutettujen määrää nykyisestä 42 prosentista 50 prosenttiin 2020-luvun alkupuolelle mennessä.

– Etenkin miesten osuutta olisi hyvä nostaa nykyisestä 37 prosentista. Tähän pyrkiminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatuksessa, Gustafsson sanoi.

Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulisi puolueen mukaan lisätä. Alle 30-vuotiaista 100 000 ei nykyisin jatka peruskoulua pidemmälle, mikä heikentää heidän asemiaan työmarkkinoilla.

Taustalla on usein pidempi kehityskulku. Varsinkin monilla peruskoulunsa päättävillä pojilla on puutteita lukutaidossa ja matemaattisissa taidoissa. Alle 15-vuotiasta pojista joka kahdeksas ei osaa lukea tarpeeksi hyvin osallistuakseen toisen asteen koulutukseen.

Aikuiskoulutuksen puolelta ohjelma sisältää muun muassa norminpurkua, jonka kaavaillaan helpottavan opiskelua työttömyystuella. TE-toimistojen tarveharkinnan vuoksi asiasta on erilaisia linjauksia eri puolilla Suomea. SDP:n mukaan tarvearvioinnista voisi luopua kokonaan.