– Puolueettomuus ja riippumattomuus eivät valitettavasti nykyisin toteudu Keskuskauppakamarin kohdalla. Se on kestämätöntä tilanteessa, jossa monien suomalaisten on pakko maksaa Keskuskauppakamarille laissa säädettyjä maksuja voidakseen hoitaa ammattiaan. Ei ole hyväksyttävää, että tällaista rahaa kierrätetään vaalirahaksi ehdokkaille eri vaaleissa, SDP:n 1. varapuheenjohtaja Niina Malm totesi lakialoitteen esittelypuheenvuorossaan eduskunnassa keskiviikkona.

Keskuskauppakamari on jakanut vaalirahoitusta EK:n perustaman Pro Markkinatalous ry:n kautta.

Salikeskustelussa SDP:n kansanedustajat perustelivat aloitetta vaalirahoituksen lisäksi myös Keskuskauppakamarin kytköksillä kokoomukseen ja nykyisen toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen somepäivityksillä.

– Tänäänkin on hyvä päivä erota SAK:n liiton jäsenyydestä ja liittyä YTK:n jäseneksi. Lakiuudistus tuo pian YTK:lle myös luvan välittää työnhakijoita. Suosittelen jatkossa kaikille yrityksille hakemaan työntekijöitä YTK:n jäsenistä tämän palvelun kautta, Suhonen siteerasi ja huomautti, että Romakkaniemen päivitykset ja kokoomuksen puheet eduskunnassa näyttävät olevan yksi yhteen.

Lauri Lylyn (sd.) mukaan julkista valtaa käyttävän Keskuskauppakamarin toiminnassa ovat viime vuosina menneet ”puurot ja vellit” sekaisin.

– Erityisesti tämä näkyy Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan ulostuloissa, jotka ovat käytännössä yhden puolueen tviittejä tai muita huomioita ja toisten arvosteluja, Lyly jatkoi.

KESKIVIIKKONA täysistunnon käsittelyssä olleen lakiesityksen juuret ovat SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin Kauppalehdelle vuosi sitten huhtikuussa antamassa haastattelussa, jossa Lindtman nimitti Keskuskauppakamaria kokoomuksen puoluetoimiston jatkeeksi.

Vuonna 1918 perustettu Keskuskauppakamari oli Lindtmanin mukaan aiemmin arvostettu ja kokoava toimija.

– Nyt siitä on tullut eräänlainen hullunkurinen ajatuspaja, Lindtman sanoi Kauppalehdelle.

Lakialoitteen ensimmäisen allekirjoittajan Niina Malmin mukaan Keskuskauppakamarin roolin selkeyttäminen ja sille kuuluvien julkisten tehtävien siirtäminen viranomaisille palvelisi yhteisön luottamusta ja julkisen toiminnan puolueettomuutta.

– Ylipäänsä tämänkaltaisten julkisten tehtävien keskittäminen viranomaisille on perusteltu kehityssuunta, joka vahvistaisi myös toiminnan läpinäkyvyyttä ja tehostaisi virkavastuun kohdentumista, Malm sanoi eduskunnassa.

Aloitteen on allekirjoittanut myös kahdeksan vasemmistoliiton kansanedustajaa.