– Niiden avulla voimme saada paitsi parempaa terveyttä ja uusia hoitomuotoja ihmisille, mutta myös hyötyä kansantaloudellemme, hän totesi Porin Suomi-Areenan keskustelussa “Onko Suomi vetävä kotimaa terveystutkimukselle?”.

Elorannan mukaan lääkekehityksessä on valtava ja jatkuvasti kasvava taloudellinen potentiaali, jota Suomessa ei ole vielä riittävästi hyödynnetty. Siksi lääkealan tulisi olla strateginen valinta.

– Suomella on vahvat perinteet kliinisten lääketutkimusten kohdemaana. Viimeisten selvitysten mukaan lääketutkimukset tuovat maallemme 200 miljoonan euron vuotuiset taloudelliset investoinnit.

Hän huomautti, että Suomeen tuodut kliiniset lääketutkimukset ovat kuitenkin viime vuosien kuluessa selvästi vähentyneet sekä euroilla että tutkimusten määrällä mitattuna.

Suomen keskeisiksi ongelmiksi Eloranta nostaa hitauden ja resurssit.

– Emme tällä hetkellä kykene riittävän nopeasti reagoimaan ja hakemaan kulloisellekin lääketutkimukselle lääkäritutkijoita, joilla olisi aikaa ja osaamista tehdä tätä työtä.

Hänen mukaansa lääketutkimusta osaavat lääkärit ovat myös usein niin tiiviisti kiinni potilastyössä, ettei voimia ja aikaa ylimääräiseen lääketutkimukseen ole.

– Emme tosiaan ole täysin ymmärtäneet kliinisen tutkimuksen tärkeyttä.

Elorannan mielestä tehokas käytännön ratkaisu ongelmiin olisi perustaa Suomeen yliopistosairaaloiden varaan rakentuva Kansallinen lääketutkimuksen koordinaatioverkosto.

– Tiiviisti yhteen toimiva ja kohtuullisesti resursoitu verkosto parantaisi huomattavasti kykyämme käynnistää nopeasti lääketutkimuksia ja edistäisi osaamisen siirtoa yliopistosairaaloiden välillä. Se kehittäisi kykyämme ottaa käyttöön tulevaisuuden yksilöllistetyn lääketieteen uusia, haasteellisempia tapoja tehdä lääketutkimusta ja hyödyttäisi myös kansantalouttamme.