Parlamentti ottaa kantaa myös ajankohtaiseen eurooppalaiseen keskusteluun sosiaalisen median käytön rajoittamisesta.

– Iän vahvistaminen ja ikään perustuvat somekiellot puhuttavat nyt erityisesti lasten nettiturvallisuuteen liittyvissä keskusteluissa, Guzenina kertaa tiedotteessa.

Esimerkiksi Ranska on päättänyt kieltää kaikki digitaaliset palvelut alle 15-vuotiailta, jos niiden käyttöön ei ole vanhemman eksplisiittistä lupaa. Ranska on myös puhunut EU-laajuisen ikärajoituksen puolesta.

– Ikärajakysymystä pitäisi lähestyä riskiperusteisesti. Lähtökohtana pitäisi olla ”safety by design”. Sen sijaan, että yritämme kieltää esimerkiksi somen nuorilta, meidän pitäisi velvoittaa somealustat ottamaan lähtökohdaksi heidän turvallisuutensa. Nuorilta voisi esimerkiksi kytkeä pois tiettyjä toiminnallisuuksia, kuten suosittelualgoritmit, ja tehdä heidän käyttäjätileistään automaattisesti ei-julkisia, Guzenina esittää.

– Vanhemmilla pitäisi tietysti olla kontrolli lasten ja nuorten netin käytöstä, mutta käytännössä rooli on vaikea. Valistuneetkaan vanhemmat eivät välttämättä oikeasti tiedä, mitä jälkikasvu somessa puuhaa. Siksi palvelujen suunnittelun lähtökohdaksi pitäisi ottaa turvallisuus. Ei niin, että yritetään vain estää lasten ja nuoren pääsy johonkin, sillä kielletty hedelmä kiinnostaa aina.

EUROOPAN parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO:ssa on tekeillä oma-aloitemietintö, jonka kautta parlamentti tulee ottamaan kantaa siihen, miten lasten ja nuorten suojelua digitaalisessa maailmassa pitäisi vahvistaa ja mahdollisia porsaanreikiä tukkia.

Guzenina on mukana työssä sekä IMCO:n jäsenenä että roolissaan koulutus- ja kulttuurivaliokunta CULT:in lausunnon varjoraportöörinä.

– Meillä on jo lainsäädön työkaluja, joita pitää käyttää nykyistä paremmin ja rohkeammin. EU:n digipalveluasetus ja audiovisuaalisia mediapalveluita koskeva direktiivi velvoittavat alustoja tekoihin. Riskien kartoittaminen ei kuitenkaan riitä, jos sen perusteella tehdyt toimenpiteet eivät ole uskottavia, hän painottaa.

EU:n digipalveluasetuksen artikla 28 velvoittaa kaikkia digialustoja kokoon katsomatta ottamaan vastuuta nuorten käyttäjien turvallisuudesta. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan artiklan tulkintaohjeita, joiden odotetaan antavan konkreettisia suosituksia.

Audiovisuaalisia mediapalveluita koskevaa direktiiviä puolestaan on määrä arvioida ensi vuonna, ja Guzenina toivoo, että siinä yhteydessä erityisesti videojakoalustojen, kuten TikTokin ja YouTuben, tekemiset syynätään tarkkaan.

– Algoritmien läpinäkymättömyys johtaa siihen, että toimien, joita nämä alustat väittävät tekevänsä, tehokkuutta on vaikea arvioida. Kuvaavaa on, että esimerkiksi (sairaalloista laihuutta ihannoivan ) skinnytok-hashtagin TikTok blokkasi vasta sen jälkeen, kun siitä oli noussut mediakohu – ihan niin kuin yhtiö ei olisi itse tiennyt, mitä palvelussa tapahtuu.

GUZENINA muistuttaa, että erilaisten teknisten ja lainsäädännöllisten ratkaisujen ohella lapsia ja nuoria pitää aktiivisesti valmistaa kohtaamaan digimaailman haasteet.

– Meillä Suomessa on yleisesti hyväksytty, että mediakasvatus kuuluu kouluihin, ja että lapsille ja nuorille pitää kertoa ikätasoisesti riskeistä ja esimerkiksi heidän oikeudestaan seksuaaliseen koskemattomuuteen. Asiantila ei kuitenkaan ole sama koko Euroopassa, ja valitettavasti oikeistovoimat kyseenalaistavat toistuvasti seksuaalikasvatuksen merkityksen.

Guzeninasta on selvää, että esimerkiksi kaikilla porno- ja uhkapelisivustoilla pitäisi tulevaisuudessa olla iän vahvistus.

– Verkkokiusaaminen, ruuturiippuvuus, salaliittoteorioiden kaninkoloihin uppoaminen, grooming, kasvulle ja kehitykselle haitallinen sisältö… Kaikki nämä ilmiöt ovat läsnä lastemme arjessa ja vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Kyse on tulevaisuuden turvaamisesta, ja parlamentti on vihdoin tarttunut tähän tärkeään työhön somen haittojen torjumiseksi, Guzenina sanoo.