Harakka (synt. 1962) kasvoi kuurojen vanhempien kuulevana lapsena, ja hän muistutti viittomakielen olevan hänen äidinkielensä.

Vanhemmat ovat sukupolvea, jonka asema suomalaisessa yhteiskunnassa oli kaukana tasavertaisesta.

– En tiennyt, mutta aavistin, mitä kuurojen yhteisö ja siis myös vanhempani joutuivat kokemaan. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin Kuurojen liiton aktiivit nostivat esiin suomalaisen ”rotuhygienian” ja muun julman pakkovallan, Harakka sanoi.

– Edes sitä, kuinka moni heistä todella oli kuuro, ei tiedetä, Harakka sanoi.

VAIKKA suorat pakkotoimet loppuivat, Harakan mukaan viittomakielen väheksyntä ja tukahduttaminen jatkui esimerkiksi kouluissa pitkälle 1970-luvulle asti.

Harakka sanoi ymmärtäneensä vasta aikuisena, miten tämän ja muun valtaväestön suhtautumisen aistivammaisiin on täytynyt vaikuttaa sekä kuuroihin vanhempiin että heidän lastensa kasvatukseen.

– Kun enemmistö suhtautuu ylemmyydentuntoisesti ja viestii, että teitä ei hyväksytä eikä haluta, vähemmistö oppii olemaan varovainen, nöyrä ja näkymätön – ettei löydettäisi ”syitä” rangaista. Sama pätee jokaiseen vähemmistöön tänäkin päivänä, esimerkiksi maahanmuuttajiin.

GLOBAALISTIKIN ainutlaatuisen kuurojen totuus- ja sovintokomission valmistelu alkoi jo edellishallituksen aikana, ja Harakka oli aloitteentekijä.

Hän kiitti molempia hallituskokoonpanoja siitä, että esitystä on viety eteenpäin ja se toteutuu.

– Tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeää, ja kiitän koko viittomakielisen yhteisömme puolesta. Mutta komission työllä eli sillä, että jaetaan yhteisesti käsitys, mitä on tehty ja tapahtunut ja se käsitellään, voi olla suurempikin merkitys. Se on keino päästä eteenpäin ja estää vääryyksiä toistumasta.

Totuus- ja sovintoprosessi on Suomen valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhteinen prosessi, joka on määrä toteuttaa vuosina 2026-2028.

Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on dokumentoida kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneet oikeudenloukkaukset ja syrjintä. Lisäksi mandaatin mukaan prosessissa lisätään tietoisuutta teemasta ja tehdään ehdotuksia, joilla luodaan pohjaa sovinnolle Suomen valtion ja yhteisöiden välillä.